2. Geomedia ja paikkatieto

Sallassa eksynyt Katriina Kuusela löysi pois metsästä apuvälineen avulla ‒ hänellä on tärkeä neuvo muille marjastajille

https://www.kotilappi.fi/artikkeli/sallassa-eksynyt-katriina-kuusela-loysi-pois-metsasta-apuvalineen-avulla-%E2%80%92-hanella-on-tarkea-neuvo-m?fbclid=IwAR0cznR-g9WKkUVc8gPW_KN70mTPyt1Ir29qGorq175HvMtPrCEf9Jrsa78
Paikallisuutiset

Sallassa eksynyt Katriina Kuusela löysi pois metsästä apuvälineen avulla ‒ hänellä on tärkeä neuvo muille marjastajille

Sallalaislähtöinen Katriina Kuusela kiittää veljeään ja kännykässä ollutta karttaohjelmaa tilanteen pelastamisesta.

 
69-vuotias Katriina Kuusela sai eksyttyään apua veljeltään ja karttaohjelmasta. Kuva: Katriina Kuuselan kuvat

Marjareissu oli lopuillaan, tai niin Hautajärvellä Sallassa hillasuolla kävellyt Katriina Kuusela ajatteli. Hän oli ollut veljensä kanssa marjassa pari tuntia ja halusi lähteä kulkemaan autolleen, samalla tavalla kuin monia kertoja aiemmin.

Tällä kerralla kuitenkin tapahtui jotain ja suunta hävisi. Hän jatkoi kävelemistä, mutta autoa ei näkynyt.

– Yhtäkkiä en tiennyt, missä olen, Kuusela kertoo.

– Katsoin, että tuollahan on tuttu paikka, mutta sitten kun kävelin sinne, se ei ollutkaan.

Suunnan saaminen auringosta ei onnistunut, koska päivä oli niin pilvinen.

Kuusela soitti veljelleen, ja kaksikko aloitti tilanteen selvittämisen.

– Onneksi veli oli asentanut minulle älypuhelimeen karttasovelluksen. En ollut opetellut käyttämään sitä, mutta veli neuvoi minua puhelun aikana. Lopetimme puhelun välillä ja jatkoin kävelyä.

Veli yritti selvittää Kuuselan kuvausten perusteella tämän olinpaikkaa.

– Minulla oli mukana teetä, ja istuin välillä juomaan sitä. Pahinta oli, kun putosin hetteeseen ja vaatteet kastuivat. Alkoi paleltaa, Kuusela kertaa.

– Olisipa ollut mukana tulitikut ja puukko, mutta ei ollut.

Veli käski häntä tuolloin pysymään liikkeessä lämpimänä pysymisen takia.

Katriina Kuuselan marjaretki kesti lopulta monta tuntia. Hän alkoi hahmottaa karttasovelluksesta olinpaikkansa ja osasi kulkea sen avulla. Veli keksi, missä sisko on ja ajoi autolla lähemmäs, toiselle tielle.

Kuusela arvioi kulkeneensa noin kuuden kilometrin päähän siitä paikasta, mihin hän alun perin oli menossa. Autoon päästyä olo oli erittäin helpottunut.

– Voi sitä tunnetta, miten mukava oli mennä saunaan reissun jälkeen! Soitin kotiin, että nyt sauna lämpiämään.

Marjoja reissulta ei juuri löytynyt.

Tästä lähtien varusteet aina mukaan

Ruotsissa asuva ja Sallassa lomaileva Katriina Kuusela haluaa kertoa eksymisestään ensinnä kiittääkseen veljeään ja toiseksi tähdentääkseen muille marjastajille varustautumisen merkitystä.

Hän kehottaa älypuhelimen omistajia lataamaan karttaohjelman ja opettelemaan sen käytön. Hänet karttasovellus pelasti kotiin – muutoin etsintä olisi todennäköisesti päätynyt viranomaisten tehtäväksi.

Onnea oli myös siinä, että puhelimen akku oli täynnä ja että alueella oli puhelimelle kenttää.

Karttaohjelmia saa maksutta puhelimen omasta sovelluskaupasta. Sovellus näyttää oman sijainnin, ja liikkuessaan kulkija näkee kännykältä oman kulkusuuntansa. Myös 112-sovellus kannattaa ladata.

