9. Luonnon- ja kulttuurimaiseman tulkinta

1. Yhdistä käsitteet

1. Yhdistä käsitteet

a) Luonnonmaisema 

Luonnonmaisema on alue, joka on pääasiassa luonnon muovaamaa. Suomessa pinnanmuodot ovat usein jääkauden muovaamia, mutta muut maiseman elementit, kuten kasvillisuus, on viimeisten vuosikymmenten tai -satojen ajalta. Suomesta harvoin löytyy täysin koskematonta luonnonmaisemaa. Sellaisetkin alueet, jotka vaikuttavat luonnontilaisilta, ovat useimmiten jollain tavoin muokattuja esimerkiksi metsäteollisuutta varten.


b) Kulttuurimaisema

Kulttuurimaisema on ihmisen muovaamaa tai tuottamaa maisemaa. Tämä voi olla esimerkiksi kaupunkimaisema, mutta myös maaseutumaisema tai hoidettu metsäalue, jossa ihmisen toiminta näkyy voimakkaasti maankäytössä sekä asumisessa.

c) Kansallismaisema

Kansallismaisemat ovat ympäristöministeriön valitsemia maisemia, jotka kuvaavat Suomelle tyypillisiä ja arvokkaita maisemia. Niillä on myös merkitystä suomalaiselle identiteetille. Niitä on tällä hetkellä 27.

d) Maisema-alue

Maisema-alue on kokonaisuus, johon on pyritty rajaamaan mahdollisimman homogeeninen alue, joka koostuu samanlaisista maiseman elementeistä. Erilaisia maisema-aluejakoja on tehty Suomessa lukuisia. Suurpiirteisin maisema-aluejako jakaa Suomen kuuteen maisema-alueeseen.

2. Oikein vai väärin?

2. Oikein vai väärin?

a) Pohjanmaan lakeus on maisema alueista suurin. V
b) Kansallinen identiteetti tarkoittaa yhteisiä tapoja ja arvoja, jotka saavat yksilön kokemaan yhteisöllisyyttä. O
c)  Kansallismaisemiksi kutsutaan jokaisen omia, tärkeitä, maisemia. V
d) Maisemia voidaan tulkita sekä maastohavainnoin että geomediaa käyttäen. O
e) Luonnonmaisemista tarkastellaan ensimmäiseksi pinnanmuotoja. O
f) Vaara-Suomen alueella on suuria paikallisia korkeuseroja. O

4. Perinnebiotoopit

4. Perinnebiotoopit

a) Mikä perinnebiotooppi näkyy seuraavassa kuvassa.
 
Kuvassa näkyy niitty.

b) Miksi sen säilyttäminen on tärkeää?

Perinnebiotoopit ovat perinteisten, usein jo katoavien maankäyttötyyppien muodostamia biotooppeja, joille on tyypillistä eläin- ja kasvilajien runsaus, ja niillä on usein arvokasta tai uhanalaista kasvillisuutta. Perinnebiotoopit ovat syntyneet maatalouden toimintatapojen myötä, mutta toimintatapojen muuttuessa vaarassa hävitä. Tällaisia ovat mm. niityt, metsälaitumet, ahot ja kedot, joita nykyisessä tehomaataloudessa ei juurikaan hyödynnetä, ja ne ovat perinteisen käytön loppumisen myötä vaarassa kasvaa umpeen. Biotooppien lajirunsaus on keskittyneemmän maankäytön myötä yksipuolistunut ja siksi on todettu, että niitä on tarve suojella. Perinnebiotoopit ovat tehomaa- ja metsätalouden myötä vähentyneet 1800-luvun lopulta lähtien, mutta kiivainta katoaminen oli sotien jälkeen. Niiden osuuden arvioidaan olevan alle prosentti kaikista biotoopeista.

c) Miten tätä perinnebiotooppia voidaan suojella?

Perinteisesti niityt ovat pysyneet puuttomina alueina eläinten laiduntamisen ansiosta. Siirtyminen tehomaatalouteen, on usein jättänyt niityt oman onnensa nojaan, eli ne ovat alkaneet kasvaa umpeen. Niittyjä voidaan kulottaa tai niittää, niillä voi antaa eläinten taas laiduntaa ja niiden puustoa voidaan harventaa niin että laajat niittyalueet eivät pääse metsittymään.

