Válljenvuloš A2-giella: dárogiella

Skuvllas vuosttas vieris giella dahje nubbi ruovttueatnan giella álgá dávjjimusat 3. jahkeluohkás. A-oahppameari oahpahusa sáhttá goitge álggahit juo ovdal 3. jahkeluohká. Dalle čuovvut A-oahppameari oahpahusplána vuođuštusaid váldimiin vuhtii oahppiid ahki.

Álgooahpahusa dárogiela oahpahusas deattohuvvet aktiivvalašvuohta, leaikkalašvuohta, gulahallan ja oahppiguovdilvuohta. Oahppiid juohkebeaivválaš eallimii laktáseaddji ja sin beroštumi čuozáhagaid mielde válljejuvvon sátneráju ja iešguđetlágan ráhkadagaid čoggodettiin oahppit roahkasmahttojit álggu rájes geavahit giela roahkkadit sihke oahppodiimmuin ahte astoáigge. Sidjiide fállat maiddái vejolašvuođaid geavahit giela autenttalaš dilálašvuođain ja birrasiin ovdamearkka dihte galledemiin norgalaš lagašgielddain, váldimiin vuostá norgalaš gussiid dahke atnimiin ávkin diehto- ja gulahallanteknologiija. Mihttomearrin lea, ahte oahppi movttáska dárogiela studeremis ja oažžu dasa buorre álggu ja ahte luohkás lea gierdavaš studerenvuoigŋa, mas deaŧaleamos lea dieđu sirdašuvvan sihke movttiidahtti ovttas oahppan.

Oahppit bagaduvvojit maid atnit árvvus gielalaš ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa eandaliige iežas eallinbirrasisttis, mas máŋggagielatvuohta ja -kulturvuohta leat nannosit mielde, muhto maiddái viidásabbot. Eandaliige dárogiela sajádahkii ja dan máhtu mearkkašupmái nu oahppiid ruovttugielddas go dan lagašguovlluin giddet fuopmášumi.

Oahpahusas sáhttá geavahit ja heivehit jahkeluohkáide 3-6 čállojuvvon vieris giela A-oahppameari oahpahusa mihttomeriid ja sisdoaluid, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomeriid sihke bagadeapmái, sierranahttimii, doarjagii ja árvvoštallamii dahkkojuvvon rávvagiid ja kriteraid álgooahpahusahkásaččaide vuogas vuogi mielde.

Vuosttamuš luohkás mihttomeriin deattohuvvet T1-T2, T4-T6, T11.
Nuppi luohkás deattohuvvet ovddibuid lassin T3, T9-T10.

Vieris giela A-oahppameari oahpahusa riikkaviidosaš mihttomearit jahkeluohkáin (1)3-6

Oahpahusa mihttomearit	Mihttomeriide laktáseaddji riikkaviidosaš sisdoallosuorggit	Mihttomeriide laktáseaddji báikkálaš sisdoallosuorggit	Viiddes máhttu
Šaddan kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 bagadit oahppi áicat lagašbirrasa ja máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš valljivuođa sihke studerenvuloš giela sajádaga das	S1	BS1	L2
T2 movttiidahttit oahppi atnit árvvus iežas giella- ja kulturduogáža sihke máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa ja deaivvadit olbmuiguin árvvoštalli ovdanavdimiid haga	S1	BS1	L1, L2
T3 bagadit oahppi áicat gielaid ovttasteaddji ja earuheaddji albmonemiid sihke doarjut oahppi gielalaš sáhkkiivuođa ja árvvoštallanattáldagaid ovdáneami	S1	BS1	L1, L2
T4 bagadit oahppi gávdnat čuozáhatgielat materiála	S1	BS1	L2, L3
Gielastuderendáiddut
T5 oahpásmuvvat ovttas oahpahusa mihttomeriide ja láhčit gierdavaš studerenvuoiŋŋa, mas deaŧaleamos lea dieđu sirdašuvvan sihke movttiidahtti ovttas oahppan	S2		L1, L3
T6 bagadit oahppi váldit ovddasvástádusa iežas gielastuderemis ja movttiidahttit hárjehit gielladáiddus roahkkadit ja maiddái diehto- ja gulahallanteknologiija geavahemiin sihke geahččalit, makkár vuogit oahppat gielaid heivejit sutnje buoremusat	S2		L1, L4, L5, L6
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas
T7 ordnet oahppái dilálašvuođaid hárjehallat sierra gulahallankanálaid geavahemiin njálmmálaš ja čálalaš gulahallama ja vuorrováikkuhusa	S3	BS3	L2, L4 L5, L7
T8 doarjut oahppi gielalaš gulahallanstrategiijaid geavaheamis.	S3		L2, L4
T9 veahkehit oahppi viiddidit ustitlaš gielageavaheapmái gullevaš olggosbuktimiid dovdamušas	S3		L2, L4
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu dulkot teavsttaid
T10 roahkasmahttit oahppi dulkot iežas ahkedássái heivvolaš ja iežas beroštahtti hállojuvvon ja čállojuvvon teavsttaid	S3	BS3	L4
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu buvttadit teavsttaid
T11 fállat oahppái valjis dilálašvuođaid hárjehallat ahkedássái heivvolaš smávvalágan hállama ja čállima giddemiin fuopmášumi maiddái jietnadeapmái ja teavstta sisdoalu dáfus deaŧaleamos ráhkadagaide	S3	BS3	L3, L4, L5, L7

