LUKU 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Sodankylän kunnassa
Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tavoitteena on tarjota oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain, joustavasti ja suunnitelmallisesti.
Syynä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeeseen voivat olla esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen tai matematiikkaan liittyvät oppimisen vaikeudet, muut oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, aisti- ja liikuntavammat, kielenkehitykseen liittyvät vaikeudet, kehityksen viivästymä tai tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmat. Tuen tarvitsijoita voivat olla myös esimerkiksi lahjakkaat oppilaat ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat.
Tuki pyritään tarjoamaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Erityisesti huolehditaan lapsen / nuoren tarvitseman tuen jatkumisesta opiskelun nivelvaiheissa eli lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa toiselle opettajalle tai toiseen kouluun.
Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt nivelvaiheiden huomioimisessa mahdollistavat oppilaan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä. Nivel- eli siirtymävaiheiden käytäntöjä on kuvattu tarkemmin luvuissa 13 ja 14.
Tuki suunnitellaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja oppilaan kanssa sekä tarvittaessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen tasoista käytetään nimitystä kolmiportaisen tuen malli.
Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirryttäessä tuen määrä ja laatu muuttuvat ja samalla tiettyjen tukimuotojen painotus korostuu.
Pedagoginen arvio ja Pedagoginen selvitys ovat asiakirjoja, joiden avulla oppilaan tuen tarvetta kartoitetaan ja arvioidaan. Niihin kirjataan mm. oppilaan saama tuki, arvio tuen tarpeesta ja kokonaisarvio edistymisestä koulunkäynnissä. Pedagogisen arvion tai selvityksen laadinnassa kuullaan oppilasta, huoltajia, opettajia ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.
Oppimissuunnitelma ja HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ovat oppilaalle laadittuja yksilöllisiä suunnitelmia, jotka laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilöllisiin suunnitelmiin kirjataan oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen, oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteet sekä eri toimijoiden vastuualueet. Oppimisen edistymistä ja suunnitelmiin kirjattuja tavoitteita ja sisältöjä päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Yleinen tuki
Syynä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeeseen voivat olla esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen tai matematiikkaan liittyvät oppimisen vaikeudet, muut oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet, aisti- ja liikuntavammat, kielenkehitykseen liittyvät vaikeudet, kehityksen viivästymä tai tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmat. Tuen tarvitsijoita voivat olla myös esimerkiksi lahjakkaat oppilaat ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat.
Tuki pyritään tarjoamaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Erityisesti huolehditaan lapsen / nuoren tarvitseman tuen jatkumisesta opiskelun nivelvaiheissa eli lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa toiselle opettajalle tai toiseen kouluun.
Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt nivelvaiheiden huomioimisessa mahdollistavat oppilaan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä. Nivel- eli siirtymävaiheiden käytäntöjä on kuvattu tarkemmin luvuissa 13 ja 14.
Tuki suunnitellaan yhteistyössä opettajien, huoltajien ja oppilaan kanssa sekä tarvittaessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen tasoista käytetään nimitystä kolmiportaisen tuen malli.
Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirryttäessä tuen määrä ja laatu muuttuvat ja samalla tiettyjen tukimuotojen painotus korostuu.
Pedagoginen arvio ja Pedagoginen selvitys ovat asiakirjoja, joiden avulla oppilaan tuen tarvetta kartoitetaan ja arvioidaan. Niihin kirjataan mm. oppilaan saama tuki, arvio tuen tarpeesta ja kokonaisarvio edistymisestä koulunkäynnissä. Pedagogisen arvion tai selvityksen laadinnassa kuullaan oppilasta, huoltajia, opettajia ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.
Oppimissuunnitelma ja HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ovat oppilaalle laadittuja yksilöllisiä suunnitelmia, jotka laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilöllisiin suunnitelmiin kirjataan oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen, oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteet sekä eri toimijoiden vastuualueet. Oppimisen edistymistä ja suunnitelmiin kirjattuja tavoitteita ja sisältöjä päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Yleinen tuki
- On jokaiselle oppilaalle suunnattua tukea.
- On ensisijainen tuen järjestämisen muoto.
- Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma.
Jos tuen tarve lisääntyy eikä yleinen tuki enää riitä, tehdään Pedagoginen arvio tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi. Pedagoginen arvio käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Tehostettu tuki
- Kun yleinen tuki ei riitä.
- Tukimuotoja on käytössä tehostetummin, suunnitellummin, säännöllisemmin, samanaikaisesti useita.
- Oppilaalle laaditaan Oppimissuunnitelma.
Jos tuen tarve vähenee, tehdään Pedagoginen arvio, joka käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä, ja oppilas jatkaa koulunkäyntiä yleisen tuen piirissä.
- Jos tehostetun tuen tarve lisääntyy, tehdään Pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Sivistystoimenjohtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen Erityisen tuen päätöksen.
Erityinen tuki
- Kun tehostettu tuki ei riitä.
- Edellyttää Erityisen tuen päätöksen tekemistä.
- Oppilaalle laaditaan HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).
- Käytettävissä on kaikki perusopetuksen tukimuodot, myös oppimäärän yksilöllistäminen ja toiminta-alueittain opiskelu.
- Moniammatillisuus tuen järjestämisessä korostuu.
Erityisen tuen piirissä voi olla mm.
- oppilaita, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä yhdessä tai useammassa oppiaineessa.
- pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat.
- vaikeimmin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain.
- oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, ja tunne-elämän tai sosiaalisen sopeutumattomuuden ongelmia.
- oppilaita, jotka tarvitsevat erityisopetuksen lisäksi vahvaa yksilöllistä tukea koulunkäynnissään.
Erityisen tuen päätös on tarkistettava toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa. Tällöin tehdään Pedagoginen selvitys, jossa arvioidaan erityisen tuen tarve jatkossa ja tehdään uusi Erityisen tuen päätös. Erityisen tuen päätöksen mukaan oppilas joko jatkaa erityisen tuen piirissä tai siirtyy tehostetun tuen piiriin.
Esimerkkejä tuen muodoista
Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja, ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia ja auttaa oppilasta saavuttamaan oppimistavoitteensa.
Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lähes kaikki tukimuodot ovat käytettävissä tuen eri tasoilla. Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirryttäessä tuen määrä ja laatu muuttuvat ja samalla tiettyjen tukimuotojen painotus korostuu.
Tukiopetus
Oppilaalla on oikeus aina tarvittaessa saada tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu täydentämään luokkaopetuksessa riittämättömäksi jäänyttä yksilöllistä opetusta niissä tapauksissa, joissa oppilas ei kykene saavuttamaan opetusryhmän yhteisiä tavoitteita. Tavoitteena on, että oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetukseen voi tulla joko opettajan, oppilaan tai huoltajan toivomuksesta.
Eriyttäminen
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen voi liittyä mm. opetuksen sisältöihin, opetusmateriaaleihin ja – menetelmiin, työtapoihin, koulutehtävien määrään, käytettävissä olevaan aikaan jne. Arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin ja – tavoitteisiin.
Yksilöllistäminen
Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään Erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Arviointi perustuu oppilaan HOJKS:ssa hänelle yksilöllisesti asetettuihin oppimääriin ja tavoitteisiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Myös päättöarvioinnissa. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*)
Oppimisympäristöön liittyviä tukimuotoja
Oppimisympäristöön liittyviä tukimuotoja ovat esimerkiksi strukturoitu päiväohjelma kuvilla, sermeillä eriytetty työskentelytila, istumajärjestys ja työpisteet, istuinvaihtoehdot ja valaistus.
Joustavat ryhmittelyt
Joustavaa ryhmittelyä on rinnakkaisluokkien ja/tai luokanopettajien välinen yhteistyö. Sitä on myös työparityöskentely esimerkiksi erityisopettajan, luokanopettajan ja aineenopettajan tai/ja koulunkäynninohjaajan kesken. Oppilaiden ryhmittely joustavasti eri tarpeiden mukaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ryhmässä. Joustavassa ryhmittelyssä ryhmiä muodostetaan yhden tai useamman luokan oppilaista ja ryhmät perustuvat sen hetkiseen oppimisen tarpeeseen ja ovat siis luonteeltaan joustavia ja oppilaan tarpeen mukaan muuttuvia.
