5. Karttapalvelut

1. Yhdistä käsitteet

a) paikkatieto

Ominaisuus- ja sijaintitiedon muodostama kokonaisuus.

b) karttapalvelu

Digitaalisia karttoja sisältävä verkkopalvelu, jossa aineisto on yleensä paikkatietomuodossa.

c) avoin data

Sama asia kuin avoin tieto. Periaate, jonka mukaan julkisilla varoilla tai vapaaehtoisilla projekteilla kerättyä digitaalista aineistoa saa maksutta ja vapaasti käyttää, muokata ja jakaa uudelleen.

d) vuorovaikutteinen karttapalvelu

Karttapalvelu, jossa käyttäjä voi itse osallistua aineiston keruuseen. Esimerkiksi rikkoutuneen katulampun sijainnin ilmoittaminen kunnan karttapalvelussa.

e) pehmoGIS

Menetelmä, jolla kerätään käyttäjien ,kuten havainnon tekijän tai asukkaiden tuottamaa paikkatietoa kartalle. Esimerkiksi punkkihavaintojen syöttäminen karttapalveluun.

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?

a) PehmoGIS on sama asia kuin osallistava paikkatieto. O

b) Paikkatietoikkunassa on lukuisia eri karttatasoja, joita voi tarkastella päällekkäin. O

c) Suomessa suurin osa paikkatietoaineistoista on maksullisia. V

d) Reittikartat ovat uusimpia karttapalveluita. V

e) OSM on avoin, maailmanlaajuinen yhteisöprojekti, jossa pyritään kartoittamaan mahdollisimman laajoja alueita. O

3. Google-haku

a) Tee google-haku sanalla karttapalvelut.

b) Listaa viisi karttapalvelua, jotka haku tuottaa.

Karttapaikka, eri kaupunkien karttapalvelut, Suomen Lajitietokeskuksen karttapalvelu, paikkatietoikkuna, lounaistiedon karttapalvelu

c) Tarkastele lähemmin kahta karttapalvelua ja kerro, millaisia karttapalveluita ne ovat ja miten ne toimivat.

Vastaus vaihtelee opiskelijoittain sekä alueittain.

4. OpenStreetMap

OpenStreetMap (OSM) on avoin, digitaalinen kartta-aineisto. Humanitarian OpenStreetMap (HOTOSM) on järjestö, joka tuottaa avointa karttatietoa kriisi- ja kehitysavun tarpeisiin. Kartoitusprojektit liittyvät usein jonkin avustusjärjestön toimintaan.

a) Mene sivustolle http://tasks.hotosm.org.

b) Selvitä, millaiset alueet tarvitsevat kartoitusta tällä hetkellä.

Vastaus vaihtelee riippuen ajankohdasta, koska kartoitettavat kohteet vaihtuvat.

c) Listaa kolme mielestäsi mielenkiintoisinta kohdetta ja kerro niiden sijainti.

Vastaus vaihtelee opiskelijoittain.

d) Jos sinun pitäisi kartoittaa tulva-riskialuetta Afrikassa, millaisia kohteita merkitsisit kartalle? Perustele vastauksesi.

Kartalle tulisi merkitä asuinrakennukset, koska pitää tietää, missä asutus sijaitsee, jotta ihmisiä voidaan evakuoida tulvan sattuessa. Lisäksi pitää kartoittaa tiet, jotta avustus saadaan kuljetettua perille.

e) Mihin avustusjärjestöt hyödyntävät vapaaehtoisten laatimia aineistoja?

Avustusjärjestöt hyödyntävät kartoitettujen elementtien pohjalta tehtyjä karttoja, jotta he voivat muun muassa evakuoida väestöä sekä kuljettaa avustusta perille.