Vieris giela A-oahppameari oahpahusa mihttomeriide laktáseaddji guovddáš riikkaviidosaš (S1-S3) ja daid dievasmahtti báikkálaš (BS1-BS3) sisdoallosuorggit jahkeluohkáin (1)3-6

S1 Šaddan kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii: Oahpásmuvvat gielaid ja kultuvrraid máŋggaláganvuhtii sihke studerenvuloš giela leavvanviidodahkii ja dárbbu mielde váldovariánttaide. Háŋket dieđu giela ja kultuvrra mearkkašumis oktagas olbmui ja servošii. Guorahallat iežamet giella- ja kulturduogáža. Hárjehallat árvvusadni gielageavaheami vuorrováikkuhusas. Guldalit sierra gielaid, geahčadit iešguđetlágan vugiid čállit, áicat sániid luoikkaheami gielas nubbái. Guorahallat, mo sáhttá doaibmat, jus máhttá giela dušše beare veaháš.

BS1 Bagadit oahppi fuobmát suoma-, sáme- ja dárogiela sajádaga iežas ruovttugielddas ja dan lagašguovlluin ja árvvus adnit lagašbirrasis máŋggagielatvuođa ja -kulturvuođa. Dutkat ja guorahallat eandaliige dárogiela sajádaga.

S2 Gielastuderendáiddut: Oahpahallat plánet doaimmaid ovttas, addit ja vuostáváldit máhcahaga ja váldit ovddasvástádusa. Oahpahallat beaktilis gielastuderenvugiid, dego ođđa sániid ja ráhkadagaid aktiivvalaš geavaheami iežamet olggosbuktimiin, muituibidjanvugiid, dovdameahttun sáni mearkkašumi jurddabohtosa dahkan áššeoktavuođas. Hárjehallat árvvoštallat iežamet gielladáiddu ovdamearkka dihte Eurohpálaš giellalávkka geavahemiin.

BS2 Álgooahpahusas geavahit valjis spealuid, stoahkamiid, lávlagiid ja hoahkamiid.

S3 Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas, dáidu dulkot teavsttaid, dáidu buvttadit teavsttaid: Oahpahallat gullat, hállat, lohkat ja čállit čuozáhatgiela máŋggalágan fáttáid birra. Guovddáš fáttát leat mun ieš, mu bearaš, mu ustibat, skuvla, áiggeájit ja astoáigge golaheapmi sihke eallin čuozáhatgielat birrasis. Lassin válljet fáttáid ovttas. Sisdoaluid válljemis vuolggasaddjin lea oahppiid juohkebeaivválaš eallinbire, beroštumi čuozáhagat sihke áigeguovdilisvuohta, geahččanguovlun mun ja mii ja máilbmi. Válljet iešguđetlágan gielageavahandárkkuhusaid, dego ovdamearkka dihte dearvvaheapmi, veahki bivdin dahje oaivila ovdanbuktin. Sániid ja ráhkadagaid oahpahallat máŋggalágan teavsttaid, dego unna máidnasiid, čájálmasaid, jearahallamiid ja sániid čállima oktavuođas. Fállat vejolašvuođaid hárjehallat gáibideaddji gielageavahandilálašvuođaid. Oahpahallat gávdnat čuozáhatgielat materiála ovdamearkka dihte neahtas. Válljedettiin teavsttaid ja fáttáid váldit vuhtii studerenvuloš gielaid geográfalaš leavvanviidodat sihke giellaguovllu eallinvuohki. Áiccadit ja hárjehallat valjis jietnadeami sihke sátne- ja cealkkadeattu, hállanritmma ja intonašuvnna. Hárjehallat earuhit studerenvuloš giela fonehtalaš trankriberema mearkkaid sihke buvttadit dárbbašlaš čállinmearkkaid.