Samanaikaisopetus
Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan oppimisen tukemista perusopetusryhmässä, jolloin samassa
fyysisessä tilassa luokan- tai aineenopettajan kanssa työskentelee yleensä erityisopettaja. Opettajat
vastaavat yhdessä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Kannustus-, palaute- ja arviointimenetelmät
Kannustus-, palaute- ja arviointimenetelmiä voivat olla esimerkiksi hymynaamat, helmet ja tarrat.
Ohjauskeskustelut
Ohjauskeskustelu on oppimisen ja koulunkäynnin ohjausta yhdessä oppilaan kanssa. Ohjauskeskustelussa voivat olla mukana myös vanhemmat.
Avustamis- ja tulkitsemispalvelut
Tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset avustaja- ja tulkitsemispalvelut. Niiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Näiden palvelujen tarpeen perusteena voi olla esim. vamma tai sairaus, vaikeudet kielellisissä ja sosiaalisissa taidoissa sekä oppimis- tai keskittymisvaikeudet. Avustaja- ja tulkitsemispalveluja antaa koulussa koulunkäynninohjaaja tai kouluavustaja.
Koulunkäynninohjaajan ja kouluavustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Koulunkäynninohjaajan tai kouluavustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista.
Oppilaan avustamis- ja tulkitsemispalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään myös huoltajan antamia tietoja ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja.
Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän aikana pienryhmä-, yk-
silö- tai samanaikaisopetuksena. Opetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutu-
misvaikeuksia. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esimerkiksi puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vai-
keudet. Vaikeudet voivat liittyä myös tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan hahmottamisen,
aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöhin. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
erityis- ja luokan-/aineenopettajien tekemien havaintojen tai testien sekä vanhempien ja opettajien
keskustelun perusteella.
Yhteistyö kodin kanssa
Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja
kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun
kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.
Apuvälineet
Oppimisen apuvälineet ovat monenlaisia riippuen oppijan tarpeesta. Apuvälineitä löytyy esimerkiksi hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle, tekstin tuottamisen työläyteen, hyppiviin riveihin, kirjoitusvirheisiin, matematiikan ja pitkien numerosarjojen pulmiin, vieraiden kielten pulmiin, kuulon hahmottamisen ja keskittymisen vaikeuksiin ja motorisiin vaikeuksiin.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintaperiaatteena on kodinomaisuus ja lapsilähtöisyys. Se ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta ja turvallista vapaa-ajan viettoa aikuisen ohjauksessa. Tavoitteena on, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii ja ulkoilee sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaan ja lepoon. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa välipalaa ja voi tehdä myös läksyt.
Kerhotoiminta
Koulu järjestää erilaisia kerhoja oppilaille koulun jälkeen. Kerhoja vetävät koulun opettajat ja koulunkäynninohjaajat.
Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lähes kaikki tukimuodot ovat käytettävissä tuen eri tasoilla. Yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirryttäessä tuen määrä ja laatu muuttuvat ja samalla tiettyjen tukimuotojen painotus korostuu.
Tukiopetus
Oppilaalla on oikeus aina tarvittaessa saada tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu täydentämään luokkaopetuksessa riittämättömäksi jäänyttä yksilöllistä opetusta niissä tapauksissa, joissa oppilas ei kykene saavuttamaan opetusryhmän yhteisiä tavoitteita. Tavoitteena on, että oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetukseen voi tulla joko opettajan, oppilaan tai huoltajan toivomuksesta.
Eriyttäminen
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttäminen voi liittyä mm. opetuksen sisältöihin, opetusmateriaaleihin ja – menetelmiin, työtapoihin, koulutehtävien määrään, käytettävissä olevaan aikaan jne. Arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin ja – tavoitteisiin.
