Monialaiset oppimiskokonaisuudet - ideapankki

Globaalikasvatus

Ideariihityyppinen tuotos tänne jakoon. Suunnittelussa mukana Elina Suikki, Johanna Ahava, Hanna Kervinen, Leena Tokola, Ismo Mäkinen, Pia Vainio, Saija Ranta ja Ansku Hartikainen


• Luokille 1-6
• Toteutetaan joko kahtena teemaviikkona (syksyllä ja keväällä) tai teemaviikko + 1pv/kk lukuvuoden aikana
• Ryhmätyöskentelyä (oppilailla voisi olla eri rooli eri kerroilla/eri päivinä: puheenjohtaja, sihteeri, tiedonkerääjä, käytännönjärjestelijä…), voisiko ryhmä työskennellä omaan tahtiin (ruokailla ja tauottaa joustavasti), valtaa ja vastuuta oppilaille itselle?
• Nenäpäivän tms. valtakunnalliseen hyväntekeväisyyskampanjaan osallistuminen
• Google-maps käyttöön. Tarkastellaan kuuluisia paikkoja maailmalla (earth tai street view), erilaisten karttojen käyttäminen
• Skype käyttöön esim. oppilaiden matkojen aikana tai muuhun yhteydenpitoon (esim. kummiluokka maapallon toiselta puolelta), haastattelun tekeminen vieraalla kielellä, vierailun tekeminen (periscope-sovellus)
• Kummiluokka maailmalta (joko suomalaisesta koulusta vieraasta maasta tai kokonaan ulkomaalainen kummiluokka), toiveet ja visiot: tulevaisuusajattelu
• Triplet-uutissovellus ajankohtaisten asioiden käsittelyyn
• Oppilaille läheiseen/tärkeään julkkikseen ja hänen kotimaahansa sekä lähtökohtiinsa tutustuminen (esim. urheilijat, Messi jne.), erilaisiin urheilujoukkueisiin tutustuminen (taustat ja ympäristö), olympialaisten hyödyntäminen
• Ulkomaanmatkan suunnitteleminen kokonaisuudessaan (netistä ”varataan” lennot, hotellit, lasketaan kustannusarvio, tutkitaan metrokartat/suunnitellaan liikkuminen kohteessa, tutustutaan nähtävyyksiin, otetaan selvää tarvittavista rokotuksista…), tehdään matkasta pp-esitys muulle luokalle
• Ruokia eri maista (reseptikirja)
• Seurataan koko lukuvuoden ajan yhtä oppilaiden valitsemaa maata (uutiset, uskonto, kielet, elinkeinot), esitellään valittu maa keväällä muille
• Kummilapsi valitusta maasta luokalle (opettajalle)?
• Arviointi: itsearviointi, ryhmäarviointi (jokainen oppilas arvioi kaikkien ryhmän jäsenten sekä omaa työskentelyään), lopuksi kirjallinen tuotos aiheesta: Mitä jäi käteen?, kysely ennen-jälkeen: Mitä tiedän aiheesta?; Miten opin asiotia jakson aikana?
• Tavoitteina suhteellisuudentajun, empatiakyvyn ja kriittisen ajattelun kehittyminen, suvaitsevaisuuden kasvaminen, yhdessä toimiminen, omien näkemysten muodostuminen/ niistä luopuminen tai niiden muokkaaminen tarpeen tullen/tiedon kasvaessa, muiden huomioiminen (pää pois omasta navasta), ei kuitenkaan luoda oppilaille maailmantuskaa!