5. Tutki karttaa ja vastaa kysymyksiin

5. Tutki karttaa ja vastaa kysymyksiin

a) Mistä päin Suomea kartan kuvaama alue on?

Pielisjoki virtaa Itä-Suomessa Joensuun lähellä.

b) Tunnista karttaan merkityt muodostumat 1–3 ja kerro, miten ne ovat syntyneet.

1. Muodostuma on glasifluviaalinen delta, jolla on melko tasainen pinta. Delta syntyy jäätikköjoen (harjun) tuomasta aineksesta, joka on kasautunut veteen, yleensä jääjärveen, jäätikköjoen edustalle. Deltan pinnan taso kuvaa jääjärven veden pinnan silloista korkeutta. Deltan pinnalla voi nähdä suppakuoppia, jotka ovat muodostuneet hiekkaan hautautuneiden jäälohkareiden sulaessa.

2. Harju. Harju on pitkänomainen harjanne, joka syntyy jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, jäätikköjoen tunneliin. Harjut koostuvat usein pyöristyneistä kivistä sekä lajittuneesta sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jäätikön etenemissuunnassa eli EteläSuomessa luoteesta kaakkoon.

3. Suo. Suot syntyvät maaston painaumiin, joihin kerääntyy vettä. Usein suot ovat umpeenkasvaneita järviä, jolloin soistuminen alkaa rannoilta edeten hitaasti kohti järven keskustaa. Kyseinen Linnunsuo on ojitettu voimakkaasti. Ojittamisella pyritään nopeuttamaan alueen metsän kasvua. c. Mitä maalajia alueiden 1–3 maaperä on? Kohteissa 1 ja 2 maaperä on hiekkaa ja soraa, jota jäätikköjoki on kuljettanut mukanaan. Joukossa saattaa olla isompia pyöristyneitä kiviä. Kohteen 3 maaperä on turvetta

6. Korkeusprofiilin laadinta

6. Korkeusprofiilin laadinta

Avaa National Geographicin MapMaker-sivu.

  • Valitse esitettäväksi kartaksi korkeusvaihtelun esittävä topografiakartta kohdasta "Base Maps".

  • Etsi sinua kiinnostava alue ja zoomaa karttaa niin, että korkeuskäyrät näkyvät mahdollisimman läheltä. Korkeuskäyrät ovat kartalla 5 metrin välein, paksumpi viiva 20 metrin välein.

  • Piirrä profiilin laatimista varten valitsemasi mittainen suora viiva sellaiseen kohtaan, jossa on sopivasti korkeusvaihtelua. Harjoituksen vuoksi on hyvä aloittaa 1 kilometrin mittaisesta viivasta.

  • Merkitse karttamerkillä tai tekstityökalulla tieto maanpinnan korkeudesta kaikkiin niihin kohtiin, joissa piirtämäsi viiva leikkaa korkeuskäyrän.

  • Kerää viivan korkeustiedot taulukkolaskentaohjelmaan yhteen sarakkeeseen, jokainen korkeusluku omaan soluunsa. Muista merkitä jokainen leikkauskohta, vaikka viivasi leikkaisi samanarvoisen käyrän kahdesti peräkkäin.

  • Piirrä tämän jälkeen osista koostuva viiva jo piirtämäsi viivan päälle. Tee se niin, että klikkaat kaikkia niitä kohtia, jotka leikkasivat korkeuskäyrien kanssa. Näin näet koko ajan, kuinka kaukana pisteesi ovat lähtöpisteestä. Merkitse jokainen etäisyysluku taulukkoon sitä mukaa, kun merkitset leikkauskohtia.

  • Laadi lukujen avulla korkeusprofiili kohdasta "Insert/Lisää" -> "Charts/Kaavio", ja valitse kaavion tyypiksi sellainen, jossa näkyvät sekä pisteet että viivat.

  • Mitä enemmän pisteitä poimit korkeustietoineen, sitä tarkemmin kaaviosi kertoo alueen korkeusvaihtelusta.