LUKU 5 Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen koulutyön järjestämisessä

5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä 

Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen,suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
  • mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi

Pornaisten kouluissa on tavoitteena hyvä ja turvallinen koulupäivä. Koulujen säännöt, oppilaiden koulumatkat, oppi- ja välitunnit, kouluruokailu sekä esim. aktiivinen kerhotoiminta suunnitellaan ja toteutetaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämisen näkökulmasta. Henkilöstö on sitoutunut kiusaamisen vastaiseen työskentelyyn sekä positiivisen ilmapiirin luomiseen koulupäivän aikana.

 Pornaisten kouluissa on käytössä turvallisuussuunnitelma, joka on laadittu koulujen kanssa yhteistyössä, ja sitä päivitetään vuosittain, koulukohtaisesti. Kaikilla kouluilla on omat turvallisuustyöryhmät, jotka suunnittelevat poistumis- ja sisälle tuloharjoitukset. Kouluilla toteutetaan vuosittain henkilöstön kanssa turvallisuuskävely, jonka aikana tutustutaan muun muassa kiinteistöjen sammutusvälineistöjen sijaintiin ja poistumisreitteihin.

Pornaisten kouluilla on käytössä koulujen yhteisöllisen hyvinvoinnin työkalu, jonka avulla suunnitellaan ja toteutetaan kouluittain hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä sekä Pornaisten kunnan koulujen toimintapolut, joissa on toimintaohjeita muun muassa koulukiusaamiseen. Toimintapolut on tarkoitettu apuvälineeksi opettajille, varhaisen puuttumisen tueksi, selventämään jokaisen toimijan roolia, tekemään yhteistyötahot tutuksi, yhdenmukaistamaan toimintalinjat ja takaamaan tasavertaiset palvelut kunnassa.

 Jokaisella koululla toimii yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jonka toimintaa ohjaa kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja toimii koulun hyvinvoinnin edistämiseksi. Opiskeluhuoltoryhmä kerää ja analysoi saatua tietoa sekä suunnittelee toimenpiteitä yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Opiskeluhuoltoryhmä tekee aktiivisesti yhteistyötä oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa.

Koulujen säännöt tukevat oppilaiden hyvää ja turvallista koulupäivää. Sääntöjä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa. Oppilaat ja huoltajat osallistuvat sääntöjen päivitystyöhön.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
  • toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien¹

o miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään¹. Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa8.

Koulujen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee lukuvuosittain toteutettavat toimenpiteet kouluun kiinnittymisen edistämiseksi sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan lukuvuoden aikana päivittäisessä toiminnassa sekä mahdollisuuksien mukaan toteutettavissa erityistunneissa tai –tapahtumissa.

o miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana¹

Luokanopettajan ja luokanvalvojan tehtävänä on seurata oppilaan poissaoloja. Huolen herätessä opettaja on velvollinen toimimaan Toimenpiteet oppilaan poissaolotilanteissa sekä Pornaisten kunnan toimintapolkujen mukaisesti.

Koulu- ja kuntatasolla poissaolokoosteet kerätään luokka-asteittain kolme kertaa lukuvuoden aikana, marras- tammi- ja huhtikuussa. Saatu tieto käsitellään ja interventiot suunnitellaan koulun opiskeluhuoltoryhmässä sekä kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmässä

o miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut¹,²

Poissaoloihin puututaan Toimenpiteet oppilaan poissaolotilanteissa –ohjeistuksen mukaisesti. Toimenpiteistä tiedotetaan henkilökuntaa lukuvuoden alussa ja ohjeistusta tarkennetaan tarvittaessa.

Toimenpiteet oppilaan poissaolotilanteissa uusi graafinen vedos.pdf

o miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan¹,²,³

Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä vuosittaisissa tapaamisissa, päivittäinen yhteydenpito ja tiedottaminen puhelimitse tai Wilman välityksellä.

o miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena¹,₄

Koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä huolehditaan, että läsnä olevat henkilöt tuntevat poissaoloihin puuttumisen mallit ja yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön toimintakulttuurin. Kaikki tietävät keskustelun ja suunniteltujen kouluun kiinnittymistä edistävien interventioiden tapahtuvan vuosiluokittaisesti lukuvuoden aikana.

o miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan¹,²

Koulun henkilöstö työskentelee yhdessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa. Koulun ja Keusoten henkilöstö sopivat työnjaosta huoltajien kanssa.

  • yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt 5, terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö 6 sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa 1,7.

Opiskeluhuoltopalveluihin ohjataan kunnan käytänteiden mukaisesti, esim. Toimintapolkujen tai Toimenpiteet oppilaan poissaoloihin puuttumiseksi -ohjeiden mukaisesti.

Terveystarkastusten järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto. Luokanopettajat ja luokanvalvojat tekevät tarvittavaa yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa.

o miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään1.

Toimintamallien seurantaa ja kehittämistä tehdään kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmässä koulujen yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän palautteen perusteella.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

  • miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti

o miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta

o mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

Lukuvuoden aikana poissaoloja seurataan säännöllisesti sovitulla tavalla. Työntekijä, jolle huoli oppilaan poissaoloista herää, ottaa yhteyttä huoltajaan. Työntekijä ehdottaa tapaamista ja selvittää tarvittavat läsnäolijat ottaen huomioon myös huoltajien ja oppilaan toiveet.

Vastuutyöntekijä seuraa kokonaisuuden etenemistä, tarvittaessa tehdään korjaavat toimenpiteet. Keskeisinä tavoitteina ovat oppilaan kiinnittyminen kouluun sekä poissaolojen väheneminen ja jopa loppuminen.

5.2 Yhteistyö

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
  • miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa
    organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
     o miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
     o mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
Perusopetuslain (628/1998) mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Oppilaskuntatoiminta mahdollistaa oppilaiden osallistumisen oman arkensa rakentamiseen ja tekee lapsia/nuoria näkyväksi yhteisönä koulussa. Oppilailla on arvokkaita mielipiteitä koskien koulun sääntöjä, välituntitoimintaa, pihan varustelua, tapahtumia, ruokailua, sisustusta ja opetuksen järjestämistä. Heillä on oikeus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen. Osallistuminen on myös oppimista ja myös aikuiset oppivat oppilailta. Koulun kehittäminen on helpompaa yhdessä. Osallistuminen kehittää oppilaiden kykyä kertoa omat mielipiteensä rakentavasti ja ottaa toisten mielipiteet huomioon. Samalla opitaan, miten yhteisiä päätöksiä tehdään ja miten toimitaan yhteisöllisesti.

Pornaisten koulujen oppilaskunnat edistävät oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Oppilaskunnan muodostavat koulun kaikki oppilaat. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan edustus jokaiselta luokalta. Oppilaskunnan hallituksen ohjaava opettaja edistää lasten osallistamista ja vaikuttamismahdollisuuksia ja samalla myös oppilaiden kouluviihtyvyyttä.

Kaikilla Pornaisten kouluilla on säännöllistä oppilaskuntatoimintaa ja kummioppilastoimintaa. Luokilla 7-9 on myös tukioppilastoimintaa.

Pornaisten kunta on kannustaa oppilaita liikkuvaan kouluun, jonka tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä ja hyvinvoiva koululainen. Liikkuvissa kouluissa lisätään liikettä koulupäivään, tehdään yhdessä, otetaan oppilaat mukaan suunnitteluun ja ajatellaan asioita uudella tavalla. Toiminta parantaa yleistä kouluviihtyvyyttä.

Kodin ja koulun yhteistyötavat vaihtelevat Pornaisissa kouluittain ja lukuvuosittain. Kaikilla Pornaisten kouluilla on säännöllisesti kokoontuvat vanhempainyhdistykset, joiden alaisuudessa toimivat luokkatoimikunnat. Vanhempainyhdistyksissä on kouluilta opettajajäsenet, joiden tehtävänä on toimia linkkinä koulun ja vanhempainyhdistyksen välillä.

Koulujen vanhempainillat sekä erilaiset juhlatilaisuudet ovat yhteisöllistä vuorovaikutusta kotien kanssa. Päivittäistä yhteydenpitoa koteihin ylläpidetään puhelimitse, Wilman välityksellä sekä erilaisissa tapaamisissa. Opettajat toimivat kotien suuntaan aktiivisesti oppilaan asioissa. Wilma mahdollistaa kotien päivittäisen tiedottamisen, myös positiivisen ja kannustavan palautteen kirjaamisen. 