Ideoita

Oppimiskokonaisuusideoita

  • Maa- (ja metsä)talous. Tällaisella maaseutumaisella alueella tämä olisi mitä luontevin aihe. Mistä ruoka tulee, maatalouden ammatit, maanviljely, viljalajit, tuotantoeläimet, vuodenkierto, vierailu maatilalla Sanna H, Alakoulu
  • Musiikki: teemassa voisi keskittyä vaikka suomalaiseen musiikkiin ja sen historiaan. Kouluun voisi kutsua vaikka jonkun klassisen puolen nykysäveltäjän ja vaikka räppärin vierailulle.
  • Kirjallisuus: aina ajankohtainen aihe, kun kirjapääkaupungiksi on julistauduttu. Kirjailijavieraita, paikkakunnan omaa kirjallista historiaa ym.
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys: tämä olisi ajankohtaista ennen kaikkea 9. luokilla. Yritysvierailut + tet-viikko liittyisivät tähän saumattomasti. Kenties jonkun firman omistajan voisi saada puhumaan työelämätaidoista ja siitä, miten töitä haetaan ja millainen on hyvä työhakemus.
  • Suomen naapurimaat: kuinka paljon oppilaat tietävät naapurimaidensa kielistä (ruotsin opiskelu, joku harva opiskelee venäjää, viroa on moni kuullut), kulttuurista, tavoista ym. Tätä voisi avata vaikka ruokakulttuurin, juhlien tms. kautta. Pohjoismaat/ veso 14.11./Minna L./alakoulu
  • Kädentaidot: olisi tervettä laittaa oppilaat (ja opettajatkin) tekemään mahdollisimman paljon käsillään. Kun käsillä tekemisen kulttuuri nykyään jotenkin ohenee ja kirjoittaminenkin siirtyy vain näppäimistön näpyttelyksi, olisi paikallaan joskus aivan erityisellä tavalla tuoda esille kädentaitoja ja niiden arvoa: piirtäminen, kirjoittaminen, neulominen, virkkaaminen, sahaaminen ja naulaaminen, ruuanlaitto ja kaikki mahdollinen tekeminen, jolla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia.
  • Lähialueiden luonto ja eläimet: tästähän kyllä puhutaan varmasti maantiedossa ja biologiassa, mutta näihin liittyvä oppimiskokonaisuus voisi tuoda lähiluonnon ja maaston painokkaammin oppilaiden tietoisuuteen. Millaisia merkittäviä luontokohteita lähellä on? Miten esim. jääkaudet näkyvät paikkakunnan maastossa? Mikä on tyypillistä linnustoa ja eläimistöä? Entä kasvillisuus?
  • Tyylikaudet ja rakennushistoria: millaisia ja mihin aikaan rakennettuja rakennuksia Sastamalasta löytyy? Miten historia ja tyylikaudet näkyvät? Esim. kirkkoja on paikkakunnalla monia eri ikäisiä. Sylvään koulu taas edustaa mitä tyylipuhtainta 1970-luvun laatikkoa. Tähän voisi yhdistää muutakin tyylikausien tuntemusta: tyylikaudethan näkyvät esim. huonekaluissa ja vaikkapa vaatteissa. Samoin kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja musiikissa on omat tyylikautensa. (Tätä olisi syytä käsitellä kouluissa enemmän. Useimmiten oppilaiden tyylikausien tuntemus on todella ohutta.)
  • Oman paikkakunnan merkkihenkilöt: Tässä voisi käsitellä vaikkapa ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisijaa Antti Lizeliusta, josta voisi vetää linjan nykypäivään. Tämän hetken merkkihenkilöitä ovat mm. oman paikkakunnan kansanedustajat, joita varmaan saisi kouluvierailulle, samoin Aino Havukainen ja Sami Toivonen Tatu ja Patu –kirjoineen. Anne, O, yläkoulu
  • Liikunta: Liikuntaa ja terveystietoa on joka oppilaalla koulussa, mutta saisiko teeman ympärille laajemman kokonaisuuden? Miten liikunta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, tutustumista uusiin lajeihin, urheilijavieraita tms.
  • Leikit ja pelit: tämä nyt sopisi varmaan lähinnä alakouluun: entisajan leikkejä ja tapoja, nykyajan leikkejä ja pelejä. Erilaisten pelien esittely (ja pelaaminen) innostaisi varmaan monia. Asiantuntijoita löytyisi oppilaista taatusti! Leikit ja pelit/ Jenni J./ veso 14.11./alakoulu

Ideoita monialaiseen työpajaan

Esimerkkejä:
vuodenajat
juhlapäivät
koulun lehti Satu L
koulun juhlat
teemaviikot
TET /TIINA yläkoulu Veso
luokkaretki
leirikoulu
valtakunnan tapahtumat

Ideoita vesopäivään

  • Koti ja perhe Suomessa ja maailmalla
    - kotitalous
    - historia ennen ja nyt
    - yhteiskuntaoppi: perheen tukimuodot
    - äidinkieli: kodit ja perheet kirjallisuudessa
    - uskonto: perhe eri uskonnoissa
    - vieraat kielet: perhesanastoa
    - terveystieto: perheen perustaminen

  • Turvallisuus ja energian säästäminen (fysiikka, kemia, terveystieto, biologia, kotitalous)
    - veden säästäminen
    - energian säästäminen
    - työturvallisuus (esim.melu)
    - pakkausmerkinnät
    - tapaturmien hoito
    - ergonomia jne.

  • Vesi (kotitalous, biologia, maantieto, fysiikka, kemia, matematiikka) MARI ALAKOULULLEbr /> - veden eri olomuodot
    - lämmön johtaminen, jäähdyttäminen
    - vesi ja rasva
    - veden hinta ja käyttö
    - veden säästäminen
    - veden merkitys ruoan tuotannossa
    - veden kovuus jne.

