Kirkonkylän kansakoulun synty - nykyinen Päiväkoti Taikatassu
Tammelassa alettiin suunnitella kansakoulun rakentamista Kirkonkylään 1800-luvun puolen välin jälkeen. Kansakoulun suunnittelua varten asetettiin valiokunta, johon kuuluivat pitäjän keskeiset vaikuttajat mm. kirkkoherra A. E. Granfelt, kauppaneuvos A.W. Wahren ja Mustialan oppilaitoksen johtaja C. A. Zitting.
Valiokunnan tehtävä oli suunnitella sekä koulutilat että tulevan koulun opetusohjelma. Koulurakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti G. T. Chiewitz. Kansakoulun rakentaminen kesti vuosia. Aluksi koottiin hirsiä ja rakennustarvikkeet olivatkin koossa talvella 1864. Koulurakennus valmistui 1866. Kouluun valittiin johtokunta, johon kuuluivat A. W. Wahren, Granfelt, Zitting, piirilääkäri J. A. Friman, varatuomari A. Stålström, talolliset J. Lana, J. Jaakkola ja A. Lindeberg-Talonen. Samana vuonna, jona Tammelan ensimmäinen kansakoulu valmistui, julkaistiin kansakoululasetus, joka antoi selvät puitteet toiminnalle. Kansakoulusta tuli kunnan koulu.
Ensimmäiset koululaiset aloittivat kansakoulussa syksyllä 1867. Kouluun otettiin 19 poikaa ja 9 tyttöä. Kansakoulun ensimmäinen opettaja oli Jyväskylän seminaarin ensimmäisten opettajiksi valmistuneiden opettajien priimus R. Lundgren, jonka Tammelaan oli valinnut Uno Cygnaeus. Lundgrenin jälkeen hänen seuraajanaan jatkoi myös Jyväskylästä valmistunut Herman Toivonen. Kolmantena kansakoulun kasvattajapersoonana mainittakoon August Viksten, joka toimi opettajana liki 30 vuotta (1883-1911). Viksten kehitti opetusta ja vaikutti kehittämistyöllään maanlaajuisesti. Hän kehitti poikien käsityönopetusta laatimalla mallisarjoja. Lisäksi hän toi opetukseen hedelmän- ja kasvitarhanviljelyn. Hän teki oppilaiden kanssa Kirkonkylän koulun tontille puu- ja kasvitarhan, josta hän jakoi oppilaille taimia levittäen näin puutarhanhoidon harrastusta. Tammela oli edelläkävijä koulukasvitarhanviljelyssä. Puu- ja kasvitarhan muistona nykyisen päiväkodin pihapiirissä kasvaa marjapensaita ja omenapuita.
Lähde: Ojanen, E. 1983. Tammelan historia II, 146-153.
Tammelan kansakoulut:
Torro (aloitti 1894), Teuro (1896), Myllykylä (1896), Porras (1898), Sukula (1901), Kaukjärvi (1901), Letku (1903), Lunkaa (1905), Saari (1907), Riihivalkama (1908), Liesjärvi (1909), Susikas (1912), Loimonen (1922) ja Pääjärvi (1926).
Lähde: Tammelan kunnan 575-vuotisjuhlakirja 1998, 21.
Valiokunnan tehtävä oli suunnitella sekä koulutilat että tulevan koulun opetusohjelma. Koulurakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti G. T. Chiewitz. Kansakoulun rakentaminen kesti vuosia. Aluksi koottiin hirsiä ja rakennustarvikkeet olivatkin koossa talvella 1864. Koulurakennus valmistui 1866. Kouluun valittiin johtokunta, johon kuuluivat A. W. Wahren, Granfelt, Zitting, piirilääkäri J. A. Friman, varatuomari A. Stålström, talolliset J. Lana, J. Jaakkola ja A. Lindeberg-Talonen. Samana vuonna, jona Tammelan ensimmäinen kansakoulu valmistui, julkaistiin kansakoululasetus, joka antoi selvät puitteet toiminnalle. Kansakoulusta tuli kunnan koulu.
Ensimmäiset koululaiset aloittivat kansakoulussa syksyllä 1867. Kouluun otettiin 19 poikaa ja 9 tyttöä. Kansakoulun ensimmäinen opettaja oli Jyväskylän seminaarin ensimmäisten opettajiksi valmistuneiden opettajien priimus R. Lundgren, jonka Tammelaan oli valinnut Uno Cygnaeus. Lundgrenin jälkeen hänen seuraajanaan jatkoi myös Jyväskylästä valmistunut Herman Toivonen. Kolmantena kansakoulun kasvattajapersoonana mainittakoon August Viksten, joka toimi opettajana liki 30 vuotta (1883-1911). Viksten kehitti opetusta ja vaikutti kehittämistyöllään maanlaajuisesti. Hän kehitti poikien käsityönopetusta laatimalla mallisarjoja. Lisäksi hän toi opetukseen hedelmän- ja kasvitarhanviljelyn. Hän teki oppilaiden kanssa Kirkonkylän koulun tontille puu- ja kasvitarhan, josta hän jakoi oppilaille taimia levittäen näin puutarhanhoidon harrastusta. Tammela oli edelläkävijä koulukasvitarhanviljelyssä. Puu- ja kasvitarhan muistona nykyisen päiväkodin pihapiirissä kasvaa marjapensaita ja omenapuita.
Lähde: Ojanen, E. 1983. Tammelan historia II, 146-153.
Tammelan kansakoulut:
Torro (aloitti 1894), Teuro (1896), Myllykylä (1896), Porras (1898), Sukula (1901), Kaukjärvi (1901), Letku (1903), Lunkaa (1905), Saari (1907), Riihivalkama (1908), Liesjärvi (1909), Susikas (1912), Loimonen (1922) ja Pääjärvi (1926).
Lähde: Tammelan kunnan 575-vuotisjuhlakirja 1998, 21.