Muita Pornaisten koulujen yhteistyötahoja ovat mm. Pornaisten seurakunta, kirjastotoimi, vapaa-aikatoimi, Pornaisten yrittäjät, MLL sekä toisen asteen oppilaitokset. Yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa organisoidaan kouluilla, rehtorin johdolla ja yhdessä koko henkilökunnan kanssa.

Kouluissa henkilöstön sisäinen yhteistyö on esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopettajuutta, joka toimii yhteistyömallina oppilaille. Yhteistyötä tehdään myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa, erilaisten tilaisuuksien järjestelyissä sekä opiskeluhuollon monialaisena ja oppimisen tuen moniammatillisena yhteistyönä.

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja jälki-istuntoa sekä kurinpidollisia toimia koskevan
suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma,
jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan

o millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
o mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
o mitkä ovat vastuut ja toimintatavat opetuksen epäämistä koskevissa tilanteissa:
  • oppilaalle laadittava henkilökohtainen suunnitelma opetuksen järjestämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta opetukseen osallistumisen epäämisen aikana ja turvallisen opetukseen palaamisen tukemiseksi: suunnitelman kirjaamisen, toteuttamisen ja seurannan vastuut.
  • oppilaan ja hänen huoltajansa osallisuus em. suunnitelman laatimisessa o oppilaan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa opetuksesta epäämisen aikana o oppilaalle järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen
  • oppilaan valvonta seuraavien toimenpiteiden jälkeen:
- oppilaan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai
 - kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi

  • yhteistyö koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa

o miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia
keinoja käytettäessä
o miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta
kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
o miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista
tiedotetaan eri tahoille
omitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden
arviointia varten.

Pornaisissa kasvatuskeskusteluja ja jälki-istuntoa sekä kurinpidollisia toimia koskeva suunnitelma on opetussuunnitelmasta erillinen.

Kasvatuskeskustelu (PoL §35) on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Keskustelu kirjataan Wilmaan, ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua keskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Koulutyön arjessa voi olla vaikea erottaa "kasvatuksellinen keskustelu", joka on luonteeltaan oppilasta ohjaava, ja todellinen kasvastuskeskustelu. Opettajan päivä saattaa sisältää useita ohjauksellisia tilanteita, jotka eivät ole varsinaisia kasvatuskeskusteluja ja joita ei ole tarkoituksenmukaista merkitä WIlmaan. Toimintatapojen yhtenäisyys vaatii opettajakunnan keskustelua ja toimintatavan kirjaamista.

Jälki-istunnon (PoL § 36) toteuttamistapoina kirjallisten ja suullisten tehtävien sekä harjoitusten ja muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen on mahdollista. Edelleenkin voidaan oppilas velvoittaa miettimään hiljaisen istumisen aikana toimintaansa. Jälki-istunto järjestetään aina kouluajan ulkopuolella ja istunto kirjataan Wilman kurinpitolomakkeeseen.

Pornaisten koulujen toimintapolut, turvallisuussuunnitelma sekä lukuvuositiedotteet koteihin ja henkilöstölle sisältävät ohjeita erilaisissa tilanteissa toimimiseksi. Opettaja selvittää ensisijaisesti rike-, vilppi- ja häiriötilanteita, kirjaa ylös ja ottaa yhteyttä huoltajiin. Tarvittaessa otetaan yhteys myös rehtoriin ja opiskeluhuollon henkilöstöön.

Henkilökuntaa perehdytetään kurinpidollisten keinojen käyttöön jatkuvasti. Lukuvuoden alkaessa opettajat saavat henkilöstötiedotteen, joka käydään läpi lukuvuoden alkaessa opettajakokouksessa. Asiaan palataan tarvittaessa opettajakokouksissa pitkin lukuvuotta ja muissa mahdollisissa koulutustilaisuuksissa.

Pornaisten esi- ja perusopetuksen laadun arviointimenetelmän avulla seurataan opetuksen järjestämisen onnistumista.

5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

  • minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään
  • mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut.

Pornaisten kunnassa voidaan hyödyntää etäyhteyksiä koulujen yhteisissä oppimistuokioissa . Erityisesti etäyhteyksisä voidaan hyödyntää nivelvaiheessa, siirryttäessä kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle, kuudennen luokan keväällä. Etäyhteyksien käytön tavoitteena on kaikkein kunnan 6.luokkalaisten ryhmäännyttäminen ja tutustuttaminen toisiinsa. Toiminnassa korostuu kotiseutukasvatus, yhteisöllisyys, tvt-taidot, monilukutaito ja ilmaisukasvatus.

