1. Kaksikielinen opetus Utsjoen kunnassa

Utsjoen kunnassa voidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tarjota kaksikielistä opetusta saamen ja suomen kielissä sekä muissakin kielissä. Opetus järjestetään valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa esitetyn Muu laajamittainen kaksikielinen opetus -opetussuunnitelman mukaisesti. Tällöin opittavasta kielestä käytetään valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa nimitystä kohdekieli. Tässä paikallisessa opetussuunnitelmassa käytetään kuitenkin nimitystä kielikylpykieli, sillä kaksikielinen opetus on jatkoa varhaiskasvatuksen kielikylvylle.

2. Kenelle kaksikielinen opetus on tarkoitettu ja mitkä ovat oppilaaksioton periaatteet

Saamen kielikylpyopetus on tarkoitettu niille oppilaille, jotka eivät puhu saamea kotikielenään, mutta joiden perheissä toivotaan lapsen kasvavan kaksikieliseksi. Kielipesä päiväkodissa antaa hyvän pohjan jatkaa kaksikielisessä opetuksessa. Opetukseen voidaan tapauskohtaisesti ottaa myös oppilas, joka ei ole ollut kielipesässä, jos hänellä muuten on edellytykset osallistua kaksikieliseen opetukseen. Jos oppilaan äidinkieli ei ole kumpikaan opetuskielistä, on erityisesti huolehdittava siitä, että hän saavuttaa riittävän kielitaidon koulun opetuskielissä.

2. Kielikylpykielen ja koulun opetuskielen tuntijako

Kielikylpyopetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja Utsjoen sivistyslautakunnan hyväksymää tuntijakoa. Saamen kielikylpyopetusta voidaan toteuttaa vuosiluokilla 0.-6. Nivelvaiheissa oppilaalla on mahdollisuus siirtyä saamenkieliseen opetukseen, mikäli tähän on edellytyksiä. Kielikylpyopetus muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksen kielipesästä perusopetukseen. Opetuksen jatkumon ja siirtymävaiheiden suunnittelu edellyttävät yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kesken.

Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan opetuksesta vähintään 25 % annetaan annetaan kohdekielellä. Utsjoen kunnassa pyritään antamaan opetuksesta vähintään 50 % kielikylpykielellä. Opetettavat aineet voivat vaihdella koulun lukuvuosisuunnitelman mukaan; opetettavien aineiden kielijako tarkistetaan keväällä ja hyväksytään lukuvuosisuunnitelmassa. Vuosisuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää miettiä sitä, millaisia oppiaineita tai sisältöjä on mielekästä opettaa kielikylpykielellä tai oppilaan äidinkielellä. Lisäksi tulee pohtia, onko osa oppiaineiden sisällöistä sellaisia, että niiden opiskelu suomeksi tai saameksi olisi erityisen tärkeää, jotta oppilas saavuttaisi hyvät toimintavalmiudet ympäröivässä yhteisössä.

Kaikkia oppiaineita voidaan opettaa perusopetuksen kestäessä sekä kielikylpykielellä että äidinkielellä. Kaksikielinen opetus tulee järjestää niin, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa perusopetuksen aikana jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen opetukseen.

3. Kaksikielisen opetuksen keskeiset kielelliset tavoitteet

Kielikylpyopetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Toiminnallisella kaksikielisyydellä tarkoitetaan kykyä käyttää kahta tai useampaa kieltä henkilön elämässä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kielikylpyopetuksessa varmistetaan lapsen oman äidinkielen kehitys, mutta samalla tarjotaan mahdollisuus saavuttaa korkeatasoinen kaksikielisyys saamen kielessä. Koulun opetuskieli ja kielikylpykieli muodostavat kokonaisuuden, ja molempien kielten oppimista tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Kielikylpyopetuksessa integroidaan kielen oppiminen ja sisältöjen oppiminen niin, että oppilaat saavuttavat oppiaineissa saman tietotason kuin äidinkielisessäkin opetuksessa. Opetuksessa luodaan perusta elinikäiselle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle.

Toiminnallisuutta ja käytännöllisyyttä kielen oppimiseen saadaan käyttämällä kieltä aineissa, joissa toiminnalla on keskeinen osuus. Kielikylpykielellä opetetaan pääosa taito- ja taideaineista. Toisaalta kirjallisen ja abstraktin kielen kehityksen tukemiseksi osa äidinkielen oppiaineen tunneista on kielikylpykielessä sekä vähintään yksi muista teoreettisista aineista.

