Kertausta funktioista

 
Funktion määritelmä: 
Funktio f on kuvaus joukosta A joukkoon B, jossa jokaista joukon A alkiota x vastaa täsmälleen yksi joukon B alkio y. Tätä vastaavuutta voidaa merkitä
f:\ A\ \rightarrow\ B{,}\ y=f\left(x\right)

Joukko\ A\ on\ lähtöjoukko{,}\ jota\ kutsutaan\ funktion\ määrittelyjoukoksi{,}\ M_f
Joukko\ B\ on\ maalijoukko{,}\ joka\ on\ funktion\ arvojoukko{,}\ A_f
 
Funktion määrittelyjoukko voidaan helpommin päätellä kuin funktion arvojoukko. Useimmilla funktiotyypeillä määrittelyjoukko on koko reaalilukujen joukko eli x ∈ R eli -∞ < x < ∞ (x:lle voidaan antaa mitä tahansa arvoja, joilla funktion arvo on määritelty (laskettavissa).
Ne funktiotyypit, joilla määrittelyjoukko on rajattu:
 
1. Murtofunktiot
f\left(x\right)=\frac{p\left(x\right)}{q\left(x\right)}{,}\ määrittelyehtona:\ q\left(x\right)\ne0\ \left(nimittäjä\ ei\ saa\ olla\ nolla\right)

esim.\ f\left(x\right)=\frac{3x-2}{x^2-4}
Nimittäjän\ nollakohdat:\ x^2-4=0\ \ \Leftrightarrow\ \ x^2=4\ \ \ \Leftrightarrow\ x=\pm2
Nyt\ f\left(x\right)\ on\ määritelty{,}\ kun\ x\ \ne\pm2\ eli\ tämä\ tarkoittaa\ että\ f\left(2\right)\ ja\ f\left(-2\right)\ ei\ voida\ laskea
 
2. Parilliset juurifunktiot (neliöjuurifunktiot)
f\left(x\right)=\sqrt[n]{g\left(x\right)}{,}\ jossa\ n=2{,}\ 4{,}\ 6{,}\ ...
Nyt f on määritelty kun g(x) ≥ 0 (esim neliöjuurta ei voida ottaa negatiivisesta luvusta)
Esim\ funktio\ f\left(x\right)=\sqrt{2x-3}\ on\ määritelty{,}\ kun\ 2x-3\ge0\ \ eli\ kun\ x\ge\frac{3}{2}
Tämä tarkoittaa sitä, että x:n paikalle ei voida sijoittaa 3/2 pienempiä x:n arvoja, koska näillä x:n arvoilla 2x - 3 < 0.
funktion\ f\left(x\right)=\sqrt{2x-3}\ arvojoukko\ A_f:\ y\ge0
 eli funktio ei saa negatiivisia arvoja (neliöjuuri ei koskaan ole negatiivinen)
 
3. Logaritmifunktiot
 
f\left(x\right)=\log_a\left(g\left(x\right)\right)
Koska logaritmia ei voida ottaa negat. luvusta eikä nollasta niin f on määritelty, kun g(x) > 0
Esim\ f\left(x\right)=\ln\left(x-3\right)\ on\ määritelty{,}\ kun\ x-3\gt 0\ eli\ x\gt 3
 
Kaikki muut funktiotyypit (polynomifunktiot, sini- ja kosinifunktiot, eksponenttifunktiot, parittomat juurifunktiot) on määritelty kaikilla x:n arvoilla.
 
Huom! Funktion arvojoukko tiedetään 
- sini- ja kosinifunktioille, joiden arvojoukko on [-1, 1] (-1≤ y ≤ 1)
- neliöjuurifunktioille, joiden arvojoukko on y ≥ 0
- eksponenttifunktiolle, arvojoukko y > 0
 
 
 

Polynomin jakaminen tekijöihin

 
Useimmiten tekijöihin jako koskee 2. asteen polynomeja, mutta seuraavat tekijöihinjakotavat koskevat myös kaikkia polynomeja
 
Polynomi voidaan jakaa tekijöihin
 
1. erottamalla yhteinen tekijä
 
4x-2x^2=2x\cdot2-2x\cdot x=2x\left(2-x\right)
2x^3-3x^2=x^2\left(2x-3\right)
 