Etäyhteyksiä voidaan hyödyntää myös mm. kielten ja katsomusaineiden opetuksessa, jos omassa koulussa ei saada ryhmää täyteen. Lisäksi etäyhteyttä voidaan hyödyntää oppilaskohtaisesti erityisissä opetusjärjestelyissä, oppilaan ollessa estynyt osallistumaan luokkaopetukseen esim. sairauden vuoksi. 

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
  • miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)
  • mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat
  • mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille
  • mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia
  • miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.
Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

PoA 11 § Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa.

Pornaisten kunnassa vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voidaan järjestää tarpeen mukaan. Rehtori tekee päätöksen etenemisestä oman opinto-ohjelman mukaisesti (PoA 11 §) . Oppilas suorittaa opinnot tuntijaon, opetuksen tavoitteiden sekä sisältöjen mukaisesti, oppimisen tuen vaihe huomioiden. Erityisen tuen vaiheessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään opinnoissa eteneminen oppiainekohtaisesti.

Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Yhdysluokkaopetus

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa
  • miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
  • miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua.
Pornaisten perusopetuksessa voidaan opetus tarvittessa järjestää yhdysluokkaopetuksena. Opetus yhdysluokissa toteutetaan pääasiassa oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti. Yhdysluokilla noudatetaan Pornaisten koulujen tuntijakoa.

Joustava perusopetus

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

  • miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
  • mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan
  • miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan
  • miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.

Pornaisissa joustavan perusopetuksen toimita on yleisopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä käyttäen moniammatillista yhteistyötä ja neuvonta- ja tukipalveluita. Perusopetuslain mukaan kunta voi halutessaan järjestää joustavan perusopetuksen toimintaa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä.

Joustavan perusopetuksen toiminnan oppilasvalinnan perusteet
Joustavan perusopetuksen toiminta on suunnattu vuosiluokkien 7–9 oppilaille, joilla on alisuoriutumista, koulumotivaation puutetta ja joita uhkaa syrjäytyminen jatko-opinnoista ja työelämästä ja jotka kykenevät noudattamaan joustavan perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Poikkeuksellisesti hyvin perustelluin syin toimintaan voidaan ottaa mukaan erityistä tukea saava oppilas, mikäli järjestely on kokonaisuutena oppilaan edun mukainen ja hän kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa.

Pornaisten Yhtenäiskoulun joustavan perusopetuksen toiminta on pääsääntöisesti suunnattu 8. ja 9. -luokkalaisille oppilaille, jotka hyötyvät opetuksessa ja oppimisessa työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista, ovat riittävän aktiivisia ja oma-aloitteisia, kykenevät itsenäiseen työskentelyyn ja ovat motivoituneet ja sitoutuneet joustavan perusopetuksen toimintaan.

Joustavan perusopetuksen toiminnan valintamenettelyt
Kevätlukukaudella seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisille oppilaille ja heidän huoltajilleen lähetetään Wilman kautta tiedote joustavan perusopetuksen toiminnasta. Tiedotteessa kerrotaan seuraavan lukuvuoden joustavan perusopetuksen toimintaan hausta, sen ajankohdasta ja valintamenettelyistä. Oppilaat hakevat joustavan perusopetuksen toimintaan kirjallisella vapaamuotoiselle oppilaan ja hänen huoltajansa yhdessä tekemällä hakemuksella.

Hakemuksen jättäneet oppilaat huoltajineen haastatellaan. Hakemusten ja haastattelutilaisuuden perusteella koulun rehtori, opiskeluhuoltoryhmän edustajat ja joustavan perusopetuksen luokan opettaja ja ohjaaja tekevät päätöksen oppilasvalinnoista yhteistyönä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Jos yksittäisen oppilaan kohdalla joustavan perusopetuksen toiminta päättyy ennen perusopetuksen päättymistä, on siitä tehtävä hallintopäätös. Jos joustavan perusopetuksen ryhmään valittu oppilas ei kykene osallistumaan joustavan perusopetuksen mukaiseen toimintaan asianmukaisella tavalla, hänen poissiirrostaan joustavan perusopetuksen toiminnasta on tehtävä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen toiminta
Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa, vähentää perusopetuksen keskeyttämistä, tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa ja ehkäistä syrjäytymistä.
Joustavan perusopetuksen toiminta toteutetaan pienryhmässä, jossa opetuksellisen ja pedagogisen vastuun kantaa opettaja ja hänen kanssaan ryhmässä oppilaita ohjaa ja tukee joustavan perusopetuksen ohjaaja. Taide- ja taitoaineissa, valinnaisaineissa ja opinto-ohjauksessa opetusta pääsääntöisesti annetaan integroidusti yleisopetuksen ryhmissä. Myös yksittäisissä oppiaineissa oppilaskohtaisesti harkiten opetusta voidaan antaa osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmässä.