Opetusta voidaan toteuttaa joko yksi opettaja - kaksi kieltä -menetelmällä tai yksi opettaja - yksi kieli -menetelmällä tilanteen mukaan. Opetusta voidaan järjestää osin yhdessä sekä saamenkielisen että suomenkielisen luokan kanssa.

4. Pedagogiset painotukset kaksikielisessä opetuksessa

Autenttiset kielenkäyttöympäristöt

Kaksikielisessä opetuksessa painottuu luonnollinen viestintä ja vuorovaikutus, toiminnallisuus ja oppilaiden aktiivinen kielenkäyttö. Oppilaan mahdollisuuksia käyttää kieltä tuetaan tietoisesti tarjoamalla hänelle autenttisia kielenkäyttöympäristöjä. Tavoitteeseen pyritään hyödyntämällä molempia kieliä koulun arjessa ja myös opetuksen ulkopuolella. Saamenkieli pysyy elävänä, kun sitä käytetään kaikissa arkipäivän tilanteissa. Opetuksen suunnittelu ja toteutus edellyttää täten yhteistyötä ja vuoropuhelua eri oppiaineita ja luokkia opettavien opettajien ja myös koulun muun henkilöstön kesken.

Opetuksessa korostuu havainnollisuus ja konkreettisuus, oppilaskeskeiset työtavat ja vuorovaikutteisuus. Oppilaita rohkaistaan käyttämään kielikylpykieltä eri oppiainesisältöjä opiskeltaessa ja myös vapaa-ajalla. Tavoitteena on, että oppilaat ovat samanaikaisesti sekä kielen oppijoita että kielen käyttäjiä.

Saamelainen paikallinen kulttuuri

Saamelaisella ja paikallisella kulttuurilla on keskeinen osa opetuksessa. Saamen kielikylpyopetuksen tulee ylläpitää, vahvistaa ja kehittää saamelaista kulttuuria sekä huomioida toiminnassa lasten kodeista tulevia kulttuurisia piirteitä. Opetuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on välittää tietoa saamelaisista kansana. Opetuksessa tuodaan esiin saamelaista kulttuuriperinnettä ja elämäntapaa positiivisella tavalla.

Saamelainen elämäntapa tarkoittaa mm. tiivistä yhteisöllisyyttä, luontoyhteyttä, perinteisiä elinkeinoja sekä kertomus- ja käsityöperinnettä. Saamelaisessa kulttuurissa sukulaissuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä. Luonto on saamelaisille aineellisen ja henkisen kulttuurin perusta. Saamelaisten arvojen, ajattelutapojen ja perinteisen elämäntavan mukaan luontoa tulee säilyttää ja käyttää siten, että se elättää ihmiset, antaa toimeentulon. Saamelaiset eivät ole pyrkineet muuttamaan luontoa, vaan he ovat sopeutuneet siihen. Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. Nykyisin saamelaiset saavat elinkeinonsa myös muista elinkeinoista.

Paikallisten elämä on aina ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja kahdeksan vuodenajan vuotuiskiertoon. Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa. Luonnon ja kotiseudun tuntemisen kautta lapselle syntyy tunne oman kotiseudun tärkeydestä.

Monikulttuurisuus

Utsjoen kunnan kouluissa on runsas kielten ja kulttuurien kirjo niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnan keskuudessa. Tämä antaa paljon mahdollisuuksia tuoda kieliä ja kulttuureita esiin koulun arjessa, kehittää kulttuurien kohtaamistaitoja ja ruokkia monikielisyyttä. Samalla se asettaa kouluille haasteen tukea kunkin oppilaan monikielistä ja kulttuurisesti monikerroksista identiteettiä myönteisellä tavalla.

Kielikylpyopetuksessa tehdään yhteistyötä yli kielirajojen, jolloin monikulttuurisuus näkyy toiminnassa. Opetuskäytössä olevien kielten avulla tuetaan oppilaan ymmärryksen syvenemistä kulttuurien kirjosta. Opetuksen tulee edistää ja luoda tuleville sukupolville positiivista asennetta saamen kieliin ja muihin kieliin.

5. Kaksikielisen opetuksen toimintaympäristöt ja työtavat

Toimintaympäristöt ja toimintakulttuuri

Kaksikielinen opetus heijastuu koko koulun toimintakulttuuriin. Yhteistyö kodin ja toimintaympäristön kanssa on kiinteää ja säännöllistä. Kielikylpyopetusta annetaan hyvin monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Toiminta- ja oppimisympäristöt riippuvat kustakin toimintayksiköstä ja sen välittömässä läheisyydessä olevista mahdollisuuksista. Yhteistyötä tehdään alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon hyödyksi lähiympäristön luontoa ja resurssihenkilöitä. Myös paikkakunnan tapahtumiin ja muihin saamelaisten kotiseutualueen yhteisiin tapahtumiin osallistuminen tukevat yhteisöllisyyttä ja kielellistä kehitystä.

