5.  Geomorfologinen maanpinnanmuotojen tulkinta paikkatietoikkunassa

a) Avattuasi Paikkatietoikkunan nettiselaimella osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi, valitse sivun vasemmasta reunasta ”karttaikkuna”. Sivun vasemmassa reunassa klikkaa kohtaa ”haku” ja kirjoita hakukenttään sana ”Hollola” ja paina ”Hae”. Valitse listasta ”Hollola, kunta tai maaseutu”. Voit nyt sulkea hakuikkunan oikean yläreunan ruksista. Karttaa voi zoomata liikuttamalla oikeassa reunassa olevan zoomaustyökalun palloa kohti miinusta tai plussaa.

b) Mene vasemman reunan palkkiin ja klikkaa otsikkoa ”Karttatasot”. Klikkaa kohtaa ”Geologia” ja avautuvasta listasta ruksi kohtaan ”Maaperä 1:20 000”. Vastaavasti valitse alempaa valikosta otsikko ”Korkeus” ja ruksi kohta ”vinovalovarjoste”. Sulje ”Karttatasot” valikko oikean yläreunan ruksista.

c) Klikkaa vasemman reunan palkissa otsikkoa ”Valitut tasot”. Jos jokin kartta ei näy nykyisellä kartan mittakaavan tasolla, klikkaa tekstiä ”siirry sopivalle mittakaavatasolle” ja tarvittaessa lähennä karttaa zoomaustyökalulla. Valitse ylimmän karttatason näkyvyydeksi liukupalkista esimerkiksi 60 % ja alempien karttatasojen 100 %. Voit myös halutessasi vaihtaa karttatasojen järjestystä klikkaamalla haluamasi karttatason kohdalla ja pitämällä hiiren napin pohjassa ja vetämällä karttatason valikossa ylemmäs tai alemmas.

d) Klikkaa vasemman reunan palkin otsikkoa ”Karttaselitteet”, jolloin ruudulle aukeaa uusi ikkuna. Ikkunasta näkyy kaikkien karttojen selitteet, mistä käy ilmi, että vihreällä esitetään soraa ja hiekkaa (myös liejuista hiekkaa). Vihreällä on siis kuvattu sora- ja hiekkamuodostumia, jotka ovat yleensä jäätikköjokien kasaamia.

e) Muodostuma on Salpausselkä, tarkemmin ensimmäinen Salpausselkä. Sen synnystä löytyy tietoa mm. Manner 2 oppikirjasta sekä internetin hauilla. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi noin 12 200 vuotta sitten, kun ilmasto uudelleen viileni noin kahdeksi sadaksi vuodeksi ja aiemmin nopeasti sulanut ja perääntynyt mannerjään reuna lähti uudelleen etenemään. Jään reuna puski Salpausselkään moreenia, mutta suurin osa Salpausselkien aineksesta on sulamisvesien kuljettamaa hiekkaa, joka on kasautunut melko tasapintaisiksi deltoiksi. Tasaisia (vihreällä kuvattuja) deltapintoja näkyy runsaasti Lahden-Hollolan alueella. Niiden pintaa rikkovat paikoin suppakuopat.

f) Valitse vasemman reunan ”Karttatasot” valikosta ”Maastokartat” ja ruksi ko kohta. Valitse vasemmasta reunasta ”Valitut tasot” ja klikkaa ”vinovalovarjoste” ja ”taustakarttasarja” kohtien vierestä sanaa ”Piilota”. Muokkaa liukusäätimillä karttojen läpinäkyvyyttä niin, että sekä maastokartta että maaperäkartta erottuvat samanaikaisesti. Vähennä ylemmän karttatason näkyvyyttä, mutta alempi karttataso voi olla lähellä 100 %. Suuri osa asutuksesta on sijoittunut Salpausselän hiekka- ja soraalueelle, jolle on helppoa rakentaa. Keskusta on maaperältään kartoittamatonta, koska se on suuremmilta osin rakennusten tai asvaltin peitossa. Asutusta on myös Lahden eteläpuolen savikkoalueella, jolle on ollut helpompi rakentaa kuin ympäröiville moreenimäille. Alueen läpi kulkevat Helsingistä tulevat valtatiet, mikä on lisännyt yritysten ja asutuksen määrää.

g) Valitse vasemman reunan ”Karttatasot” valikosta ”Geologia” ja ruksi joko ”Pohjavesialueet” tai ”Pohjavesialuerajat”. Klikkaa ”Valitut tasot” valikosta maastokartan kohdalta ”piilota”. Pohjavesialueet sijoittuvat lähes kokonaan Salpausselän sora- ja hiekka-alueille. Pohjavesiä uhkaa eniten ihmistoiminta. Salpausselän päällä kulkee valtatie ja alueella on runsaasti teollisuutta.