Jos lataaminen ja käytön opettelu eivät suju itseltä, voi miettiä, olisiko tuttavapiirissä auttajia. Apua voi kysyä myös esimerkiksi kirjaston digineuvonnasta.

Kuusela toteaa, että myös juotavaa, evästä ja omat, päivittäiset lääkkeet sekä tulitikut ja puukko kannattaa ottaa mukaan, vaikkei olisikaan tarkoitus olla pitkään reissussa. Kukaan ei suunnittele eksyvänsä, ja reissu voi venyä oletettua pitemmäksi.

– Olen käynyt eksymisen jälkeen marjassa, mitään pelkoa ei jäänyt. Olen kuitenkin nyt ottanut aina mukaan tulitikut, puukon ja muita varusteita.

Poliisin tiedotteen mukaan eksyjät ovat usein kokeneita luonnossa liikkujia. Erehdys voi sattua sellaisellekin, joka tavallisesti osaa kulkea hyvin luonnossa.

 
Seppo Niemi oli asentanut karttaohjelman siskonsa puhelimeen ennen hillasuolle menoa. Kuva: Katriina Kuusela
 
 
Eksymisreissulta ei tullut hilloja. Katriina Kuusela on käynyt hillasuolla tapauksen jälkeenkin. Kuva: Terttu Korpela

Juttuun korjattu kuvaajan nimi 9.8. kello 10.30, kuvat ovat Katriina Kuuselalta.


1. Selitä seuraavat käsitteet

1. Selitä seuraavat käsitteet

a) lisätty todellisuus 

todelliseen ympäristöön lisätty grafiikka, joka yhdistää todelliset ja virtuaaliset kohteet reaaliajassa.

b) ominaisuustieto 

kertoo sijainnissa olevan kohteen ominaisuuksista: se antaa kohteesta tietoa

c) geomedia 

paikkaan ja sijaintiin perustuvan tiedon visualisointi

d) paikkatietojärjestelmä 

GIS, kokonaisuus, jolla paikkatietoaineistoa kerätään, tallennetaan, käsitellään, jaetaan ja ylläpidetään.

e) sijaintitieto 

koordinaattien avulla tai sanallisesti kuvattu sijainti.

f) avoin data

periaate, jonka mukaan julkisilla varoilla tai vapaaehtoisilla projekteilla kerättyä digitaalista aineistoa saa maksutta ja vapaasti käyttää, muokata ja jakaa uudelleen.

 

 2.  Ovatko väittämät oikein vai väärin? 

 2.  Ovatko väittämät oikein vai väärin? 

a)  Geomedialla tarkoitetaan esimerkiksi karttoja ja paikkatietopalveluita.

OIKEIN. Kartat ja paikkatietopalvelut ovat osa geomediaa.

b)  GPS on kokonaisuus, jolla kerätään, tallennetaan, käsitellään, jaetaan ja ylläpidetään paikkatietoa. 

VÄÄRIN. GPS on lyhenne yleisimmin käytetystä satelliittipaikannusjärjestelmästä. Sen sijaan paikkatietojärjestelmällä (GIS) kerätään, käsitellään ja jaetaan paikkatietoa.

c)  AR tarkoittaa lisättyä todellisuutta ja siinä yhdistetään esimerkiksi grafiikkaa kamerakuvaan reaalimaailmasta. 

OIKEIN. AR yleistyy kännykkäsovelluksissa ja virtuaalilaseissa.

d)  Google Maps on esimerkki geomediasta. 

OIKEIN. Google Maps on karttapalvelu, ja karttapalvelut ovat geomediaa.

e)  Asunnonhakupalvelu on esimerkki paikkatiedon viranomaiskäytöstä. 

VÄÄRIN. Asunnonhakupalvelut ovat yleensä yksityisten yritysten (ei viranomaisten) tuottamia palveluita ja siten hyötypalveluita.  

f) Koordinaatit ovat paikkatietoa.

OIKEIN. Koordinaatit kertovat sijainnista. Jos niihin liitetään ominaisuustietoa, niistä muodostuu paikkatietoa. Näin ne ovat osa paikkatietoa.

3.  Paikkatietopalvelut 

3.  Paikkatietopalvelut 

a)  Nimeä ainakin kolme paikkatietoa käyttävää hyötypalvelua ja kaksi viihdepalvelua. 