  • Liike (fysiikka, biologia, liikunta, maantieto, matematiikka, kuvaamataito) HEIDI ALAKOULU VESO 14.11.


    • Ravitsemustieto (kotitalous, terveystieto, kemia ja biologia )
    • Kestävä kuluttaminen, kierrätys, kompostointi (biologia ja kotitalous)
    • Asuminen: asumisen taidot, kodin puhtaanapito, pH, ympäristöterveys ja sisäilmanpuhtaus
    • Luonnonvarat, metallit, kodin materiaalit ja niiden puhdistaminen (biologia, kemia ja kotitalous)
    • Terveys ja hyvinvointi
    • Ruoan reitti
    • Metsä Henriikka alakoululle

Jennin ryhmä: Pelit ja leikit

Pelit ja leikit, tutkittavana ilmiönä aika=time vai onko

Oppiaineet

matikka, äikkä, liikunta, englanti, käsityö, ympäristötieto, kuvis, musiikki

Rajaus

1.-3.-lk

viikon projekti, 2 t/päivä

Oppiainekohtaiset tavoitteet

  • aikakäsite (ma)
  • kellonajat (ma, en)
  • ajan yksiköt ja muunnokset (ma)
  • vuodenajat ja kuukaudet (ym)

Arviointi

  • oppiainesisältöjen oppiminen
  • prosessin arviointi (oppilaat ja henkilökunta)
  • mahdollisen tuotoksen arviointi

Laaja-alaisen osaamisen alueet

  • ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • tvt-osaaminen
  • osallistuminen ja vaikuttaminen
  • kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Toteutus

  1. Tavoitteiden kertominen oppilaille
  2. Yhdessä päätetään työtavat (pohjana Pöntysen MMM?) Mitä pelejä ja leikkejä valitaan? Tehdäänkö omia? Miten ”esitetään ” muille ryhmien tuotokset.
  3. Työskentely ryhmissä.
  4. Tuotosten esittely, kokeilu jne.

Koulun lehti (alakoulu)

Koulun lehti

  • koko koulu ( n.130 oppilasta, yksisarjainen)
  • 20h/vko (alkaa esim. keskiviikkona ja päättyy tiistaina, jolloin voidaan pohtia, riittääkö viikko projektin toteutukseen)
  • mahdollisuus monenlaisiin tehtäviin ja useiden aineiden yhdistämiseen, linkitys sanomalehtiviikkoon
  • toteutus paperi ja/tai digilehti -> mahdollisuus videoihin
  • yhdessä työskenteleminen yli luokka-asterajojen (kummioppilastoimintaa hyödyntäen), työnjako esimerkiksi eri luokka-asteiden ja kykyjen mukaan
  • lehden tarkoitus: myyntiin? oikeat mainokset? yrittäjyyskasvatus, markkinointi
  • asiantuntija-aloitus projektille
  • tutustumiskäynti paikallislehden toimitukseen (esimerkiksi joku tietty luokka-aste), Mauri Kunnas: Etusivun juttu
  • lehdelle nimi
  • oppilaat valitsevat lehteen kirjoitettavat aiheet
  • luokassa/ryhmässä päätoimittaja/apulaispäätoimittaja
  • päivätavoitteet, jotta lehti tulee valmiiksi
  • oppilaat mukaan suunnitteluun
  • erilaiset uutiset: kaikki oppiaineet mukaan
  • pajat: urheilu (liikunta), jakelu lähialueille (liikunta), sarjakuva, kotimaan uutiset, ruokaohjeet, puuhasivut, mainokset, markkinointi (matematiikka), vieraskieliset uutiset tai leivontaohjeita (englanti tai muut kielet, maahanmuuttajaoppilaiden ja syntyperäisten suomenkielisten oppilaiden yhteistyö), artistiesittely (musiikki) jne. -> yksi lehti
  • oppilaiden lupa-asiat tarkistettava

Tavoitteet:

  • monilukutaito
  • tutustuminen toimittajan työhön ja lehden tekemiseen
  • työelämäntaidot
  • vuorovaikutustaidot: ryhmätyötaitojen kehittyminen
  • osallistua ja vaikuttaa lehden tekemiseen
  • oman ja toisten työskentelyn arviointi

Arviointi:

  • opettajan oppilasarviointi
  • ryhmän vertaisarviointi
  • päivän päätteeksi

Vesi (alakoululle, Marin ryhmä vesossa)

