Tarvitset omenan lajiketutkimukseen muistiinpanovälineet, leikkuualustan, vähintään kolme tyypillisen kokoista omenaa ja vihannesveitsen. Omenat voi valokuvata, jolloin tarvitaan kamera ja kuvausalusta, johon merkitään kuvattavan omenan tunnistetiedot.

Omenan tarkastelu aloitetaan kokonaisen omenan tuntomerkkien kirjaamisesta. Sen jälkeen yksi omena halkaistaan poikittain ja toinen pitkittäin. Yksi omena kannattaa säilyttää kokonaisena. Valokuva otetaan kaikista kolmesta omenasta yhtä aikaa heti halkaisun jälkeen, koska omenan malto tummuu herkästi. Halkaistuista omenoista kirjataan tuntomerkit. Kerättyjä tuntomerkkejä verrataan omenakirjallisuuden lajikekuviin tai verkkosivuilta löytyviin kuviin.

Tuntomerkit kokonaisessa hedelmässä

Kuoren väri
Omenan kuoressa on pohjaväri- ja peiteväri. Joidenkin lajikkeiden hedelmät ovat kypsänäkin yksivärisiä. Peiteväri voi olla pohjavärin päällä ohuina tai paksuina viiruina tai suurempialaisina värialueina.Puun valoisan puolen oksissa omenien väri voi olla punaisempi kuin sen varjopuolella.Joillakin omenalajikkeilla kuoren pinnalla on perusvärien lisäksi ruskeaa korkkiumaa (ns. korkkia). Sitä on useimmiten omenan kantakuopan ympärillä. Korkkiuman määrä ja sijainti on lajiketyypillinen ominaisuus.

Hedelmän muoto
Eri lajikkeilla on erimuotoiset hedelmät. Jotkin omenat ovat esimerkiksi kartiomaisia, toiset lajikkeet litteitä. Joillekin omenoille tyypillistä on hedelmien epäsymmetrisyys: toinen puoli hedelmästä roikkuu alempana kuin toinen. Omenan pinnan epämuotoisuutta voi lisätä omenan pinnan harjuisuus. Sen näkee parhaiten omenan poikkileikkauksesta.

Omenan kantakuoppa
Omena kiinnittyy oksaan kannastaan. Joillakin lajikkeilla on tyypillisesti pitkä kanta ja toisilla hyvin lyhyt. Kannan pituus ei sovellu kovin hyvin lajikkeen tunnistukseen.Kantakuoppa voi olla matala tai syvä tai jotain siltä väliltä. Kantakuoppa voi olla muodoltaan leveä tai ahdas. Joillakin lajikkeilla kantakuoppa on täynnä hedelmän lihaa ja tilalla on kyhmy. Myös kantakuopan alueella tavattava ruskeanvärinen korkkiuma on lajiketyypillinen ominaisuus.

Omenan silmäkuoppa
Omenan silmäkuopan syvyys vaihtelee matalasta syvään, sen ympärillä voi olla nystyjä tai muita tuntomerkkejä. Joskus kuoppa on leveä, toisinaan hyvin syvä ja jyrkkäreunainen. Nämä ovat lajiketyypillisiä ominaisuuksia.Silmäkuopan keskellä on näkyvissä viisi pientä verholehteä. Kun verholehtien kärjet ovat erillään toisistaan, silmä on avoin. Jos ne ovat kiinni toisissaan, silmä on kiinni.

Poikki- ja halkileikatun omenan tuntomerkit

Siemenkoppi
Siemenkopin muoto poikkileikatussa hedelmässä voi olla suljettu, puoliavoin tai avoin. Se voi täyttyä nesteestä, kuten ’Valkea Kuulaan’ hedelmät kypsinä. Kopin muoto halkileikatussa hedelmässä vaihtelee lajikkeittain. Se voi olla herttamainen, sipulimainen tai soikea.

Mallon väri, maku ja rakenne
Malto eli hedelmänliha voi olla valkoinen, kellertävä tai esimerkiksi vihertävä. Hedelmän lihassa voi olla punaisia viiruja tai pisteitä.Puraistaessa omenaa, hedelmän liha voi olla mehukasta tai kuivaa, mureaa tai jauhoista. Omena voi olla hapokas, vähähappoinen tai hapoton. Siinä voi olla jokin aromi, esimerkiksi maku voi muistuttaa päärynän makua, tai sillä voi olla tietynlainen tuoksu. Kaneliomenat tuoksuvat nimensä mukaisesti kanelille.