Omenan siemenet syntyvät, kun omenan kukkia pölyttävät hyönteiset, kuten mehiläiset, vierailevat kukissa kukan tuottaman meden houkuttelemina. Tällöin kukan heteissä olevaa siitepölyä tarttuu pölyttäjähyönteisten jalkojen sukasiin, ja näin siitepöly kulkeutuu toisen omenapuun kukan emille.

Siitepölyhiukkasen osuessa emin luotille, se itää. Se kasvattaa itäessään siiteputken, jota pitkin siitepölyhiukkasen tuma (jossa on solun perintöaines eli DNA) kulkeutuu emin sikiäimeen. Sikiäimessä on munasoluja. Siiteputkea pitkin laskeutunut siitepölyn tuma yhdistyy munasolun tuman kanssa. Näin tapahtuneen hedelmöityksen seurauksena syntyy siemen. Omenapuun kukasta syntyy yksi hedelmä, jonka sisällä on useita siemeniä. Siemeniä on yhtä monta kuin kukan munasoluja on hedelmöitynyt. Kukin hedelmöitys on tapahtunut siis eri siitepölyhiukkasen toimesta.

Siemenen geeneistä puolet on peräisin siitepölyhiukkasen valmistaneelta omenapuulta ja toinen puoli emin valmistaneelta omenapuulta. Munasoluissa ja siitepölysoluissa on vain puolikas omenapuun kaikkien geenien määrästä. Perintöaineksen puolittuminen sukusoluihin on tärkeää, koska muuten jokaisella seuraavalla sukupolvella olisi tuplamäärä edellisen sukupolvien geenejä!

Jokaisen siitepölyhiukkasen ja jokaisen emin sisältämä kokoelma perintötekijöitä on yksilöllinen. Tämä johtuu siitä, että kun kasvi tekee munasoluja ja siitepölysoluja, näihin soluihin päätyvä puolikas geenien kokoelma (kromosomisto) järjestyy sattumanvaraisesti omiksi, yksilöllisiksi geenien kokoelmiksi (kromosomisto). (Voit halutessasi tutustua asiaan tarkemmin lukion biologian oppimateriaalin avulla.)