Saamen kieli ja kirjallisuus / Sámegiella ja girjjálašvuohta

Saamen kieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Sámegiella ja girjjálašvuohta

Eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasa ulbmil, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit, bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja ja maid oahppama árvvoštallan gusket maiddái sámegiella ja girjjálašvuohta -oahppamearrái.

Oppimäärän erityinen tehtävä

Saamen kielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Oppilaat saavat pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus vastaa yhteistyössä kotien, saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle, yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. Opetus ohjaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamen kielistä: inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä. Kieli on sekä opetuksen kohde että väline. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Eri saamen kielet huomioidaan erityisesti saamelaiskulttuurien alueelliseen variaatioon tutustumisen yhteydessä. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.

Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja kirjallisuus
-oppimäärässä kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataiteen, teatteritaiteen ja draaman sekä median lisäksi kertomusperinne, saamelainen lyriikka (livđe, leu’dd, luohti), kieliyhteisön tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

Vuosiluokilla 1–2 saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksessa painopiste on oppilaiden rohkaisemissa ja innostamisessa käyttämään saamen kieltä sekä kehittämään itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia kielellisen tietoisuuden, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen sekä monilukutaidon kehittymisestä. Opetuksessa otetaan huomioon erityisesti kuuntelutaitojen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen, kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon perustana. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun ja draamaan sekä monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta alkuopetukseen niin saamen kielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta.

Oahppameari earenoamáš ulbmil

Sámegiela ja girjjálašvuođa earenoamáš ulbmilin lea doarjut Suomas hállojuvvon sámegielaid seailuma eallin ja nannet daid sajádaga eará gielaid bálddas. Oahppit fidnejit vuođu ovddidit ja geavahit gielalaš dáidduideaset iehčanasat čađa eallima. Oahpahus vástida ovttasbarggus ruovttuiguin, sámegielat servošiin ja eará oahppaávdnasiid oahpahusain oahppiid gielladáiddu ovdáneamis ja velá veahkeha sin hukset gielalaš ja kultuvrralaš identitehtaset ávkinatnimiin iežaset rattát- ja máŋggagielalašvuođa. Oahpahus lasiha oahppiid áddejumi ja árvvusatnima iežaset giella- ja kulturduogáža mearkkašumis
sihke alcceset, servošii, servvodahkii ja eará eamiálbmogiidda. Oahpahus láide ipmirdit ja atnit árvvus maiddái eará gielaid ja kultuvrraid.

Sámegiela ja girjjálašvuođa sáhttá oahpahit man nu sámegillii, man hállet Suomas: anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegillii. Giella lea sihke oahpahusa čuozáhat ja bargoneavvu. Oahpahus vuođđuduvvá searvvušlaš oidnui gielas. Servoša lahttovuohta ja oasálašvuohta šaddet, go oahppi oahppá geavahit giela servoša vugiin. Sierra sámegielaid váldet vuhtii
earenoamážit sámekultuvrraid guovlovariašuvdnii oahpásmuvvama oktavuođas. Go gielalaš dáiddut ovdánit, de oahppit fidnejit válmmašvuođaid oassálastit ja váikkuhit oktasaš áššiide ja mearrádusdahkamii.

Giela ohppet ahkebadjái mihtilmas giellageavahandiliid, teakstašlájaid ja sániid olis. Sámegiela ja girjjálašvuođa oahpahusa ulbmilin lea doarjut, ovddidit ja čiekŋudit gielladiđolašvuođa ja gielalaš áiccadeami dáidduid ja maid nannet oahppiid gielalaš identitehta. Sámegiella ja girjjálašvuohta -oahppamearis kultursisdoaluin guovddážis leat sátnedáidaga, teáhterdáidaga, dráma ja media lassin máinnastanárbi, sápmelaš lyrihkka (livđe, leu’dd, luohti), giellaservoša vierut, árbevierut, dáidda, sápmelaš eallinvuohki ja historjá.

Jahkeluohkáin 1–2 sámegiella ja girjjálašvuohta -oahppameari oahpahusas deaddu lea oahppiid roahkasmahttimis ja movttiidahttimis geavahit sámegiela ja maid ovddidit iešolggosbuktin- ja vuorrováikkuhandáidduid individuála eavttuid vuođul.
Guovddášášši lea fuolahit gielalaš diđolašvuođa, lohkama ja čállima vuođđodáidduid ja maid máŋggalohkandáiddu ovdáneamis. Oahpahusas váldet vuhtii earenoamážit guldalandáidduid ja hupmama ipmirdeami mearkkašumi hállama, giela ja maid lohkan- ja čállindáiddu vuođđun. Oahpahusa ulbmilin lea beroštumi ja movtta nannen gielalaš albmabuktimii ja drámai ja maid máŋggahámat teavsttaid dulkomii ja buvttadeapmái. Oahpahusas fuolahit oahppanproseassa joatkašuvvamis ovdaoahpahusas álgooahpahussii nu sámegiela vuođđodáidduid go viiddisge máhtu oasis.