Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä(toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan
- miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan

• toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
• toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavatu (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.)
• tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan)
• arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa)
• toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen.

Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Pornaisissa

Pornaisten esi- ja perusopetuksen tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, ihmisenä kasvamista, yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta ja luovuutta.

Toimintakulttuuriin vaikuttavat ja sitä muokkaavat sekä koulun ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Kaikki kouluyhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa koulun opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytänteisiin.

Pornaisten perusopetuksessa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus, oppilaiden osallisuuden edistäminen, kiireettömyys sekä myönteinen ja rauhallinen oppimisilmapiiri. Kannustaminen, oppimisen ilon löytäminen ja toisen huomioon ottaminen ovat toimintakulttuurin ytimessä. Toiminnassa huomioidaan fyysinen aktiivisuus ja toiminnallisuus, oppimisympäristöjen ja oppimistapojen monipuolisuus, ajattelutapojen ja itsestä huolehtimisen taitojen kehittäminen sekä luovuuden tukeminen.

Pornaisten perusopetuksessa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteistyötä ja osallisuutta, kouluyhteisön kaikkien jäsenten vastuunottamista omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä sekä kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin arvostamista.

Toimintakulttuuria luodaan vuorovaikutuksessa oppilaiden, vanhempien ja koulujen yhteistyötahojen kanssa. Koulujen oppilaskunnan hallitukset vahvistavat oppilaiden kuulemista ja kehitysideoiden julkituomista.

Lukuvuoden aikana järjestettävien vanhempainiltojen aikana käsitellään ajankohtaisia asioita ja huoltajat pääsevät osallistumaan koulun toiminnan kehittämiseen. Myös koulujen vanhempainyhdistykset osallistetaan säännölliseen kehitystyöhön.

Paikallisten yhteistyötahojen kanssa järjestetään tapahtumia ja heidän osaamistaan hyödynnetään tutustumisessa työelämään sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Myös muina aikoina vanhempia ja oppilaita kannustetaan osallistumaan koulun toiminnan kehittämiseen.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Kuntamme koulujen tavoitteena on olla oppiva yhteisö, jossa on myönteinen, kannustava ja rohkaiseva keskustelu- ja työskentelykulttuuri. Oppilasta osallistetaan ottamalla hänet mukaan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaat tulevat mukaan oppilaskuntatyöhön jo esiopetuksessa.

Aikuiset toimivat oppivan yhteisön periaattein mallina oppilaiden työskentelylle. Tunne osallisuudesta ja turvallinen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö tukevat vuorovaikutustaitojen oppimista. Rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat yhdessä toimimista ja antavat mahdollisuuden uuden etsimiselle. Oppivassa yhteisössä oppilaat oppivat toisiltaan yhdessä tekemällä. Mahdollistetaan myös eri-ikäisten oppilaiden yhdessä toimiminen ja oppiminen. Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja toiminnallisuutta edistetään esimerkiksi Liikkuva koulu –ohjelmalla. Pienestä pitäen lasta ohjataan vastuunkantamiseen omista tekemisistään. Vaivannäöstä ja ponnistelusta syntyy onnistumisen tunne. Oppivassa yhteisössä annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja oppimisesta.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Pornaisissa koulut edistävät turvallista ja hyvinvointia tukevaa arkea. Koulujen järjestyssäännöt on laadittu oppilaiden ja aikuisten yhteistyönä. Hyviä käytöstapoja, hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä arvostetaan. Kouluissamme on käytössä oppilaiden itsetuntoa vahvistavia ja kiusaamisen vastaisia ohjelmia. Kiusaamista tai syrjintää ei hyväksytä. Erilaisille oppijoille pyritään järjestämään riittävä työrauha ja kiireetön ilmapiiri. Oppilaita rohkaistaan tekemään valintoja ja suhtautumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottujen roolimallien vaikutusta. Kouluilla on oppilashuollon suunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Koulun aikuisten keskinäinen kunnioitus ja yhteistyö tukee oppilaiden ja opiskelijoiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Oppiminen mahdollistuu monenlaisissa ympäristöissä erilaisia työtapoja soveltaen. Eri-ikäiset oppilaat tekevät koulussa yhteistyötä esimerkiksi monialaisten oppimiskokonaisuuksien, kummiluokkatoiminnan ja teemapäivien avulla. Yhteistyötä tehdään myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Omien vahvuuksien löytäminen, erilaiset oppimisympäristöt, hyvän yhteistyön tuottama ilo sekä vastuullisuus ja rohkeus tukevat innostavaa ilmapiiriä ja oppimista. Kannustaminen lisää motivaatiota. Aikuisten tehtävä on ohjata lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä antaa omalla toiminnallaan malleja rakentavasta vuorovaikutuksesta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden toteutumisen avainasia on toisen kunnioittaminen. Pornaisissa tavoitteena on mahdollistaa eri kulttuurien kohtaaminen sekä tiedon lisääminen eri kulttuureista. Kulttuurisen moninaisuuden osana on myös suomalaisen ja erityisesti pornalaisen kulttuurin tunteminen. Asennekasvatus, erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus ovat tärkeä osa kansainvälisyyskasvatusta, jota voidaan edistää esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja vierailujen avulla. Pornaisissa tarjotaan oppilaille mahdollisuus tutustua eri kieliin ja kulttuureihin eri oppiaineiden ja myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppilaille tarjotaan keinoja vaikuttaa omaan kouluarkeen, hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen, niin omassa luokassa kuin oppilaskuntatoiminnan avulla koko koulua koskevissa asioissakin. Osallisuuteen kannustetaan myös tuki- ja kummioppilastoiminnalla. Yhteistyötä tehdään myös eri hallinnonalojen, seurakunnan, vanhempainyhdistysten ja paikallisten järjestöjen kanssa.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon toteutumisessa korostuu koulussa toimivien aikuisten malli. Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti, ja heitä rohkaistaan kohtelemaan samoin myös muita ihmisiä. Yhteisön tehtävänä on rohkaista oppilasta toimimaan ja opiskelemaan ilman ennakkoasenteita. Oppilaalle tarjotaan valinnanmahdollisuuksia ja heitä ohjataan tekemään tiedostettuja ratkaisuja. Monimuotoisten työtapojen valinnassa korostetaan oppilaan yksilöllisiä lähtökohtia ja niiden huomioimista.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Koulut ottavat toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulut ilmentävät vastuullista suhtautumista ympäristöön. Kestävän kehityksen periaatteet tiedostetaan esimerkiksi materiaalihankinnoissa, kulutustottumuksissa, jätteiden lajittelussa, tuotteiden elämänkaaren huomioimisessa ja retkillä. Kuntamme koulut kasvattavat oppilaita vastuulliseen suhtautumiseen ympäristöön ja kestävään elämäntapaan.

