Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Paikallinen tarkennus
Kulttuurista monimuotoisuutta ja kielitietoisuutta edistetään huomioimalla oppilaan ja paikallisen väestön toisen kielen ja kulttuuritaustan vahvuuksia. Paikallinen Vetelin ja Perhonjokilaakson murre sekä lähialueen ruotsinkielisyys huomioidaan ja hyödynnetään rikkautena. Esimerkiksi Kasso isse –teemapäivän puitteissa voidaan lähestyä murreperinnettä luovasti. Paikallisten kulttuuriperinteiden vaaliminen ja seuraaville sukupolville siirtäminen katsotaan tärkeäksi. Esimerkiksi talkooperinteen merkitys voidaan tuoda konkreettisesti oppivan yhteisön työtavaksi. Lasten ja nuorten oman kulttuurin muodostumista tuetaan. Käytetään hyödyksi opetusteknologian mahdollisuudet kulttuuritapahtumien ja –tilaisuuksien järjestämiseksi. Kulttuurin käsite ymmärretään laajasti sisältäen lähiruoan, paikallisten yritysten, kulttuurilaitosten ym. tarjoamat palvelut. Luodaan positiivista hyväksyvää ilmapiiriä kulttuurisen monimuotoisuuden ja kielitietoisuuden kehittämiseen.
Toista kansallisuutta olevat oppilaat ovat koulumme rikkaus ja vuorovaikutus eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden välillä vahvistaa koulumme kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri kulttuurien tuntemusta.
Toista kansallisuutta olevat oppilaat ovat koulumme rikkaus ja vuorovaikutus eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden välillä vahvistaa koulumme kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri kulttuurien tuntemusta.
Kulttuurien välinen vuoropuhelu
Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.
Monikielisyys koulutyössä
Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessä yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.