Toiminnassa noudatetaan perusopetusta koskevia yleisiä säädöksiä ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja sisältöjä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan jo aiemmin laadittua suunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitessaan yleistä tai tehostettua tukea. Oppilaalle laadittujen tavoitteiden, tukitoimien ja oppimisympäristöjen on vastattava perusopetuksen tavoitteita. Jos joustavan perusopetuksen ryhmässä on erityistä tukea saava oppilas, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan hänen kohdallaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Suunnitelmissa kuvataan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut, moniammatillinen yhteistyö ja toiminnan toteutuksen seuranta.

Joustavan perusopetuksen toiminnasta laaditaan lukuvuosittain toimintavuosisuunnitelma, joka liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

Joustavan perusopetuksen opetusjärjestelyt
Joustavan perusopetuksen opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja muissa oppimisympäristöissä: työpaikoilla, leirikouluissa, opintokäynneillä ja -retkillä ja seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa hyödyntäen. Opetuksessa kehitetään ja käytetään toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelu- ja oppimismenetelmiä, jotka vastaavat oppilaiden yksilöllisiä tarpeita.

Koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavan opetuksen on vastattava opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita sekä sisällettävä riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta. Oppilaille annetaan koulun ulkopuolisen opetuksen jaksoilla opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvia oppimistehtäviä, jotka oppilaan suoriutumisen lisäksi ovat osana oppilaan arviointia. Koulun ulkopuolisten oppimisjaksojen aikana oppilaan on saatava tarvitsemaansa tukea ja ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Muita oppimisympäristöjä käytettäessä koulun on sovittava kirjallisesti opettajien tai opiskelua koulun ulkopuolella ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Opetuksen järjestäjän on perehdytettävä joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt ja muissa oppimisympäristöissä toimijat tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.

Työpaikoilla järjestettäviä opiskelujaksoja on lukuvuodessa 2–4. Työpaikkajakso voidaan järjestää esimerkiksi siten, että oppilas on jaksojen aikana viikoittain koululla 2–3 päivää ja loput päivät työpaikalla. Oppilas itse ensisijaisesti vastaa työpaikkaopiskelupaikan hankkimisesta joustavan perusopetuksen ohjaajan tukemana. Työpaikkaopiskelusta tehdään kirjallinen sopimus työnantajan, oppilaan ja luokan henkilökunnan yhteistyönä. Sopimukseen kirjataan työpaikkaohjaaja, jakson pituus, koulu- ja työpaikkaoppimispäivät, jakson tavoitteet, päivittäinen työaika ja työturvallisuuteen liittyvät seikat. Työpaikalla oppilas osallistuu tavoitteiden mukaisesti työpaikan työtehtäviin ohjatusti, perehtyy työelämän pelisääntöihin, tutustuu työpaikan eri ammatteihin ja tekee koulun eri oppiaineiden kursseihin liittyviä itsenäisiä kirjallisia opiskelutehtäviä, jotka jakson suoriutumisen lisäksi huomioidaan arvioinnissa.

Joustavan perusopetuksen ohjaaja käy mahdollisuuksien mukaan seuraamassa oppilaan suoriutumista työpaikkaopiskelujakson aikana työpaikalla ja perehdyttää työnantajan ja työpaikkaohjaajan oppilaan ohjaamiseen työpaikalla.
Työpaikkaopiskelujakson päätteeksi pidetään arviointikeskustelu ja oppilaalle annetaan työpaikkaoppimisjaksosta kirjallinen työtodistus arvioineen.

