5. Tutki karttaa ja vastaa kysymyksiin
5. Tutki karttaa ja vastaa kysymyksiin
a) Mistä päin Suomea kartan kuvaama alue on?
Pielisjoki virtaa Itä-Suomessa Joensuun lähellä.
b) Tunnista karttaan merkityt muodostumat 1–3 ja kerro, miten ne ovat syntyneet.
1. Muodostuma on glasifluviaalinen delta, jolla on melko tasainen pinta. Delta syntyy jäätikköjoen (harjun) tuomasta aineksesta, joka on kasautunut veteen, yleensä jääjärveen, jäätikköjoen edustalle. Deltan pinnan taso kuvaa jääjärven veden pinnan silloista korkeutta. Deltan pinnalla voi nähdä suppakuoppia, jotka ovat muodostuneet hiekkaan hautautuneiden jäälohkareiden sulaessa.
2. Harju. Harju on pitkänomainen harjanne, joka syntyy jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, jäätikköjoen tunneliin. Harjut koostuvat usein pyöristyneistä kivistä sekä lajittuneesta sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jäätikön etenemissuunnassa eli EteläSuomessa luoteesta kaakkoon.
3. Suo. Suot syntyvät maaston painaumiin, joihin kerääntyy vettä. Usein suot ovat umpeenkasvaneita järviä, jolloin soistuminen alkaa rannoilta edeten hitaasti kohti järven keskustaa. Kyseinen Linnunsuo on ojitettu voimakkaasti. Ojittamisella pyritään nopeuttamaan alueen metsän kasvua. c. Mitä maalajia alueiden 1–3 maaperä on? Kohteissa 1 ja 2 maaperä on hiekkaa ja soraa, jota jäätikköjoki on kuljettanut mukanaan. Joukossa saattaa olla isompia pyöristyneitä kiviä. Kohteen 3 maaperä on turvetta
a) Mistä päin Suomea kartan kuvaama alue on?
Pielisjoki virtaa Itä-Suomessa Joensuun lähellä.
b) Tunnista karttaan merkityt muodostumat 1–3 ja kerro, miten ne ovat syntyneet.
1. Muodostuma on glasifluviaalinen delta, jolla on melko tasainen pinta. Delta syntyy jäätikköjoen (harjun) tuomasta aineksesta, joka on kasautunut veteen, yleensä jääjärveen, jäätikköjoen edustalle. Deltan pinnan taso kuvaa jääjärven veden pinnan silloista korkeutta. Deltan pinnalla voi nähdä suppakuoppia, jotka ovat muodostuneet hiekkaan hautautuneiden jäälohkareiden sulaessa.
2. Harju. Harju on pitkänomainen harjanne, joka syntyy jäätikön sulamisvesien lajittelemasta ja kuljettamasta aineksesta jäätikön alle, jäätikköjoen tunneliin. Harjut koostuvat usein pyöristyneistä kivistä sekä lajittuneesta sorasta ja hiekasta. Harjut kulkevat jäätikön etenemissuunnassa eli EteläSuomessa luoteesta kaakkoon.
3. Suo. Suot syntyvät maaston painaumiin, joihin kerääntyy vettä. Usein suot ovat umpeenkasvaneita järviä, jolloin soistuminen alkaa rannoilta edeten hitaasti kohti järven keskustaa. Kyseinen Linnunsuo on ojitettu voimakkaasti. Ojittamisella pyritään nopeuttamaan alueen metsän kasvua. c. Mitä maalajia alueiden 1–3 maaperä on? Kohteissa 1 ja 2 maaperä on hiekkaa ja soraa, jota jäätikköjoki on kuljettanut mukanaan. Joukossa saattaa olla isompia pyöristyneitä kiviä. Kohteen 3 maaperä on turvetta