Pornaisten kunnan matematiikan opetuksen menetelmiä vuosiluokilla 3-6

1. Kyselevä opetus, jossa opettaja esittää kysymyksiä oppilaille johdattaen oppilaita matemaattiseen ajatteluun.
2. Vihkotyöskentely, jossa oppilaat ratkovat tehtäviä kirjallisesti.
3. Oppilaslähtöinen kyselevä opetus, jossa oppilaita rohkaistaan esittämään kysymyksiä selvittääkseen ongelmakohtia ja laajentaakseen yhteyksiä.
4. Ongelmakeskeinen opetus, jossa oppilaalle annetaan aiheeseen liittyvä ongelma, jonka ratkaisu heidän tulee löytää mahdollisimman itsenäisesti.
5. Mallintaminen, jossa oppilas oppii käyttämään valmiita matemaattisia malleja ja luomaan niitä itse.
6. Tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden hyödyntäminen opetuksessa.
7. Työpistetyöskentely, jossa oppilaat työskentelevät valmiiksi järjestetyillä paikoilla; tehtäväkohtainen aika rajataan tai se voidaan jättää avoimeksi.
8. Toiminnallinen lähestymistapa, jossa matematiikkaa lähestytään pelien, leikkien ja askartelun avulla.
9. Oppilaan ja oppilasryhmän itsenäinen opiskelu käyttäen esim. Pekka Peuran menetelmää, jossa "opettaja ei opeta koko luokkaryhmälle teoriaa yhteisesti, vaan oppilaat opiskelevat teorian joko itsenäisesti tai vertaistuen avulla". Voidaan hyödyntää myös matemaattisaiheisia opetussivustoja. Itsenäinen opiskelu voidaan toteuttaa myös urakkatyönä, jossa oppilas sitoutuu yhdessä opettajan kanssa tiettyyn työurakkaan, jonka toteuttaa sovitussa ajassa.
10. Yhteistoiminnallinen työtapa, jossa oppilaat työskentelevät pienissä ryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi (esim. kilpailevat ryhmissä saavuttaakseen ryhmänä mahdollisimman hyvän tuloksen).
11. Projektityö, jossa oppilaat työskentelevät yksin tai pienissä ryhmissä pidempikestoisesti jonkin laajemman kokonaisuuden parissa (esim. tilastollinen esitys itsetoteutetusta kyselystä).
12. Käsitekartta, jossa oppilaat esittävät jonkin aihepiirin keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä relaatioita.
13. Tarina, jossa oppilaat sanallistavat jonkin matemaattisen tehtävän käytännön tilanteeseen.
14. Ohjelmointi, jossa oppilaat tekevät yksinkertaisia tietokoneohjelmia.

Matematiikan arvioinnista 

Matematiikan oppimisen ja osaamisen arvioinnin tulee olla monipuolista. Arvioinnilla on kaksi päätehtävää. Formatiivinen arviointi kannattelee oppimisprosessia ja on luonteeltaan kannustavaa. Sen tarkoituksena on tukea positiivisen matematiikkakuvan muodostumista. Summatiivinen arviointi sen sijaan perustuu opettajan ennalta nimeämiin dokumentoituihin näyttöihin kuten kokeisiin, kotitehtäviin ja tuntityöskentelyyn. Summatiivinen arviointi mittaa oppiaineelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, kuten keskeisten sisältöjen hallintaa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttaminen sekä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa annetut matematiikkaan liittyvät näytöt ovat osa oppiaineen arviointia. Huoltajat saavat ajankohtaista tietoa arvioinnista lukuvuoden aikana ja voivat osallistua formatiiviseen arviointiin, johon sisältyy myös itsearviointia ja vertaisarviointia.  

Hyväksytyn suorituksen kriteerit vuosiluokan päättyessä:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit vuosiluokan päättyessä:

Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys
• Graafisen ohjelmoinnin alkeet
• Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
• Koordinaatisto (kaikki neljännekset)
• Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen ja laatiminen
• Keskiarvon käsite, keskiarvon laskeminen
• Kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä

Laaja-alainen osaaminen: L1-L7

Kuntakohtainen toteutus:
Voidaan hyödyntää menetelmiä 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 10 ja 13.

Hyväksytyn suorituksen (arvosana 5) kriteerit vuosiluokan päättyessä:

Saadakseen hyväksytyn arvosanan oppilaan tulee osata murtolukujen perusmuunnokset ja peruslaskutoimitukset murtoluvuilla. Oppilas tuntee sulkeiden merkityksen laskulausekkeessa sekä osaa ratkaista yksinkertaisen yhtälön päättelemällä. Oppilas osaa piirtää geometrisia kuvioita ja hallitsee perusterminologian ja osaa mitata kulmia. Pitää myös tuntea pinta-alan käsite ja yksiköitä. Oppilas on käyttänyt graafista ohjelmointityökalua. Koordinaatisto on oppilaalle tuttu. Hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja.

6. vuosiluokka

Opetuksen tavoitteet: T1- T11, T12-T14

Keskeiset sisällöt (S1-S5):
Luvut ja laskutoimitukset
Luonnolliset luvut:
• kymmenjärjestelmän varmentamista
• lukualueen laajentaminen miljardeihin
• lukujen luokittelua ja järjestämistä

Kokonaisluvut
• negatiivisen kokonaisluvun käyttöä koordinaatistossa

Rationaaliluvut
• murtoluvun laventamisen ja supistamisen varmentaminen.
• erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku
• murtoluvun kertominen murtoluvulla
• desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla

Suhde
• Jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin)
• Prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku
• Potenssin käsite
• Laskimen käyttöä

Algebra ja funktiot
• Lausekkeen sieventäminen
• Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä
• Lukujonon tutkimista ja muodostamista
• Säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia

Geometria ja mittaaminen
• Mittaamisen periaatteen vahvistaminen
• Mittakaava, mittakaavan laskeminen
• Yksinkertaisia geometrisiä konstruointeja
• Suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus
• Tilavuuden yksiköt mm³, cm³, dm³, m³
• Litran ja kuutiodesimetrin yhteys
• Ajan yksiköiden käyttöä, aikavälin laskeminen
• Mittaustuloksen arviointia, tuloksen pyöristäminen

Tietojen käsittely, todennäköisyys ja tilastot
• Graafinen ohjelmointi
• Tietojen etsimistä ja keräämistä tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista
• Tietojen esittämistä käyttökelpoisessa muodossa
• Sektoridiagrammin tulkinta
• Klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen

Laaja-alainen osaaminen: L1-L7

Kuntakohtainen toteutus:
Voidaan hyödyntää menetelmiä 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 10, 13, 14.

Perusopetuksen arviointikriteerit kuudennen vuosiluokan päätteeksi