Duodjeohpahusa gielddadási oahppoplána Eanodagas ja Ohcejogas

1. Láidehus

Dát gielddadási oahppoplána geavahuvvo sámegielat oahpahusas Eanodaga ja Ohcejoga vuođđoskuvllain.

Buot ohppiid oahpahus čuovvu oktasaš, vuođđo-oahpahusa oahppoplána vuođuštusain (22.12.2014) meroštallojuvvon ulbmiliid ja prinsihpaid. Ohppiid gielalaš máhttu ja kulturduogáš váldojuvvojit vuhtii vuođđo-oahpahusas. Juohke oahppi giellamáhttu ja kulturidentiteahtta dorjojuvvojit máŋgabealalaččat. Oahppi oahpahuvvo dovdat, ipmirdit ja gudnejahttit juohke riikkavuloža vuođđolágas máinnašuvvon rievtti iežas gillii ja kultuvrii. Sámi oahpahusas erenoamáš ulbmilin lea doarjut ohppiid šaddama giellaseaset, kultuvrasaset ja servošasaset ja láhčit vejolašvuođa sidjiide oahppat sámi kulturárbbi. Oahpahus ávkkástallá ohppiid ja sin fuolaheaddjiid ja servoša dieđuid sin giella- ja kulturguovllu luonddus, eallinvieruin, historjjás, gielain ja kultuvrrain.

1. Duodji oahppoávnnasin ja kulturguoddin

Duodji lea sámi ávnnašlaš kultuvrra váimmus. Duodji ovddida oahppi praktihkalaš, motorolalaš, kultuvrralaš ja estehtalaš máhtu. Duodji lea okta dain oahppoávdnasiin maid bokte oahppi oahpásnuvvá sámi historjái ja kultuvrii, ja dainna nanosmahttá iežas kulturduogáža ja -identitehta.

Oahpahusa vuođđun lea sámi árvomáilbmi, sámi ipmárdus máilmmis, árbevirolaš máhttu ja dan viidáseabbot sirdin, duoji ja duddjoma árvvus atnin, ekologalaš árvvut ja birasgáhtten. Duddjonproseassa lea sosiála doaibma, mii buktá olbmui gullevašvuođa dovddu. Árbevirolaš máhtu sirdin ja oahpaheapmi gáibidá lunddolaččat lagáš ovttasbarggu skuvlla, ruovttuid, sogaid ja duojáriid gaskkas.

Duodji ja duddjon govahallet sámi duoji ja hábmema. Vearba duddjot sisttisdoallá maid vuoiŋŋalaš árvvuid, ipmárdusa estetihkas ja geavadatlašvuođa ovttastahttimis. Duodji ja duddjon eai meinne dušše giehtabarggu muhto dan bakte gaskkustuvvet kultuvrra guovddášárvvut, giella ja ávnnašlaš kultuvrra váimmus, bargovuogit ja ávdnasiid dovdan ja dasa laktáseaddji árvo- ja jurddašanmáilbmi. Duodji ovdanbuktá eamiálbmotidentiteahta ja čujuha dasa gullevašvuođa sihke speadjalastá olbmo ja luonddu gaskasaš nanu oktavuođa.

Go sámi servodat lea vásihan nuppástusaid kultuvrralaš bajásgeassimis ja duoji oahppan lea sirdásan eanaš formála oahppama ovddasvástádussan, de oahppoplánas lea mearkkašahtti váikkuhus oahppi kulturidentitehta huksemis, nanosmahttimis ja bisuheamis.

Duodjeoahppama ulbmilin ii leat dušše ieš duodji, muhto maiddái dat makkár áššiid olmmoš galgá váldit vuhtii ovdalgo duddjogoahtá. Iešguđet bargomuddu lea oassi stuorit ollislašvuođas. Oahpahusas deattuhuvvojit árbevierut, ohppiid iešguđetlágan beroštumit ja searvvušlaš bargan (olles duddjonprosessa hálddašeapmi). Duodjeoahppan ovddiida jurddašanmáhtu ja fuomášumiid dahkama. Bargguid bokte ovddidit ja hárjánahttit iešheanalaš, guhkesáigásaš bargama, positiiva iešdovddu hápmašuvvama ja nanosmahttit sámi identiteahta. Obalohkái duodji ávnnasin galgá doarjut oahppi bajásšaddama iežas gillii, kultuvrrii ja servošii.

1. Oahppoávdnasa guovddáš sisdoalut

Duodjeoahpahusa bokte oahppi oahppá earuhit sierra guovlluid duodjeárbevieruid (čiŋat, gárvvut ja eará duojit) ja plánemis váldit vuhtii iežas guovllu ja vejolaččat sogas árbevieru. Oahppama dehálaš oassin lea ávnnasteapmi luonddus/ álgobuvttadeamis ja ávdnasiid dikšun. Ávnnasteami oktavuođas oahppi oahppá dovdat, dutkat ja áiccadit birrasa ja hutkat ođđa. Buot duodjeoahpahusa muttuin oahppit galget beassat gullat, oahppat ja geavahit duodjetearpmaid. Oahpahusas čalmmustahttit oahpiid geavahit diehto- ja gulahallanteknologiija vejolašvuođaid duoji plánemii, duddjomii, dokumenteremii ja dieđu juohkimii.