Kukin kielikylpyopetuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata lukuvuosisuunnitelmaan. Kielikylpyopetuksen toimintakulttuuria kehitetään vanhemmilta, lapsilta ja kouluyhteisöltä saadun palautteen perusteella. Jotta kielikylpyopetus olisi mahdollisimman laadukasta, koulutuksen järjestäjää tiedotetaan kielikylpyopetuksen toimintaympäristön vaatimuksista.

Monipuoliset työtavat

Myönteinen turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen saamen kielen käyttöön. Myös lapsen omat mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa. Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä.

Eri oppiaineiden opetus kielikylpykielellä edellyttää opettajalta kielitietoista ja kielipedagogista otetta sekä riittävää kielen hallintaa. Oppilaan kielikylpykielen kehittymistä tuetaan ja seurataan opetuksen kuluessa. On myös tärkeää, että saamenkielisessä kielikylvyssä työskentelevällä henkilöllä on kulttuurin ymmärrystä, joka muodostuu tiedosta, ajattelusta, asenteista ja käyttäytymisestä. Tämän ymmärryksen tuoma osaaminen osaltaan ylläpitää sekä edistää saamelaisen kielen ja kulttuurin siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Opettajan arvioi aktiivisesti ja kehittää käyttämiään työtapoja, jotta ne tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla kyseessä olevien lasten kasvua ja oppimista. Työtapojen arviointi ja kehittäminen tapahtuu itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella.

6. Kielikylpykielellä annettavat oppiaineet ja oppiaineiden sisältöalueet

Luokkakohtaisia tavoitteita kilelikylpykielen opetuksessa

Esikoulu

Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy leikkiessä, loruillessa, tarinoita kuunnellessa, laulaessa ja erilaisiin kielen muotoihin tutustuessa. Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidoille.

Lapsille asetetaan esiopetusvuoden alussa kehitys- ja oppimistavoitteet, jotka tehdään lapsista saadun aiemman tiedon, kehittymisen ja oppimisen sekä lasten mielenkiinnon kohteiden perusteella. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa. Huoltajille annetaan tietoa lapsen kehittymisestä ja oppimisesta pitkin vuotta keskustelujen kautta tai reissuvihkon tms. välityksellä. Esiopetusvuonna lasten kanssa harjoitellaan jatkuvaa suullista itsearviointia ja voidaan tehdä myös kirjallista itsearviointia.

Vuosiluokat 1-2

1.-2. luokkien aikana luodaan perusteet tulevien luokkien kielitaidolle ja -tietoisuudelle. Vuosiluokilla opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kielikylpykieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Oppilaille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta.

Oppilas oppii kertomaan asioista ymmärrettävästi kielikylpykielellä. Oppilas ottaa jo osaa keskusteluihin ja ymmärtää ohjeita. Oppilas tunnistaa pohjoissaamenkielen kirjaimet ja tietää vastaavat äänteet. Hän oppii tavuttamaan helpoimpia sanoja ja kirjoittamaan ne. Hän oppii lukemaan ja kirjoittamaan myös lyhyitä lauseita.

Vuosiluokat 3-6

Tavoitteena vuosiluokilla 3-6 on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Kielikylpykieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja -välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa.

Oppilas lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemansa tarinat. Hän oppii käyttämään isoja kirjaimia, pisteitä ja muita välimerkkejä. Oppilas oppii kirjoittamaan lyhyitä kertomuksia, muita tekstejä ja tarinoita. Hän oppii nauttimaan lukemisesta ja ymmärtämään lukemaansa tekstiä. Oppilas oppii käyttämään sanakirjoja ja laittamaan sanoja aakkosjärjestykseen.

L

Lukuvuosittain päätetään, mitkä aineet opetetaan äidinkielellä ja mitkä kohdekielellä. Tämä kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa.

1. Toiminta nivelvaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet

Tärkein yhteistyö kielikylpyopetuksessa tehdään vanhempien kanssa. Tulevien esikoululaisten vanhemmat kutsutaan keväällä ennen esiopetuksen alkamista keskustelu- / tiedotustilaisuuteen. Tilaisuudessa käsitellään kaksikielisyyden etuja, kielivalintoja, monikulttuurisuutta sekä yleisiä ja ajankohtaisia esiopetukseen liittyviä asioita ja käytäntöjä. Vanhempien kysymyksille varataan tarpeeksi aikaa. Opetusryhmän ja -kielen valinta voivat olla vaikeita ja tunteita herättäviä asioita, ja päätöksellä on iso merkitys lapsen tulevaisuutta ajatellen. Oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys opettajien ja huoltajien välille.