2. Muistikaavat (summan ja erotukset tulo sekä binomin neliö)
 
a^2-b^2=\left(a-b\right)\left(a+b\right)\ \ ja\ \ a^2+2ab+b^2=\left(a+b\right)^2
4x^2-25=\left(2x\right)^2-5^2=\left(2x-5\right)\left(2x+5\right)
x^2-8x+16=\left(x-4\right)^2
 
3. Ryhmittelemällä 
 
Koskee 3. asteen polynomeja, yleisesti, kun polynomin asteluku on 3 tai suurempi
 
x^3-2x^2+4x-8=\left(x^3-2x^2\right)+\left(4x-8\right)
tarkastellaan kahta eka termiä ja viimeisiä termejä, joista etsitään yhteiset tekijät
=x^2\left(x-2\right)+4\left(x-2\right)
Nyt molemmissa on yhteinen tekijä x - 2
=\left(x-2\right)\left(x^2+4\right)

4. Nollakohtien avulla

jos\ polyno\min\ ax^2+bx+c\ nollakohdat\ ovat\ x=x_1\ ja\ x=x_2\ niin\ polyno\min\ tekijät\ ovat
x-x_1\ ja\ x-x_2
nyt\ koko\ polynomi\ ax^2+bx+c=a\left(x-x_1\right)\left(x-x_2\right)
 
Jaetaan polynomi p(x) tekijöihin kun
p\left(x\right)=2x^2+2x-4=2\left(x^2+x-2\right)
Nyt täytyy hakea polynomin nollakohdat, joiden avulla tekijät saadaan eli ratkaistaan yhtälö
x^2+x-2=0\ \ \ \
x=\frac{-1\pm\sqrt{1^2-4\cdot1\cdot\left(-2\right)}}{2\cdot1}=\frac{-1\pm3}{2}

x_1=1\ \ tai\ x_2=-2\ \ \ \Rightarrow\ tekijät\ x-1\ ja\ x+2
Nyt\ p\left(x\right)=2x^2+2x-4=2\left(x-1\right)\left(x+2\right)
 
Huom!
Kun\ huomataan\ helposti{,}\ että\ polyno\min\ x^2+x-2\ yksi\ nollakohta\ on\ x=1

Nyt\ polyno\min\ yksi\ tekijä\ on\ x-1\ ja\ toinen\ tekijä\ päätellään
polyno\min\ \ker tolaskun\ avulla
x^2+x-2=\left(x-1\right)\left(x+2\right)


Murtolausekkeita ja murtoyhtälöitä

 
Sievennä/laske
a)
\frac{3-x}{3x^2}+\frac{x-1}{x}\ \left(lavennetaan\ samannimisiksi:\ jälkimmäinen\ lavennetaan\ 3x\right)

Huom!
Murtolauseke supistuu vain jos osoittajassa ja nimittäjässä on yhteinen tekijä . Esim
b)
\frac{x^2-x-2}{x+1}

Murtolauseke sievenee, jos osottajassa on tekijänä sama kuin nimittäjässä eli x + 1  ⇒ yksi nollakohta pitäisi olla x = -1
Huomataan{,}\ että\ \left(-1\right)^2-\left(-1\right)+2=0\ eli\ osottajan\ nollakohta\ on\ x=-1
eli\ osottajan\ yksi\ tekijöistä\ on\ x+1
toinen\ tekijä\ voidaan\ päätellä\ polyno\min\ \ker tolaskun\ avulla:

\left(x+1\right)\left(x-2\right)=x^2-x-2
nyt\ \frac{x^2-x-2}{x+1}=\frac{\left(x+1\right)\left(x-2\right)}{x+1}=x-2



c)
\frac{2}{x^2+2x}+\frac{x-1}{x}=\frac{2}{x\left(x+2\right)}+\frac{\left(x-1\right)\left(x+2\right)}{x\left(x+2\right)}\ \left(jälkimmäinen\ lavennettu\ x+2\right)

=\frac{2}{x\left(x+2\right)}+\frac{\left(x-1\right)\left(x+2\right)}{x\left(x+2\right)}\ \left(molemmilla\ on\ sama\ nimittäjä\Rightarrow lasketaan\ osoittajat\ yhteen\right)
=\frac{2+\left(x-1\right)\left(x+2\right)}{x\left(x+2\right)}=\frac{2+x^2+2x-x-2}{x\left(x+2\right)}=\frac{x^2+x}{x\left(x+2\right)}=\frac{x\left(x+1\right)}{x\left(x+2\right)}=\frac{x+1}{x+2}
 

Kotitehtävät: 111 ja 112