BS3 Váldit vuhtii Norgga lagašvuođa ja guorahallat dan fállan vejolašvuođaid lohkat, gullat ja geavahit dárogiela sihke ránnjáriikkas ahte iežas ruovttugielddas. Vejolašvuođaid mielde bargat ovttasbarggu ovdamearkka dihte Norgga skuvllaiguin ja oahpásmuvvat norgalaš lagašgielddaide ja daid kulturfálaldagaide. Roahkasmahttit oahppiid geavahit dárogiela astoáiggisteaset. Álgooahpahusas deattohuvvet hállamii ja gullamii laktáseaddji hárjehusat, muhto maiddái sániid čállinhápmi lea buorre leat álggu rájes oidnosis.

Vieris giela A-oahppameari oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit jahkeluohkáin (1)3-6

Mihttomearrin lea, ahte gielageavaheapmi livččii nu áššálaš, lunddolaš ja oahppiide mearkkašahtti go vejolaš. Barggildeamis deattohuvvá bárra- ja uhcajoavkobargu sihke ovttas oahppan iešguđetlágan oahppanbirrasiin. Máŋggagielat- ja giellabajásgeassima mihttomeriid ollašuhttin gáibida oahpaheaddjiid ovttasbarggu. Stoahkama, lávluma, speallama ja drámá vehkiin oahppit ožžot vejolašvuođa iskkadit viidu gielladáidduset ja gieđahallat maiddái jurddašanvugiid. Oahpahusas geavahit máŋggabealagit sierra gulahallankanálaid ja -bargoneavvuid. Bagadit oahppiid aktiivvalaš doaibmivuhtii ja iehčanas ovddasvástádusa váldimii iežas oahppamis Eurohpálaš giellalávkka dahje seammasullasaš bargoneavvuid vehkiin. Oahppit oahpásmuvvet biras servoša máŋggagielatvuhtii ja -kulturvuhtii ruovttuálbmogiidgaskasašvuođain. Sidjiide fállat maiddái vejolašvuođaid hárjehallat álbmogiidgaskasaš oktavuođadoallama. Čuozáhatgiela geavahit álo go dat lea vejolaš.

Bagadallan, sierranahttin ja doarjja vieris giela A-oahppamearis jahkeluohkáin (1)3-6

Oahppiid bagadit geavahit gielladáidduset roahkkadit. Valjis gulahallamii guoski hárjehallan doarju oahppiid gielladáiddu ovdáneami. Oahppiid movttiidahttit studeret maiddái eará gielaid maid skuvla fállá. Oahppiide, geain lea gielaide laktáseaddji oahppanváttisvuođat, fállat doarjaga. Oahpahus plánejuvvo nu, ahte dat fállá hástalusaid maiddái earáid jođáneabbot ovdáneaddji dahje giela ovddežis máhtti oahppiide.

Oahppi oahppama árvvoštallan vieris giela A-oahppamearis jahkeluohkáin (1)3-6

Árvvoštallan lea luonddus dáfus movttiidahtti ja addá oahppiide vejolašvuođa boahtit diđolažžan iežas dáidduin, ovddidit daid ja deattuhit alcces lunddolaš olggosbuktinvugiid dahje čájehit informála oahppama bokte háŋkejuvvon máhtu. Máŋggabealat árvvoštallan fállá vejolašvuođaid čájehit máhtus maiddái oahppiide, geain lea gillii laktáseaddji oahppanváttisvuođat dahje geain lea muđuid gielalaččat earálágan vuolggasajit. Árvvoštallamis bargoneavvun sáhttit geavahit ovdamearkka dihte Eurohpálaš giellalávkka.

Vieris giela sánálaš árvvoštallama dahje árvosáni attedettiin oahpaheaddji árvvoštallá oahppiid máhtu báikkálaš oahppaplánas ásahuvvon mihttomeriid ektui. Oahpuin ovdáneami dáfus lea guovddážis, ahte oahppama árvvoštallat máŋggain sierra vugiin maiddái ieš- ja veardásašárvvoštallama vugiin ja ahte árvvoštallan čuohcá buot árvvoštallama vuloš mihttomeriide. Árvvoštallamis váldojuvvo vuhtii buot gielladáiddu oassesuorggit. Daid árvvoštallan vuođđuduvvá Eurohpálaš refereansarápmii ja dan vuođul dahkkojuvvon suopmelaš heivehussii.