Joustavan perusopetuksen toiminnan yhteistyötahot
Joustavan perusopetuksen toiminnassa on vahvistettava huoltajien ja kaikkien toiminnassa mukana työskentelevien henkilöiden yhteistä kasvatustyötä. Huoltajat sitoutetaan tehostettuun ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on oppilaan opiskelun ja kasvun tukeminen. Erityisesti on huomioitava oppilaan turvallisuutta ja hyvinvointia tukeva ja edistävä yhteistyö, jossa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, jonka suunnittelua ja organisointia varten perustetaan ohjausryhmä. Yhteistyön järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että toiminnassa on mukana nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöt.


Opetus erityisissä tilanteissa

Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa.

Opetus erityisissä tilanteissa

PoL 18§ edellyttämät päätökset erityisistä opetusjärjestelyistä tekee koulun rehtori asiantuntijalausuntojen perusteella.

Pornaisten kunta ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle. Sairaalaopetuksessa olevan oppilaan ikäkausittaiset kouluterveyshuollon tarkastukset hoitaa oppilaan lähikoulu.

Pornaisten kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun.Yhteistyötä tehdään oppilaan tuen tarpeet huomioiden lähikuntien kanssa. Ruotsinkielinen opetus toteutetaan Sipoossa.

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
  • mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan
  • mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
  • miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon
  • miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma[64] .
Koulun kerhotoiminta
Pornaisten kunnan kouluilla järjestetään kerhotoimintaa mm. valtion eritysavustuksen ja vanhempainyhdisten tuella. Myös nuoriso- ja vapaa-aikatoimi järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan avulla oppilailla on mahdollisuus päästä ohjatun toiminnan pariin keskellä koulupäivää ja sen jälkeenkin. Kerhotoiminnalla lisätään oppilaiden harrastusmahdollisuuksia. Koulujen kerhotoiminnan avulla on tarkoitus edistää monipuolisesti ihmisenä kasvamista, oman minuuden kehittymistä, mikä mahdollistuu monenlaisen taiteellisen ja luovan toiminnan avulla. Yhdessä asioiden suunnitteleminen ja tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta sekä kasvattaa oppilaita ottamaan vastuuta omansta tekemisestään ja myös toisista ihmisistä. Kerhotoiminnan käytännön suunnittelussa huomioidaan perusopetuksen laatukriteerit (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29.)

Koulun kirjastotoiminta
Pornaisten kouluissa tehdään tiivistä yhteistyötä Pornaisten kunnankirjaston kanssa. Parkkojan ja Mika Waltarin kouluissa kirjastotoimintaa aktivoidaan koulun kirjastotoiminnasta vastaavan opettajan lisäksi myös kunnan kirjastonhoitajan viikoittaisella käynnillä. Sen aikana oppilailla on mahdollisuus lainata kunnankirjaston kokoelmasta kirjoja. Yhtenäiskoulun oppilaiden vierailut kuntakekskuksen kirjastoon monipuolistavat opetusta. Kouluilla voi olla myös omat pienet kirjastonsa.

Kouluruokailu
Pornaisten peruskoulussa noudatetaan kuuden viikon ruokalistaa. Lukujärjestykseen varattu ruokailutauko on oppilaiden lepo- ja virkistystauko, jolloin opitaan myös hyviä ruokailutapoja ja asiallista käyttäytymistä. Oppilaita ohjataan syömään kouluruokaa riittävästi, eli noin kolmasosa päivän ravinnon tarpeesta. Näin työteho säilyy päivän viimeisillekin oppitunneille. Erityisruokavaliota noudattaville valmistetaan erikoisannokset ainoastaan silloin, jos he toimittavat lääkärintodistuksen. Kasvisruokaa on myös tarjolla. Ruokalistat julkaistaan koulutiedotteissa ja koulujen kotisivuilla. Oppilaiden kuulluksi tuleminen on osa kouluruokailun suunnittelua.

Koulumatkat ja koulukuljetukset
Pornaisten perusopetuksessa on käytössä esiopetus- ja koulukuljetuksia koskeva ohjeistus (päivitetty 2023), joka on näkyvilla koulujen kotisivuilla ja jaetaan huoltajille kuljetuspäätösten yhteydessä.

Aamu- ja iltapäivätoiminta
Pornaisten kunnassa noudatetaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta annettua suunnitelmaa.
[64] Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011

____________________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 - 5 § (1287/2013)
3 Perusopetuslaki 3 § (626/1998)
4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1287/2013)
5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § (1287/2013)
6 Terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010), Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7 § (338/2011)
7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013), Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
8 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (626/1998)