Oppimisympäristöt ja työtavat

Pornaisten perusopetuksessa oppimisympäristöjen ja työtapojen monipuolinen käyttäminen ja hyödyntäminen nähdään keskeisenä tavoitteena. Oppimisympäristöt muodostuvat fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee oppijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Tavoitteen mukainen oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimistavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen eri aistikanavilla myös koulun ulkopuolisissa ympäristöissä. Oppimisen esteet ja vaikeudet pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään mahdollisimman varhain yhteistyössä asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa.

Pornaisissa tieto- ja viestintäteknologia nähdään tärkeänä osana oppimisympäristöjen kehittämisessä. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja kokeillaan ja otetaan soveltuvin osin käyttöön osallisuuden vahvistamiseksi sekä oppimisen tukemiseksi ja edistämiseksi.

Työtavat valitaan monipuolisesti huomioiden opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet, oppilaiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa oppimisen iloa ja motivaatiota pyritään lisäämään kokemuksellisilla ja toiminnallisilla työtavoilla, itseilmaisulla, liikkumisella ja eri aistien käytöllä.

Opetuksen eheyttäminen

Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on kokonaisuuksien ymmärtäminen, yhteistyö, vuorovaikutus ja tiedon syventäminen sekä innovatiivisuus ja luovuus. Opetuksen eheyttämisessä jokaisessa oppiaineessa ja erityisesti oppiainerajat ylittävässä opetuksessa tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja monialaisina kokonaisuuksina. Eheyttäminen auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet antavat suunnan ja pohjan eheyttämiselle.

Pornaisissa eheytetään esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• samaa teemaa opiskellaan kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti tai peräkkäin
• toteutetaan useiden oppiaineiden monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia
• suunnitellaan ja toteutetaan eri oppiaineiden välisiä integroituja kokonaisuuksia
• jaksotetaan opetusta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi
• järjestetään teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja
• opiskellaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja. Niiden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla.

Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.

Koulujen lukuvuosisuunnitelmissa määritellään vuosittain vähintään yksi pitkäkestoinen, oppilaan kokemusmaailmaan kuuluva ja sitä avartava ilmiö, joka voi olla aihepiiriltään ajankohtainen, paikallinen tai yhteiskunnallisesti merkittävä. Ilmiö voi olla myös yhteisesti opittava taito.

Oppimiskokonaisuuksien tulee olla riittävän pitkäkestoisia, jotta oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Lukuvuosisuunnitelmassa määritellään oppimiskokonaisuuksien määrät, teemat, tavoitteet, laajuudet, sisällöt ja arviointikäytänteet. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään esim. palautekeskustelujen, itsearvioinnin, dokumentointien läpikäynnin avulla. Myös koulujen vuosittaisissa toimintakertomuksissa kerrotaan, kuinka monialaiset oppimiskokonaisuudet on toteutettu. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

Lukuvuosittain voidaan painottaa eri laaja-alaisen oppimisen tavoitteita. Tavoitteena on, että vuosiluokilla 7-9 jokainen oppiaine osallistuu vähintään yhteen kokonaisuuteen lukuvuodessa. Kokonaisuuksia suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa.

Suunnittelun lähtökohtana ovat:

• paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys
• oppilaiden kokemusmaailman huomioon ottaminen
• oppilaiden tärkeänä pitämien kysymysten esille nostaminen
• oppilaita kiinnostavat teemat
• eri-ikäisten oppilaiden toimiminen yhdessä
• toiminnallisuus
• koulun ulkopuolinen oppiminen.