VESI

SISÄLTÖALUEITA

TOTEUTUSTAPOJA

OPPIAINEITA

- veden kiertokulku

- ihminen ja vesi

- ruoka

- vesi eri kulttuureissa ja

uskonnossa

- vesi maapallolla

- kestävä kehitys

- juomavedet

- hygienia

- veden puhdistus

- veden olomuodot

- vesi ja kulkuneuvot

- merenkulku

- merentutkimus

- merten suojelu

- meren ääniä

- merimusiikkia

- vesi ja turvallisuus

- uimataito

- vesieläimet

- tilavuus

- veden kulutus

- alkukartoitus: kysytään

oppilailta, mitä he tietävät

vedestä

- toimittajana toimiminen →

lehden tekeminen

- draama/ilmaisu:

esim. musiikin mukana vapaa

liike → kootaan mitä ajatuksia

heräsi → muodostetaan

ajatuksista kokonaisuuksia ja

tarkastellaan niitä

- lopputarina/-tietoteksti

- Today's Meet

- retket ja liikunta: uimahalli,

veneretki, kalastus

- äänimaiseman tekeminen

- dokumenttielokuva

- ympätistötieto ja biologia ja

maantiede

- fysiikka

- kemia

- matematiikka

- äidinkieli

- liikunta

- kuvataide

- musiikki

- uskonto

Arviointi: Kirjataan kokonaisuuden tavoitteet valitun sisällön sekä muiden arvioitavien kohteiden (esim. sosiaaliset taidot) perusteella. Tavoitteiden asettamisessa huomioidaan kokonaisuussa mukana olevien oppiaineiden tavoitteet. Arvioinnin voi toteuttaa numeroarviointina, arviointikeskusteluna tai jollakin muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

MONIALAISIA OPPIMISKOKONAISUUSIDEOITA

JOKAMIESTAIDOT: Veso 14.11. Riina Yläkoulu
-Arjen taidot, itsestä ja toisista huolehtiminen
-Esim. Ensiapu, NOU HÄTÄ, sähkökatkoon varautuminen ja toimeentuleminen ilman sähkönjakelua
-Yhteistyö esim. vanhainkodin /päiväkodin / SPR:n / seurakunnan kanssa
-Kädentaidot esim. napin ompeleminen, ruuanvalmistus, leivonta
-Hyvät tavat
-Matkustaminen ja siihen liittyvä kielen perushallinta

MONILUKUTAITO:
- Esim. Sanomalehtien liitto julkaissut: Medialukutaidon ABC
- Esim. yhteistyö paikallislehtien kanssa
- Hyvät tavat
- Kehonkieli
- Kuvamanipulaatio
- Painettu kirja, sähköinen materiaali

OPITAAN PELEISTÄ
- tekemällä, pelaamalla ja kertaamalla
- Esim. Kahoot, Quizlet
- liikunta, esim. pesisturnaus
- perinteiset oppimispelit

Työpajaideoita

-hyvinvointi, VESO 14.11.2015 Anitan yläkoulun työpaja
-globaalikasvatus Ansku
-suvaitsevaisuus Elina, yläkoulu
-kestävä kehitys
- liikennekasvatus Anna alakoulu
- Suomi 100v. Veso 14.11. Susanna Yläkoulu

HYVINVOINTI (Monialainen oppimiskokonaisuus, VESO 14.11.2015 työpajan suunnitelma yläkouluun)

Monialainen oppimiskokonaisuus HYVINVOINTI

(Työpajan suunnitelma on esimerkinomainen, ei kirjaimellisesti noudatettava. Koulu voi vapaasti muokata ja ideoida esityksen pohjalta omaan käyttöönsä soveltuvan hyvinvointi kokonaisuuden.

Lindqvist Anita, BI + GE, tiimin vetäjä

Yli-Hongisto Ulla, opo, sihteeri

Cederlöf Olli, matemaattiset aineet

Auvinen Anne, Mouhijärvi ÄI + EN

Katariina Huju, Sylvää EN, RU

Toivo Aarne, Sylvää (matemaattiset aineet)

Laurila Leena, Sylvää (kotitalous)


MITÄ?

  • Fyysinen hyvinvointi
  • Psyykkinen
  • Sosiaalinen hyvinvointi

MITEN?

  • Kouluterveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä vierailut luokissa
  • Liikuntapäivä
  • Hyvinvointipäivä: toiminnalliset pisteet
  • Camera Obscura
  • KiVa koulu –toiminta
  • Välkkäri-toiminta, pidennetty välitunti
  • Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta

KETKÄ?

  • Lukuvuosisuunnitelmassa päätetään, mitkä oppiaineet toteuttavat minkäkin kokonaisuuden kuukausittain yhden päivän
  • Tukioppilaat ja oppilaskunta sitoutetaan mukaan toimintaa
  • Muu henkilökunta otetaan toimintaan mukaan

MILLOIN?