Duodji ovddida oahppi máŋggabealat lohkandáiddu ja eandalit visuála lohkandáiddu. Duodji sisttisdoallá lunddolaš oassin govvadáidaga, sámegiela, matematihka, birasoahpu, biologiija, historjjá ja servodatoahpa oahppoávdnasiid. Danin dan lea álki integreret eará ávdnasiiguin ja bargat rastá ávnnasrájiid, mii bealistis nanosmahttá vuođđooahpahusa searvvušlaš doaibmakultuvrra.

Duodji leage máŋggabealát oahppoávnnas, mas bohtet ovdan duodjeovdanbuktin, hábmen ja teknologiijai vuođđuduvvi doaibma. Oahpahusdilálašvuođas teknologiija ja fierbmádatbirrasiid (verkkoympäristö) geavahit máŋggabealágit, vásttolaččat ja dorvvolaččat. Diehto- ja gulahallanteknihkkii oahpásnuvvat ideaid ohcama, plánema ja dokumenterema oassin. Duoji bokte hárjehahttit oahppi visuála ja teknihkalaš dokumenteremii nu árrat go vejolaš. Portfolio dahje blogga sáhttá čálligoahtit jo goalmmát luohká rájes. Nie boađusin šaddá dokumentašuvdna, mii gokčá olles skuvlaáiggi.

Boahttevuođa skuvla doaibmá ja movttiidahttá buohkaid oahppat ovttas. Dakkár oahppi searvvuš ovdána dialogain ja danne gulahallan, ovttasbargu ja máŋggabealat bargan ovddidit olles skuvlla ja servoša buresveadjima. Duddjodettiin oahpahallat ieža árvvoštallat duoji, juogadit máhtu, ovttas čoavdit hástalusaid ja addit máhcahaga maiddái earáide.

Oahpahus dáhpáhuvvá nu olu go vejolaš luohkálanja olggobealde. Duoji buohta dat lea lunddolaš, go ovdamearkka dihte ávnnastemiin bargat olgun ja luonddus. Oahppamis lea sáhka oahppanollislašvuođain ja oktasašbarggus servodaga eará doaibmiiguin. Duojis sáhttá bargat ovttas báikkálaš duojáriiguin, servviiguin ja/dehe almmolaš oahppolágádusaiguin. Galledeamit duojáriid luhtte dahje duojáriid bovden skuvlii sáhttet šaddat lunddolaš oassin duodjeoahpusas. Oahppit sáhttet oahpásnuvvat duodjeárbái maiddái virtuálalaččat dahje oahppotuvrrain museain, čájáhusain, duodjegávppiin ja girjerádjosis. Oahppit sáhttet das lassin omd. cegget duodječájáhusa iežaset dujiin báikkálaš kafeai, skuvlii dahje eará almmolaš báikái.

Oahpahusas váldit vuhtii oahppiid iešguđegelágan vuolggasajiid ja iešguđegelágan joavkkuid. Gulahallan ruovttuiguin lea maiddái dehálaš, go lea sáhka atnodujiin. Oahpaheaddji ferte álo heivehit oahpahusa materialaid, bargovugiid ja dujiid válljemiin. Duoji oahppan gáibida doarvái áiggi, saji ja bagadallama. Dán oahppoplánas námuhuvvon duodjebarggut leat evttohussan ja ovdamearkan oahpahussii, eai geatnegahtton barggut. Bargguid válljen lea álo oahpaheaddji iežas válljejumi vuolde. Oahpaheaddji árvvoštallá makkár bargguid bokte oahppi bastá oahpat vuođđodáidduid, ja oažžut positiivvalaš duddjonvásáhusa.

Juohke skuvla vállje mo čađaha oahpahusa lágideami iežas diibmajuogu siste. Jahkeluohkáin 3-9 sáhttit addit oahppái vejolašvuođa vuoruhit iežas duodjeoahpuiguin juogo garraduoji dahje dipmaduoji dan mielde, masa sus lea beroštupmi ja attáldagat. Oahpahus sáhttá sierranit garra dahje dipmaduodjin, ja dalle oahppi vállje juogo garraduoji dahje dipmaduoji omd. njealját luohká maŋŋá. Dasa lassin lohkanjagi áigge sáhttit maiddái čađahit lonohallanbarggu, mas oahppit sirdašuvvet nuppi duodjesuorgái mánotbadjái dahje oktasaš prošeakta, mas ovttastuvvojit guktot duodjesuorggit.