Kielikylpyopetukseen tuleville lapsille järjestetään tutustumiskäynti edellisenä keväänä. Tutustumiskäynti on tarpeellinen myös kesken lukuvuotta muuttaville perheille.

Suunnitelmallisen jatkuvan oppimisen ja kasvun turvaamiseksi ja edistämiseksi lapsen opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään opetuspaikkaan lapsen kielikylpyopetuksen alkamisvuoden keväällä.

Esikouluvuoden alussa järjestetään kaikille luokan vanhemmille yhteinen vanhempainilta. Koteihin voidaan jakaa lasta ja perheen arvoja koskeva kyselylomake, jonka perusteella saadaan tietoa kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista esiopetuksessa. Esiopetusvuonna tarjotaan jokaiselle vanhemmalle tilaisuus vähintään kerran henkilökohtaiseen tapaamiseen opettajan kanssa. Tarvittaessa keskusteluhetkiä järjestetään useampia. Esikouluvuonna järjestetään myös tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin vanhemmat ovat tervetulleita.

Kielikylvystä saamen- tai suomenkieliseen opetukseen siirtyminen.

Jos oppilas siirtyy saamen- tai suomenkieliseen yksikieliseen opetukseen, kielikylpyluokan ja uuden luokan opettaja pitävät siirtopalaverin, jossa uudelle opettajalle kuvaillaan oppilaan siihen astista koulutietä. Siirtäminen tapahtuu vanhempien aloitteesta. Opetusryhmän vaihdosta päättää rehtori kuultuaan huoltajia ja opettajia. Jos oppilas muuttaa paikkakunnalta, hänen mukaansa kirjoitetaan kirje uudelle opettajalle annettavaksi. Kirjeessä kuvaillaan kielikylpyluokan toimintaa ja näin pyritään helpottamaan lapsen koulutietä uudessa, yksikielisessä opetuksessa.

1. Seurannan, arvioinnin ja tuen erityispiirteet kaksikielisessä opetuksessa

Pedagogisissa arvioissa ja tukitoimissa huomioidaan kaksikielinen kielenkehitys ja pohditaan, millä kielellä ja millaista tukea voidaan antaa. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada ohjausta ja riittävää tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiin heti, kun tarvetta ilmenee. Oppilaan tuen tarvetta seurataan säännöllisesti, ja tukea annetaan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että oppilas saa suunnitelmallista, jatkuvaa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki suunnitellaan yhteistyössä opettajien, oppilaan ja oppilaan huoltajien sekä oppilashuollon kesken.

Tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kouluun siirtymisestä järjestetään esiopetusvuoden keväällä yksilöllinen tiedonsiirtopalaveri. Siirtopalaveriin osallistuvat lapsen huoltajat, lapsen tuleva luokanopettaja ja päivähoidon edustaja. Tarvittaessa voidaan kutsua mukaan muita henkilöitä, esim. terveydenhoitaja ja koulun erityisopettaja. Palaverin tarkoituksena on ennakoida lapsen tuen tarve ja huomioida koulussa tarvittavat resurssit, jotta koulutyö saisi mahdollisimman hyvän alun.

Seurannan ja arvioinnin erityispiirteet kaksikielisessä opetuksessa

Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille monipuolisesti palautetta oppilaiden aineenhallinnan ja kielitaidon kehittymisestä suhteessa opetukselle määriteltyihin tavoitteisiin. Oppilaan kielitaidon kehittymistä molemmissa kielissä seurataan eri oppiaineissa sekä kaikkien opettajien yhteistyönä että oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla.

Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu. Arvioinnissa huomioidaan myös oppiainekohtaisen kielen kehittyminen niiden kielellisten tavoitteiden osalta, jotka on paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattu.

Perusopetuksen päättöarvioinnissa kielikylpykielen tai kohdekielen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan A1-kielen päättöarvioinnin kriteereiden mukaisesti. Näin menetellään oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi toisen asteen opintoihin hakeuduttaessa. Mahdollisuuksien mukaan arviointi tehdään yhteistyössä eri oppiaineita opettavien opettajien kesken. Päättötodistuksen yhteydessä oppilaalle voidaan antaa liite kaksikieliseen opetukseen osallistumisesta.