  • Elokuusta toukokuulle joka kuukausi yksi päivä

ARVIOINTI

  • Opettaja vastaa arvioinnista oman oppiaineensa osalta
  • Oppilaiden itsearviointi
  • Vertaisarviointi
  • Palautekeskustelu

ESIM. KOULUVIIHTYVYYS-VIIKKO

  • Kotitalous: välipalakioski, kaupassa käynti
  • Matematiikka: raaka-aineiden kulutus, hinnan määritys, hintavertailu
  • Englanti, Äidinkieli ja kuvataide: Our school –commercial, projektityö
  • Äidinkieli: stand up:it, sketsit, ihmispatsaat, näytelmät välitunneilla, oppilaiden aamunavaukset
  • Kemia: sisäilmamittaukset
  • Fysiikka: desibelimittaukset (ilmanvaihto ja melu), sähkönkulutus
  • Välkkäritoiminta
  • Kuvataide, käsityö: sisustussuunnittelu ja toteutus, juhlakoristelu
  • Terveystieto: ergonomia
  • Tukioppilaat: kisoja ja kilpailuja, Pukeutumisviikko, Lumiukko
  • Kaikki oppiaineet: Myönteisen palautteen päivä
  • Musiikki: musiikin kuuntelu tukemaan oppimista
  • Pelit ja leikit

Jokamiestaidot (yläkoulu)

Aineet:
Ei ole tarkoituksenmukaista rajata aineita, sopii kaikkiin aineisiin

Luokka-aste:
1-9 sekaryhminä tai yksi luokka-aste kerrallaan


Suunnittelu:
Oppilaat ovat mukana aiheiden valinnassa

Esimerkkejä aiheista
-Arjen taidot, itsestä ja toisista huolehtiminen
Esim. Ensiapu, NOU HÄTÄ, sähkökatkoon varautuminen ja toimeentuleminen ilman sähkönjakelua
-Kädentaidot esim. napin ompeleminen
-Hyvät tavat
-Matkustaminen ja siihen liittyvä kielen perushallinta, Vieraitten kulttuurien tunteminen ja niissä toimiminen
-Kodin sähköturvallisuus ja paloturvallisuus
-Kodinhoito ja ruoanlaitto

Yhteistyökumppaneita: Martat, vpk, spr, seurakunta, vanhainkoti, ammatti-ihmiset, kodin ja koulun yhteistyö


Tarvittavia menetelmiä
vierailijoita/omat vierailut
näytelmät
luokassa ja koulussa tilanteiden harjoittelu

vertaisarviointi

Liike (alakoulu)

Liike, monialainen oppimiskokonaisuus (alakoulu)

- oppiaineet: äidinkieli, liikunta, ympäristötieto, matematiikka, musiikki, kuvataide
- Opsin tavoitteet:
- oppilaat osalliseksi:
- kummiluokat yhdistävät voimansa (isommat oppilaat tutustuvat johonkin ilmiöön ja sitten opittu asia siirretään pienemmille)

1.-6.-luokat
Monilukutaitoa kysymysten lukeminen ja käsitteiden avaaminen:
Liikkeelle kysymyksellä; Mikä on liike?
- Mikä liikkuu?
- Miten liikkuu?
- Miksi liikkuu?
- Milloin liikkuu?
- Missä liikkuu?
- Millä nopeudella?
- Millaista liikettä?
- Oppilaat lähtevät kysymysten avulla pohtimaan projektiaan
- Oppilaat ideoivat, muodostavat ryhmät ja lähtevät toteuttamaan ideaansa
- Tämän jälkeen opettaja laatii aikataulun
- Lopulta järjestetään ”Liikemessut”, jossa ryhmät esittelevät oman projektinsa tulokset/tuotokset muille
- Arviointi: oma- ja vertaisarviointi prosessista

Teemoja aiheen ympäriltä:
o musiikkiliikunta
o vesi ja veden liike
o liikkuminen vedessä
o liikkuvat laitteet; pyörä
o lähiympäristön eläimet; liike ja jäljet
o kasvin kasvu
o oppilaiden kasvu
o kuvasarja (mitä on tapahtunut)
o tutkimuksen selostus
o ilmaisutaito, mimiikka
o numeroiden ja lukujen oppiminen liikkeen avulla
o matkan mittaaminen
o ajan mittaaminen
o liikkuminen eri tavoin
o retket: lähikauppaan ja muut yritykset, uimahalliin, kirjastoon, metsään
o ihmisen liikkeen kuvaaminen (liikkeen suunta; vasemmalta oikealle)
o liikkeen kuvaaminen kuvaajan avulla
o liike ja rytmi
o tanssi ja musiikkiliikunta
o keskinopeus, kuljettu matka
o ajan yksiköt, liikkeen nopeus; km/h ja m/s
o liikettä vastustavat voimat (kalteva taso, vipu, pyörä)
o miten paita silitetään? (liike)
o ompelukone, eteenpäin ja taaksepäin ajaminen
o animaatio omasta liikkeestä; muuttuva liike: hidastus ja nopeutus (BYOD)
o pysähtyvä liike: luistelu ja hiihto
o 7 veljestä; liikeleikki, miten veljekset liikkuivat
o liikeidea: Yrityskylä 6. lk ja kaupunkileikkipäivä koulussa