1. Jahkeluohkát 1-6

4.1. Almmolaš ulbmilat

Oahppi

• oahppá dovdat duodjedoahpagiid ja geavahit sierralágan materiálaid, bargoneavvuid ja -vugiid
• oahpásnuvvá sierra ávdnasiidda ja daid máŋggabealat ávkkástallamii. Son oahppá gávdnat, válljet ja gáhttet ávdnasiid lágasbirrasis, dikšut daid ja ávkkástallat daid iežas duddjomis. Son oahppá, ahte ávnnasteapmi lea guovddaš oassi duojis
• oahppá várrugasvuođa ja čorgatvuođa iežas bargobirrasis.
• berre váldit ovddasvástádusa, nu ahte váldá iežas ja olles joavkku vuhtii
• ovdanahttá čehppodaga, fuomašumiid dahkama, hutkáivuođa ja estehtalaš máhtu praktihkalaš bargguid bokte
• pláne nu olu go vejolaš iežas duoji ja váldá vuhtii duoji anolašvuođa ja estehtalašvuođa. Áiggi mielde galgá máhttit smiehttat olles duddjonproseassa
• oahppá fuobmát mot ekologalaš, estehtalaš ja birasgáhtten leat guovddážis sámi máilmmeoainnus. Geavaha ávdnasiid ekonomalaččat, dárkkit ja beaktilit ja hárjána divdna ávnnasgeavaheapmái
• vásiha duddjoma geasuheaddjin, suohtasin ja dovdá lihkostuvvama
• luohttá iežas nala ja iežas máhttui. Árvvus atná iežas ja earáid duddjoma ja dujiid
• ohcá dujiid ja govaid sierra gálduin, (omd. ruovttus, lagasbirrasis, sogas, neahtas, girjjiin) maid son geavaha ávkin duddjomis
• oahppá heivehit eará oahppoávdnasiin ohppojuvvon dáidduid praktihkalaš bargamii
• deaivvada báikkálaš duojáriiguin ja oahpásnuvvá sin bargguide.
• Atná báikkálaš duodjeárbbi vuođđun iežas duddjomis
• oahpásnuvvá iešguđege guovllu dujiide ja sámi duoji girjáivuhtii
• oahppá válmmaštit, fuolahit ja divvut atnodiŋggaid ja biktasiid
• pláne ja čoavdá hástalusaid
• árvvoštallá iežas duddjoma
• máhttá vurkkodit dujiid ja oahppá mot fievrridit dujiid
• bajásšaddá duddjomii

4.2. Sisdoalut jahkeluohkáin 1-2

Duddjomis deattuhuvvo vuođđomáhtuid hárjehallan. Das váldojuvvo vuhtii oahppi máhtuid ovddideapmi: gieđa motorihkka, áiccanmáhttu, hutkáivuođa, bargo- ja stoahkannávccaid sihke čalmmi ja gieđa oktasašbargu.

Duojit ja fáttát bohtet mánáid iežaset máilmmis. Jahkodatbarggut stivrejit oahppama. Oahppi beassá oahpásnuvvat ávdnasiidda: ávnnastit álggu rájes ja ovttasráđiin eará ohppiiguin dikšut ávdnasiid. Oahpaheamis ávkin adnojuvvojit báikkálaš duodjeárbevierru ja ávdnasat.

Oahppat gávdnat ja geavahit luondduávdnasiid, maid sáhttá geavahit duddjomis, earret eará náhkiid, čorvviid, rissiid, gámasuinniid, skirriid, skálžžuid, geđggiid, bihcabáhcahiid ja muohttaga. Oahppat vuollát, čuohppat, liibmet ja hervet ja goarrut gieđain, jus lea máhttu. Dovddiidit ja bargat ulluin, láiggiiguin ja árppuiguin. Oahppat botnjat, bárgidit, njuikkuhit dahje čuoldit, diehppat ja duhppet. Fuomášahttit maiddái ávdnasiid ođđasit atnima, ja duddjot ođđasit adnon ávdnasiid omd. gámas- dahje liidnebihtáin, mat leat báhcán duojáriin.

Duddjoma oktavuođas oahpaheaddji bargá diđolaččat dainna, ahte oahppit hárjánit geavahit duodjetearpmaid ja -doahpagiid. Tearpmat berrejit leat oidnosis maiddái čálálaš hámis. Go duodji lea visuála ávnnas, berre giddet fuomášumi oahppan- ja oahpahanbirrasii,omd. duojit, govat ja bargoreaiddut galget leat oidnosis.

Oahppi oahppá dorvvolaččat duddjot. Mo omd. galgá geavahit niibbi, skieraid ja nálu. Son oahppá maiddái rádjat dujiid ja duodjebiergasiid go lea geargan. Oahppi galgá dovdat, ahte su duojis lea árvu. Mii hárjehit sin dasa, ahte gárvves duojit leat oidnosis sihke luohkkálanjas ja čájáhusain.