5. Geomorfologinen maanpinnanmuotojen tulkinta paikkatietoikkunassa

a) Avattuasi Paikkatietoikkunan nettiselaimella osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi, valitse sivun vasemmasta reunasta ”karttaikkuna”. Sivun vasemmassa reunassa klikkaa kohtaa ”haku” ja kirjoita hakukenttään sana ”Hollola” ja paina ”Hae”. Valitse listasta ”Hollola, kunta tai maaseutu”. Voit nyt sulkea hakuikkunan oikean yläreunan ruksista. Karttaa voi zoomata liikuttamalla oikeassa reunassa olevan zoomaustyökalun palloa kohti miinusta tai plussaa.

b) Mene vasemman reunan palkkiin ja klikkaa otsikkoa ”Karttatasot”. Klikkaa kohtaa ”Geologia” ja avautuvasta listasta ruksi kohtaan ”Maaperä 1:20 000”. Vastaavasti valitse alempaa valikosta otsikko ”Korkeus” ja ruksi kohta ”vinovalovarjoste”. Sulje ”Karttatasot” valikko oikean yläreunan ruksista.

c) Klikkaa vasemman reunan palkissa otsikkoa ”Valitut tasot”. Jos jokin kartta ei näy nykyisellä kartan mittakaavan tasolla, klikkaa tekstiä ”siirry sopivalle mittakaavatasolle” ja tarvittaessa lähennä karttaa zoomaustyökalulla. Valitse ylimmän karttatason näkyvyydeksi liukupalkista esimerkiksi 60 % ja alempien karttatasojen 100 %. Voit myös halutessasi vaihtaa karttatasojen järjestystä klikkaamalla haluamasi karttatason kohdalla ja pitämällä hiiren napin pohjassa ja vetämällä karttatason valikossa ylemmäs tai alemmas.

d) Klikkaa vasemman reunan palkin otsikkoa ”Karttaselitteet”, jolloin ruudulle aukeaa uusi ikkuna. Ikkunasta näkyy kaikkien karttojen selitteet, mistä käy ilmi, että vihreällä esitetään soraa ja hiekkaa (myös liejuista hiekkaa). Vihreällä on siis kuvattu sora- ja hiekkamuodostumia, jotka ovat yleensä jäätikköjokien kasaamia.

e) Muodostuma on Salpausselkä, tarkemmin ensimmäinen Salpausselkä. Sen synnystä löytyy tietoa mm. Manner 2 oppikirjasta sekä internetin hauilla. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi noin 12 200 vuotta sitten, kun ilmasto uudelleen viileni noin kahdeksi sadaksi vuodeksi ja aiemmin nopeasti sulanut ja perääntynyt mannerjään reuna lähti uudelleen etenemään. Jään reuna puski Salpausselkään moreenia, mutta suurin osa Salpausselkien aineksesta on sulamisvesien kuljettamaa hiekkaa, joka on kasautunut melko tasapintaisiksi deltoiksi. Tasaisia (vihreällä kuvattuja) deltapintoja näkyy runsaasti Lahden-Hollolan alueella. Niiden pintaa rikkovat paikoin suppakuopat.

f) Valitse vasemman reunan ”Karttatasot” valikosta ”Maastokartat” ja ruksi ko kohta. Valitse vasemmasta reunasta ”Valitut tasot” ja klikkaa ”vinovalovarjoste” ja ”taustakarttasarja” kohtien vierestä sanaa ”Piilota”. Muokkaa liukusäätimillä karttojen läpinäkyvyyttä niin, että sekä maastokartta että maaperäkartta erottuvat samanaikaisesti. Vähennä ylemmän karttatason näkyvyyttä, mutta alempi karttataso voi olla lähellä 100 %. Suuri osa asutuksesta on sijoittunut Salpausselän hiekka- ja soraalueelle, jolle on helppoa rakentaa. Keskusta on maaperältään kartoittamatonta, koska se on suuremmilta osin rakennusten tai asvaltin peitossa. Asutusta on myös Lahden eteläpuolen savikkoalueella, jolle on ollut helpompi rakentaa kuin ympäröiville moreenimäille. Alueen läpi kulkevat Helsingistä tulevat valtatiet, mikä on lisännyt yritysten ja asutuksen määrää.

g) Valitse vasemman reunan ”Karttatasot” valikosta ”Geologia” ja ruksi joko ”Pohjavesialueet” tai ”Pohjavesialuerajat”. Klikkaa ”Valitut tasot” valikosta maastokartan kohdalta ”piilota”. Pohjavesialueet sijoittuvat lähes kokonaan Salpausselän sora- ja hiekka-alueille. Pohjavesiä uhkaa eniten ihmistoiminta. Salpausselän päällä kulkee valtatie ja alueella on runsaasti teollisuutta.