Liikennekasvatus (alakoulu) Annan ryhmä

Suunnitelma monialaisesta oppimiskokonaisuudesta aiheesta Liikennekasvatus (alakoulu)

Kesto ja laajuus: Syyslukukauden alussa, teemaviikon aikana, 10 oppituntia. Mukana oppiaineet: ympäristötieto, käsityöt, kuvataide, musiikki, liikunta, englanti, ruotsi, matematiikka, historia, fysiikka, atk, äidinkieli - valikoiden oppilaiden tekemien suunnitelmien mukaan

Tavoitteet: oppia liikkumaan turvallisesti liikenteessä, tunnistaa ja noudattaa liikennesääntöjä, hallita omaa pyörää paremmin

a) Mitä toteutus edellyttää koululla? Käytännön järjestelyt, yhteissuunnittelu, mahd. sidosryhmien edustajat.
  • vierailijoita, esim. ammattikuljettaja, onnettomuuden kokenut henkilö, hälytysajoneuvon henkilökuntaa, poliisi
  • vanhempainyhdistykseltä kenties sponsorointia, heijastimia tms. ja mukanaoloa
  • vanhemmat mukaan tarkistamaan kulkuvälineen ja reitin turvallisuutta
  • paikallisilta yrityksiltä tiedustellaan sponsorointia, esim. vakuutusyhdistys, pankki
  • perustetaan koulun ympäristöön taitoajorata, jossa harjoitellaan liikennemerkkien mukaan kulkemista ja esim. pyöränhallintataitoja
  • harjoitetaan liikennetarkkailua ja niiden muuttamista laskutoimituksiksi ja kaavioiksi
  • kielissä tien kysymistä ja neuvomista

b) Missä ja milloin opitaan (luokassa, ulkona, vierailulla ja netissä)

c) Kuinka suuri määrä oppilaita osallistuu? Yksi/useampia luokka-asteita?
  • koko koulu, sopii kaikenikäisille
  • luokka-asteet ottavat tehtäväkseen jonkin tuotoksen laatimisen
  • oppilaita myös pisteiden ohjaajiksi ja järjestelytöihin

d) Missä vaiheessa oppilaat mukaan MAOK:n suunnitteluun? Miten?
  • tiedotetaan oppilaita aiheesta ja tiedustellaan hyvissä ajoin, mistä aiheista he haluaisivat liikenneturvallisuuteen liittyen oppia
  • oppilaat saavat suunnitella eri pisteiden ja tehtävien toteutuksen

e) Miten MAOK:n työtavat valitaan?
  • vierailijoiden mukaan
  • mahdollisimman toiminnallisia työtapoja hyödyntäen

f) Syntyykö oppilaiden työstä jokin tuotos/tuotoksia? Valitsevatko oppilaat itse vai ohjataanko?
  • laaditaan ja suoritetaan jalankulkija- ja/tai pyöräilijäkortti ja katsastuskortti pyörälle
  • valistusjulisteita
  • animaatio tai video
  • käsitöissä pyöräradalle liikennemerkkejä ja heijastinaiheisia töitä
  • laaditaan pyöränhuolto-opas
  • video viikon tapahtumista
  • sarjakuva, muistipeli, tietovisa, tunnistustehtävä, näytelmä, päivänavaus
  • liikenneräppi
  • jotkin tuotokset tehdään ohjatusti luokka-asterajat ylittävissä sekaryhmissä, toiset oman ryhmän kesken ja oppilaiden itse valitsemien työparien kanssa


g) Mitä ja miten arvioidaan? Miten sisältyy oppiaineiden arviointiin?

  • arvioidaan tavoitteiden mukaan
  • sisältyy työskentelytapoihin
  • pienemmillä innokas osallistuminen
  • isommilla esim. henkilökohtaisen raportin laatiminen viikon kehityksestä
  • arvioidaan myös itsearviointina, miten oppilaiden tekemät suunnitelmat viikon vaiheista onnistuivat
  • kuullaan oppilaita, mitä mieltä he liikenneviikosta olivat ja mitä uutta he oppivat
  • arvioidaan pyöränhuolto-oppaat




Metsä (alakoulu)

Suunnitelma monialaisesta oppimiskokonaisuudesta alakoulussa aiheesta: Metsä

Ydinajatus: Hyvinvointia metsästä.

