Kimo -22
Mikä on historian opetuksessa tärkeää?

Oppilaat saavat ansaitsemansa yleissivistyksen historian opettamisen avulla. Se ei ole pelkästään oma oppiaineensa, vaan moni muukin kouluaine (uskonto, kemia) käsittelevät omasta näkökulmastaan historiaa. Historian aineen opetus tarjoaa myös uusia näkökulmia, joiden kautta oppilaat katsovat maailmaa, sen tapahtumia ja osaavat arvioida niitä kriittisesti. Oppilaat saavat historian opetuksen avulla myös uutta tietoa yhteiskuntien rakentumisesta ja ymmärrystä siihen, miten ja miksi ne toimivat nykyään niin kuin toimivat. Mikä kaikki on muuttunut, ja miksi? Aivan yhtä tärkeää on myös kertoa oppilaille historiassa tehdyistä virheistä, jotta ne eivät koskaan enää toteutuisi.

Mikä/mitkä tavoitteista herätti kiinnostuksen tai jäi ihmettelemään? Oliko jotain, mitä ei ymmärtänyt?

Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden tavoiteet (POPS, 2014) historian ja yhteskuntaopin osuudessa ovat hyvin selkeät ja määrätietoiset, mistä olin positiivisesti yllättynyt! Ne on mahdollista tavoittaa, sillä alakoulun puolella keskitytään kasvattamaan oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurintuntemusta, ja niitä pystytään soveltamaan eri tavoin. Tavoitteissa painotettiin myös kiinnostuksen herättämisen tärkeyttä sekä ymmärtämistä.

En koe jääneeni ihmettelemään mitään, sillä tavoiteet ovat realistisia ja hyvin selkeitä. Kiinnostukseni herätti varsinkin T4: ”ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa”. Nykypäivänä media on suuressa osassa ihmisten elämää ja vaikuttaa heidän ajattelutapaansa. Olisi mielenkiintoista nähdä myös oppilaiden ymmärtävän sen vaikutusvallan ja kuinka media on muovannut ihmisten elämää ja ajattelutapaa kymmenien vuosien ajan sekä sen muutokset. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi muodostavat yleissivistyksen kehdon, joka tarjoaa laaja-alaisen osaamisen osa-alueella tietoa ja ymmärrystä sekä ennen aikaan kuin tulevaisudestakin. Opetukseen sisältyy ajattelua ja pohdintaa ei pelkästään yhteiskunnan mittakaavassa, vaan myös oppilaan omasta identiteetistä: kuinka se on muovautunut aikojen ja yhteiskunnan myllerryksessä. 

Esimerkiksi L7 tuo esille hyvin oppiaineiden tarkoituksen: “Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.” Molemmat aineet voidaan liittää tähän, sillä ne pyrkivät juuri pohdintaan eri näkökulmien avulla. Yhteiskuntaoppi keskittyy enemmän yhteiskunnan muovautumiseen, kun taas historia kertoo teot ja niiden merkityset.