Yksilöllistäminen
Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään Erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Arviointi perustuu oppilaan HOJKS:ssa hänelle yksilöllisesti asetettuihin oppimääriin ja tavoitteisiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Myös päättöarvioinnissa. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*)
Oppimisympäristöön liittyviä tukimuotoja
Oppimisympäristöön liittyviä tukimuotoja ovat esimerkiksi strukturoitu päiväohjelma kuvilla, sermeillä eriytetty työskentelytila, istumajärjestys ja työpisteet, istuinvaihtoehdot ja valaistus.
Joustavat ryhmittelyt
Joustavaa ryhmittelyä on rinnakkaisluokkien ja/tai luokanopettajien välinen yhteistyö. Sitä on myös työparityöskentely esimerkiksi erityisopettajan, luokanopettajan ja aineenopettajan tai/ja koulunkäynninohjaajan kesken. Oppilaiden ryhmittely joustavasti eri tarpeiden mukaan mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ryhmässä. Joustavassa ryhmittelyssä ryhmiä muodostetaan yhden tai useamman luokan oppilaista ja ryhmät perustuvat sen hetkiseen oppimisen tarpeeseen ja ovat siis luonteeltaan joustavia ja oppilaan tarpeen mukaan muuttuvia.
Samanaikaisopetus
Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan oppimisen tukemista perusopetusryhmässä, jolloin samassa
fyysisessä tilassa luokan- tai aineenopettajan kanssa työskentelee yleensä erityisopettaja. Opettajat
vastaavat yhdessä opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
Kannustus-, palaute- ja arviointimenetelmät
Kannustus-, palaute- ja arviointimenetelmiä voivat olla esimerkiksi hymynaamat, helmet ja tarrat.
Ohjauskeskustelut
Ohjauskeskustelu on oppimisen ja koulunkäynnin ohjausta yhdessä oppilaan kanssa. Ohjauskeskustelussa voivat olla mukana myös vanhemmat.
Avustamis- ja tulkitsemispalvelut
Tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset avustaja- ja tulkitsemispalvelut. Niiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Näiden palvelujen tarpeen perusteena voi olla esim. vamma tai sairaus, vaikeudet kielellisissä ja sosiaalisissa taidoissa sekä oppimis- tai keskittymisvaikeudet. Avustaja- ja tulkitsemispalveluja antaa koulussa koulunkäynninohjaaja tai kouluavustaja.
Koulunkäynninohjaajan ja kouluavustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Koulunkäynninohjaajan tai kouluavustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista.
Oppilaan avustamis- ja tulkitsemispalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään myös huoltajan antamia tietoja ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja.
Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän aikana pienryhmä-, yk-
silö- tai samanaikaisopetuksena. Opetusta annetaan oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutu-
misvaikeuksia. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esimerkiksi puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vai-
keudet. Vaikeudet voivat liittyä myös tarkkaavaisuuden, keskittymisen, motoriikan hahmottamisen,
aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöhin. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
erityis- ja luokan-/aineenopettajien tekemien havaintojen tai testien sekä vanhempien ja opettajien
keskustelun perusteella.
Yhteistyö kodin kanssa
Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja
kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun
kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.
Apuvälineet
Oppimisen apuvälineet ovat monenlaisia riippuen oppijan tarpeesta. Apuvälineitä löytyy esimerkiksi hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle, tekstin tuottamisen työläyteen, hyppiviin riveihin, kirjoitusvirheisiin, matematiikan ja pitkien numerosarjojen pulmiin, vieraiden kielten pulmiin, kuulon hahmottamisen ja keskittymisen vaikeuksiin ja motorisiin vaikeuksiin.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintaperiaatteena on kodinomaisuus ja lapsilähtöisyys. Se ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta ja turvallista vapaa-ajan viettoa aikuisen ohjauksessa. Tavoitteena on, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii ja ulkoilee sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaan ja lepoon. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa välipalaa ja voi tehdä myös läksyt.
Kerhotoiminta
Koulu järjestää erilaisia kerhoja oppilaille koulun jälkeen. Kerhoja vetävät koulun opettajat ja koulunkäynninohjaajat.
Erityisopetus
Sodankylän kunnassa osa-aikaista erityisopetusta tai HOJKSin määrittämää erityisopetusta tarjotaan tukea tarvitsevalle oppilaalle omassa lähikoulussa, päiväkodissa tai erityisopetuksen pienryhmissä.