Oppimiskokonaisuus on suunniteltu kaikille esiopetuksen ja alakoulun luokka-asteille.
Teemassa näkyy kaikki oppiaineet.
Kyseessä on teemaviikko, jota toteutetaan päivittäin.
Teemaa voi toteuttaa kaikissa oppiaineissa.

Yhteistyötahoja mm. metsästysseura, metsänhoitoyhdistys, 4H-yhdistys, suunnistusseura (Suunta-Sepot, Kiikoisten Kirma), Vammalan retkeilijät, Äetsän latu, seurakunta, VPK, partio.

Mahdollinen metsäretki (sienestäminen, marjastaminen, kasvien tunnistaminen. ilmansuunnat, lintujen tarkkailu). Käsitellään jokamiehenoikeuksia ja - velvollisuuksia. Metsäkirkko. Puiden istuttaminen.

Jokainen luokka ottaa tehtävä alueen, jonka he suunnittelevat ja toteuttavat. Esim. eläimet, kasvit.
Oppilaat ovat vahvasti mukana jo teemaviikon valmistelu ja suunnitteluvaiheessa. Näin näkökulmat ovat lähtöisin oppilaiden omista mielenkiinnonkohteista. Luokalla on oma vetovuorohetki, jolloin oppilaat pääsevät kertomaan muille luokille omasta aihealueestaan.

Metsäteema huomioidaan myös muilla tunneilla, esim. äidinkielentunnilla kirjoitetaan metsään liittyviä tarinoita tai tehdään käsinukeilla draamaharjoituksia. Tiedonhaku tyyppisiä tehtäviä. Kuvaamataidontunnilla tehdään metsään liittyvää taidetta. Maantiedon tunnilla isot oppilaat etsivät tietoa maapallon erilaisista metsistä. Ruokalistassa voidaan huomioida metsäteema, mm. marjamehu tai riistaruoka.

- jokamiehen oikeudet
- ruuan valmistaminen metsässä
- kestävä elämäntapa, kierrätysnäkökulma.
- jätetään aikaa vapaalle olemiselle, esim. oppilaat keksivät leikkejä/pelejä metsässä.
- ennakoidaan opiskelemalla teeman aiheita. Mm. puita, kasveja, eläimiä, joihin tutustutaan valmiiksi ja metsässä näihin tutustutaan luonnollisessa ympäristössä.

  • Oppilasryhmät (eri-ikäisiä oppilaita) miettivät mitä ja miten voidaan toteuttaa. Aikuinen ohjaa tarvittaessa toimintaa oikeaan suuntaan ja eteenpäin.
  • Kerätään oppilaiden ideoimia aiheita.
  • Päätetään luokkakohtaiset teema.
  • Hankitaan yhteistyökumppanit.
  • Suunnitellaan käsiteltävät asiat. Teemaviikolle kirjataan oppimistavoitteet ikäkausittain.
  • Tehdään oppilaista oman aiheensa "asiantuntijoita".
  • Hankitaan tarvittavat materiaalit.
  • Jokainen luokka tekee oman pisteen, jossa muut luokat vierailevat sovitun aikataulun mukaisesti. Tämän lisäksi on kaikille tarjolla yhteisiä rasteja, jotka ovat yhteistyötahojen ylläpitämiä. Ja koulun yhteisiä tapahtumia, esim. metsäkirkko. Luokissa toteutetaan teemaa eri oppiaineissa.
  • Teemaviikosta tehdään oppimispäiväkirja tai kerätään koko koulun yhteinen tuotos, mm. blogi, koulun aulaan juliste. Isommat voivat kirjoittaa ja pienemmät voivat toteuttaa kuvitusta. Tämä toimisi arvioinnin välineenä.




Veso 14.11.2015
Henriikan ryhmä

Työelämä ja yrittäjyys - yläkoulun monialainen oppimiskokonaisuus

Työelämä ja yrittäjyys
Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, kotitalous, kielet, äidinkieli, kuvataide, käsityö, ATK, matematiikka, opinto-ohjaus, terveystieto