Hyötypalveluita ovat esimerkiksi karttasovellukset, liikuntasovellukset ja asunnonhakupalvelut. Esimerkkejä viihdepalveluista ovat paikkatietoa hyödyntävät pelit ja deittipalvelut. Kaikki nimetyt hyöty- ja viihdepalvelut kelpaavat vastaukseksi.

b)  Keitä varten palvelut on ensisijaisesti tuotettu? 

Kullakin paikkatietopalvelulla on oma kohderyhmänsä sen tarkoituksen mukaan. Yleensä palvelun valmistanut yritys haluaa mahdollisimman paljon käyttäjiä, joille myydä palveluita tai näyttää mainoksia.

c)  Millaista paikkatietoa kyseiset sovellukset käyttävät? 

Useimmat sovellukset käyttävät ainakin satelliittipaikannusta sekä sijaintiin liitettyä ominaisuustietoa sovelluksen tarkoituksen mukaisesti, esimerkiksi tietoa mobiilipelien kohteista.

d)  Pohdi, millaisia riskejä oman sijaintitiedon jakamisella voi olla. 

Monet paikkatietoa hyödyntävät sovellukset keräävät jatkuvasti käyttäjistään suuria määriä tietoa, jonka lopullisesta käyttötarkoituksesta tai käyttäjä ryhmästä ei ole täyttä varmuutta. Esimerkiksi loma kuvien lataaminen sosiaaliseen mediaan ilmoittaa murtovarkaille, ettei juuri silloin olla kotona. Oman sijaintinsa tahaton ilmoittaminen voi altistaa vaaratilanteille, joita ainakin yöaikaan liikkuessa kannattaa välttää. Tämän vuoksi paikkatietoa jakavat sovellukset kannattaa sulkea silloin, kun ei halua kommunikoida tuntemattomien ihmisten kanssa eikä paljastaa ulkopuolisille omaa sijaintiaan. 

e)  Mitä etuja oman sijaintitiedon jakamisesta on? 

Monet paikkatietosovellukset toimivat paremmin, jos ne saavat sijaintitiedot. Oman sijaintinsa voi löytää kartalta ja helposti löytää reitti esimerkiksi kirjastoon tai lähipitseriaan. Sijaintitieto voi myös auttaa löytämään kadonneen tai varastetun mobiililaitteen. 

 

4.  Tutustu Google Maps -karttapalveluun internetissä

4.  Tutustu Google Maps -karttapalveluun internetissä.  

a) Mitä teitä pitkin pääset Suomen valtionrajan yli Norjaan Pohjois-Suomessa? 

Ainakin isompia teitä E75, tie 92, tie 93 ja E8.

b) Miltä rajanylityspaikat näyttävät maastossa? Street View -toimintoa pääset käyttämään raahaamalla oikean alareunan keltaisen hahmon haluamaasi kohteeseen. Kuvaa voit liikutella sivuttaissuunnassa raahaamalla hiirellä maastoa tai oikean reunan kompassinuolien avulla. 

Paikalla on poroaita, joka erottaa valtiot toisistaan. Aidan kohdalla kasvillisuus on matalaa (pensastot ja puut on kaadettu).

c) Mitä jokea tie 93 mukailee Norjan puolella? 

Bievjaveaijohka-jokea

d) Mistä tie 93 alkaa ja mihin se päättyy?

Tie alkaa etelässä Palojoensuusta valtatie 21:stä ja jatkuu pohjoiseen Norjan rajalle saakka Enontekiön Kivilompoloon.

5.  Tutustu Google Earth -ohjelmaan.

5.  Tutustu Google Earth -ohjelmaan. 

Sovellukseen kannattaa tutustua rauhassa ja etsiä siitä itseään kiinnostavia kohteita ja tutustua eri työkaluihin. 

g) Hae Suomi. Mittaa Manner-Suomen pituus ja leveys kilometreinä mittaustyökalun avulla. Mittaustyökalu löytyy viivain-merkin alta vasemman reunan työkalurivistä. 

Manner-Suomen leveys on noin 500–550 kilometriä ja pituus noin 1 100–1 150 km. Mitta vaihtelee myös sen mukaan, mitataanko suoraan itä-länsi ja etelä-pohjoinen suunnassa vai pisintä (edellisiin nähden vinoa) reittiä pitkin. Mittaustyökalun saa näkyviin myös yläreunan ”työkalut” valikosta.