Tähtikunnan koulussa osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtivat erityisopettajat. Kyläkouluilla osa-aikaista erityisopetusta antaa kiertävä erityisopettaja (luokat 0-9). Varhaiskasvatusyksiköissä erityisopetuksesta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen kiertävä erityisopettaja.
Perusopetuksessa erityisopetuksen pienryhmät sijaitsevat Tähtikunnan koulussa. Erityisopetuksen pienryhmissä koulua käyvät oppilaat ovat yleensä erityisen tuen piirissä. Myös tehostetun tuen piirissä olevalla oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus käydä koulua erityisopetuksen pienryhmässä ilman erityisen tuen päätöstä.
Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppilaalle, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Tavoitteena on vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja sekä arvioida ja ehkäistä oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppilaalle, jolla on esimerkiksi vaikeuksia puheen, kirjoittamisen, lukemisen tai matematiikan oppimisessa, yksittäisissä oppiaineissa, opiskelutaidoissa tai sosiaalisissa taidoissa.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän aikana pienryhmä-, yksilö- ja samanaikaisopetuksena. Tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Luokanopettaja, luokanvalvoja tai aineenopettaja ja erityisopettaja määrittelevät yhdessä osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen ja sisällön sekä arvioivat yhdessä oppilaan oppimista. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös opiskeluhuollon palveluista vastaavien kanssa. Myös oppilas tai huoltaja voivat tehdä aloitteen osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeesta.
Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu.
Erityisopetus
Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue. Erityisopetus on yksilöllistä opetusta, jossa huomioidaan oppilaan erityiset oppimisen ja koulunkäynnin tarpeet. Oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös ja hänelle on kirjattu HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).
Ennen HOKJSin laatimista tehdyssä erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppilaan HOJKSissa ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät.
Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisopetuksen pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.
Kuraattoripalvelut
Kuraattoripalvelut
Sodankylän kunnassa on kaksi kuraattoria, jotka edustavat esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toiseen asteen oppilaitoksissa sosiaalityön asiantuntemusta. Kuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään elämän eri ongelmatilanteissa. Kuraattorin pääasiallisin työmuoto on keskustelu ja ratkaisujen etsiminen yhdessä oppilaan ja hänen perheensä kanssa.
Työn painopisteenä on koulussa tai oppilaan kotona esiin tulevien vaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukeminen tilanteen ratkaisemiseksi sekä perheen arjen hallinnan lisääminen. Kuraattorin kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.
Kuraattorit ottavat vastaan oppilaita, jotka ohjautuvat tapaamisiin esimerkiksi vanhemman tai oppilaan omasta aloitteesta. Myös esimerkiksi opettaja, rehtori tai terveydenhoitaja voi suositella kuraattorin tapaamisia lapselle ja hänen huoltajilleen.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on määritelty, että kuraattorin luokse on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa heti samana tai seuraavana työpäivänä.
VARHAIN - AVOIMESTI - YHTEISTYÖSSÄ!
Sodankylän kunnassa on kaksi kuraattoria, jotka edustavat esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toiseen asteen oppilaitoksissa sosiaalityön asiantuntemusta. Kuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään elämän eri ongelmatilanteissa. Kuraattorin pääasiallisin työmuoto on keskustelu ja ratkaisujen etsiminen yhdessä oppilaan ja hänen perheensä kanssa.
Työn painopisteenä on koulussa tai oppilaan kotona esiin tulevien vaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukeminen tilanteen ratkaisemiseksi sekä perheen arjen hallinnan lisääminen. Kuraattorin kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.
Kuraattorit ottavat vastaan oppilaita, jotka ohjautuvat tapaamisiin esimerkiksi vanhemman tai oppilaan omasta aloitteesta. Myös esimerkiksi opettaja, rehtori tai terveydenhoitaja voi suositella kuraattorin tapaamisia lapselle ja hänen huoltajilleen.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on määritelty, että kuraattorin luokse on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa heti samana tai seuraavana työpäivänä.
VARHAIN - AVOIMESTI - YHTEISTYÖSSÄ!