6. Maisemahistoria

Selvitä oman asuinpaikkasi maisemahistoriaa vanhojen karttojen avulla.

a) Mene Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -sivustolle ja hae oma asuinpaikkasi. Siirry ja lähennä karttanäkymää. Klikkaamalla haluamaasi karttaruutua, saat oikean reunan palkkiin listan kaikista vanhoista kartoista. Kartan nimen viimeiset neljä numeroa kertovat kartan valmistusvuoden. Vertaile karttaa uuteen maastokarttaan, jonka löydät ”Kansalaisen karttapaikasta”.

Mene nettiselaimella osoitteeseen vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi . Voit hakea sivun myös hakupalvelimen kuten Googlen avulla. Aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kannattaa valita vasemmasta reunasta kohta ”Peruskartta 1:20 000”. Voit hakea oman kuntasi karttoja oikean yläreunan ”haku” –kohdan avulla, esimerkiksi kirjoittamalla kohtaan ”Joroinen”. Klikkaa kartasta haluamaasi ruutua/kohtaa. Oikean reunaan ilmestyy sarake, jossa näkyvät kaikki kyseisen alueen julkaistut vanhat peruskartat. Klikkaamalla haluamasi kartan nimeä, saat kartan joko näytölle tai voit tallettaa sen omalle koneellesi käyttämäsi nettiselaimen ja oman valintasi mukaisesti. Voit myös hakea nykyisen kartan samalta alueelta tarkasteltavaksi menemällä kansalaisen.karttapaikka.fi sivustolle. Sieltä voit vastaavasti paikannimellä hakea saman alueen nykyisen kartan nähtävillesi.

b)Tarkastele oman alueesi eri-ikäisiä karttoja. Miten metsien ja peltojen määrä on vaihdellut? Onko talojen ja asutuksen määrä kasvanut vai pienentynyt? Kuinka kartassa näkyvien palveluiden ja tiestön määrä on muuttunut?

Useimmilla alueilla metsien määrä on vähentynyt ja vastaavasti peltojen osuus kasvanut aina 1990-luvulle saakka. Samalla teiden ja etenkin pienten metsäteiden määrä on kasvanut nopeasti. Taajamien ja kaupunkien lähellä myös peltojen määrä on vähentynyt, kun niitä on otettu asuin- ja teollisuuden käyttöön. Kauppojen ja koulujen määrä kasvoi haja-asutusalueilla 1970- luvulle saakka, jonka jälkeen niiden määrä on varsinkin 1990- luvulla ja sen jälkeen romahtanut. Kaupat on usein vanhoissa kartoissa merkitty lyhenteellä Kpa. Kaupungeissa koulujen määrä on kasvanut, kun asukasmäärä on noussut. Viime vuosina myös kaupunkien kouluja on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

c) Mistä muutokset alueen maankäytössä johtuvat? Onko kulttuurimaiseman osuus alueella kasvanut vai vähentynyt?

Muutokset johtuvat eri syistä eri alueilla ja eri aikoina. Koneellistuminen lisäsi ja tehosti maa- ja metsätaloutta 1950 - 1970 –luvuilla. Peltojen pinta-alan kasvaminen on lisännyt kulttuurimaiseman osuutta, vaikka uudet pellot eivät olekaan varsinaista ”perinnemaisemaa”. Samalla laidunnus on vähentynyt ja perinteiset hakamaat lähes hävinneet. Kaupungistuminen on toisaalta nopeasti vähentänyt maaseudun asukasmäärää ja maaseudun palveluita. Lähes kaikkialla kulttuurimaiseman osuus on kuitenkin kasvanut joko peltojen määrän tai taajamissa asutuksen määrän kasvaessa. Syrjäisemmillä seuduilla tai luonnonsuojelualueilla muutos ei välttämättä ole huomattavissa.