Ideoita: oppilaiden osallistuminen ideointiin ja valitun tapahtuman tarkempaan toteuttamiseen
-kirpputori
-oppilaiden pop up-myymälät
-tapahtumien järjestäminen
-"taksvärkki"
-TET
-yrittäjä- ja yritysvierailut

toteutustapa:
-vuosiluokkatasolla
-koko koulu
-vuosiluokkatasolla, esim. toisen tason TET-viikon aikana, jolloin vapautuu tunteja

yhteiskuntaoppi, äidinkieli, opo, kielet:
-työhakemus
-työhaastattelu
-TET-raportti
-lainsäädäntö
-yritysmuodot
-oman yrityksen ideointi
-yritys hyvä-kilpailu

matematiikka:
-palkat
-budjetin laadinta
-verot

kuvataide, ATK, käsityö, kotitalous:
-markkinointi
-tuotteiden suunnittelu ja valmistus
-nettisivujen valmistus

terveystieto:
-työterveys
-ergonomia

arviointi:
-itsearviointi
-vertaisarviointi
-sanallinen arviointi


Virran viemää: Kokemäenjoki, monialaisia oppimisympäristöjä

Anita A alakoulu: Virran viemää- Kokemäenjoki (paikalliskulttuuria)

Esimerkkejä monialaisista oppimisympäristöistä Kokemäenjoen alueilla
- kaikki aineet käy: valokuvaus, rakentelu, maalaus, tarinat, haastattelut, runot, näytelmät, animaatiot, pinta-alat, geometria, ikä, rakennushistoria, pienoismallit, arkkitehtuuri, taidehistoria, keskiaika, kirkolliset toimitukset, kirkon palo, Ruotsin vallan aika, kasvillisuus, eläimistö, vesi, kirkkomusiikki, akustiikka, soittimet, "kirkonrotta", suunnistus, sähkö, opastus (englanniksi), liikennekasvatus, jokamiehenoikeudet jne.
- oppilaitten ideoinnit etukäteen
- kesto muutamasta viikosta useampaan kuukauteen, riippuen aiheen rajauksesta
- oppimisryhmien muodostaminen, esim. alkuopetus, 3.-4.lk, 5.-6.lk / sekaryhmät / kummiryhmät jne.
- sidosryhmien käyttö, esim. seurakunta, museo, vanhempainyhdistys, 4H, urheiluseurat, partio, urheilukalastajat, metsästysseurat, retkeilijät, poliisi, VPK, kansalaisopisto, Martat jne.

A) Pyhän Olavin Kirkko
B) Hartolankoski (voimala ja kalmisto)
C) kirkot
D) Pirunvuori
E) Vehmaanniemi
F) sillat

Esimerkkejä tuotoksista
- näyttely, oppilaskonsertti, julkaisu, raportti, esitelmä, näytelmä, elokuva, blogi

Arviointi
- itsearviointi, vertaisarviointi, opettajan tekemä arviointi
- prosessin ja tuotoksen arviointi







Monialainen oppimiskokonaisuus

POHJOISMAAT

KOHDERYHMÄ

Esikoulu ja 1-6-luokat toimivat sekaryhmissä. Ryhmäjakoa voidaan tehdä esim. kummioppilastoiminnan tukemana.

Monen aineen yhteinen projekti, jossa voidaan haluttaessa painottaa joitakin aineita.

TAVOITTEET

Oppilas syventää perustietojaan Pohjoismaiden kielestä, kulttuurista ja maantiedosta.

Vuorovaikutus, osallisuus, vastuun ottaminen omasta ryhmän toiminnasta ja tiedon hankintaa erilaisista medioista

TOTEUTUSIDEOITA

Matkapeli

Pohjoismaat-viikko/-viikot: jokaiselle päivälle oma maa => pukeudutaan lipun värien mukaan, tervehdykset, laulut, numerot, tilastotietoa, pulmatehtäviä, leivonta, muut ruuat ja ruokalista, matkaoppaat, askartelut, käsityöt

Mielikuvitusmatkat eri Pohjoismaihin

Pohjola-Norden, vierailijat, kontaktin ottaminen muihin pohjoismaisiin kouluihin

Liikuntaseikkailun materiaalin hyödyntäminen

Matkapäiväkirja: kuvia, tekstiä

Rahat

Matkabudjetti ja –suunnitelma

Uutiset ja urheilu

Maalle ominaiset tuotteet, esim. mistä Ruotsi tai Tanska tunnetaan

Kuvataiteilijat, kirjallisuus, elokuvat, musiikki: klassinen, nuoriso

Omat matkakokemukset

Kuninkaalliset sekä Islannin ja Suomen presidentit

Luonnon eroavaisuudet, erikoisuudet

Historia

OPPILAIDEN ROOLI

Isommat oppilaat valmistelisivat oppipakettia pienemmille oppilaille.

ARVIOINTI

Arvioidaan oppilaiden oppimista keskustelujen ja erilaisten kirjallisten tuotosten kautta. Tiedollista oppimista voidaan arvioida avoimilla kysymyksillä esim. Mitä tiedät Ruotsista?

Monialainen opiskelu tukee elämää, jossa kaikki tapahtuu monella rintamalla eikä ainejaoin mukaisesti. Opettajille tämä on mahdollisuus suunnitella ja toimia yhdessä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä