14.4.12 Käsityö

Käsityön paikallisesti päätettävät asiat

Ilmiöpohjaista oppimista
Ilmiöpohjaista oppimista hyödynnetään mahdollisimman laaja-alaisesti kaikilla luokka-asteilla. Käsityö oppiaineena soveltuu integroitavaksi kaikkiin oppiaineisiin. Käsityö voi auttaa eri tieteenalojen yhdistämistä kokemuksellisesti. Ilmiöpohjaisen oppimisen tavoitteiden toteutuminen (kokonaisuuksien oppiminen, asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen) helpottuu, kun käsityötä käytetään muiden oppiaineiden yhdistäjänä.

Ajankohtaisista tapahtumista tai asioista saatuja aiheita voidaan hyödyntää käsityön opetuksessa hedelmällisesti.

Integrointia ja yhteistyötä voidaan tehdä esim. matematiikan, äidinkieli, ympäristö- ja luonnontiedon, kuvataiteen, liikunnan, historian, musiikin, uskontojen opetuksen sisältöjen kanssa.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa huomioidaan tarve, paikallisuus ym. (esim. puvustus, lavastus ja koristelu). Pellava ja historia. Pornaisten kosket ja voimalat, paikallinen sähköntuotanto, energia, uusiutuvat enegrianlähteet.

Yrittäjyyskasvatus
Käsityö sopii erinomaisesti yrittäjyyskasvatuksen alustaksi kaikille perusopetuksen asteille esikoulusta 10-luokalle, kullekin luokka-asteelle sovellettuna. Yrittäjyyskasvatus on ennen muuta asennekasvatusta. Parhaansa tekeminen on palkitsevaa. Erilaisten materiaalien tunnistaminen, yhdisteleminen ja jalostaminen lopputuotteiksi on monille lapsille ja nuorille tärkeä väylä oppia työelämässäkin tärkeitä käden taitoja. Paikallinen yrittäjäyhdistys Pornaisten Yrittäjät ry. tukee edellä mainittujen taitojen kartuttamista resurssiensa puitteissa vuosittain mm. jakamalla stipendejä, järjestämällä yritysvierailuja ja osallistumalla henkilökohtaisilla panoksillaan opetukseen ja yrittäjyyskurssien sekä paikallisten tapahtumien järjestelyihin.

Pornaisten kunnan sisällöt käsityössä
Sisällöt ovat lomittuvia, päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä ja niiden valinnassa otetaan huomioon niiden tarpeellisuus oppilaalle. Vuosisuunnitelma on hyvä laatia teemoittain ja kirjata yhteydet eri aihekokonaisuuksiin, huomioiden opettajien ja aineiden välinen yhteistyö. Painopistealueet voidaan valita oman koulun erityispiirteiden mukaan.

Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 3 - 6 on laajentaa ja parantaa oppilaan perustaitojen sekä kokonaisen käsityöprosessin hallintaa sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Tarkoituksena on myös perehdyttää oppilas arkielämässä tarpeellisiin käsityötietoihin ja –taitoihin. Oppilas harjaantuu käyttämään käsityössä tarvittavia työvälineitä ja koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä oppii huolehtimaan työympäristönsä viihtyisyydestä ja siisteydestä. Myönteinen asenne sekä oman ja toisten työn arvostaminen ovat keskeisiä tekijöitä käsitöissä.

3.lk sisällöt

S1 Ideointi

  • Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä. Harjoitellaan käsityön muodon, värin ja pinnan muovaamista sopivin työkaluin, erilaisten materiaalien kokeilua.
S2 Suunnittelu
  • Käsityössä tärkeää on prosessin hallintaan harjaantuminen mielikuvien kautta. Työmenetelmissä korostetaan yhteistoiminnallista ja tutkivaa oppimista. 

S3 Kokeilu

  • Opettaja ohjaa oppilasta kriittiseen ajatteluun, materiaalien ja työvälineiden valinnassa ja käytössä.
  • Tehdään materiaali- ja rakennussarjakokeiluja yksinkertaisin tehtävin ja muodoin.

S4 Tekeminen ja S5 Soveltaminen
  • Oppilas oppii käyttämään ompelukonetta.
  • Lisäksi harjoitellaan käsin ompelua, suoritetaan ompelukoneajokortti ja toteutetaan pieni ompelutyö.
  • Harjoitellaan koneen osien nimet, koneen langoitus, suoraommel ja siksak.
  • Opetellaan silitysraudan turvallista käyttöä.
  • Käsitellään lankaa ja lankamaisia materiaaleja (esim. virkkaus oikea virkkuuote, virkkausmerkit, ketjusilmukka, pylväs, kiinteäsilmukka, tehdään pieni tuote)
  • Oppilas oppii tuntemaan perusmateriaalit: lauta, vanerit, listat, kangas, nahka
  • Oppilas oppii tuntemaan perustyövälineet, niiden nimitykset ja käyttötavat mm. höyläpenkki, liimauspuristin, akkuporakone ja -ruuvinväännin, saha, vasara, viivain, puukko ja suorakulma.
  • Oppilas oppii tuntemaan perustyötavat: mittaaminen, sahaaminen, liittäminen, viimeistely, luonnostelu ja pintakäsittely.
  • Oppilas oppii tuntemaan työturvallisuuden alkeet: kappaleen oikea kiinnitys työskentelyn ajaksi, akkuporakoneen turvallinen käyttö, siisteys ja työvälineistä huolehtiminen sekä henkilösuojainten käyttö. 
  • Toteutetaan yksinkertainen lelu (esim. auto) tai kodintarvike (esim. pannualusta)
  • Tutustutaan yksinkertaisiin mekanismeihin.
  • Opettaja kannustaa/auttaa oppilasta kokemaan onnistumisen iloa työskentelyssään.
  • Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan monimateriaalinen työ.
S6 Dokumentointi
  • Piirretään, hahmotellaan työn suunnitelmaa ja harjoitellaan dokumentointia.
  • Töiden koonti: esimerkiksi luonnosvihko, portfolio, (kuva)näyttely.


4.lk sisällöt

S1 Ideointi

  • Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä. Harjoitellaan käsityön muodon, värin ja pinnan muovaamista sopivin työkaluin, erilaisten materiaalien kokeilua.

S2 Suunnittelu

  • Käsityössä tärkeää on prosessin hallintaan harjaantuminen mielikuvien kautta. Työmenetelmissä korostetaan yhteistoiminnallista ja tutkivaa oppimista. 

S3 Kokeilu

  • Opettaja ohjaa oppilasta kriittiseen ajatteluun, materiaalien ja työvälineiden valinnassa ja käytössä.
  • Tehdään materiaali- ja rakennussarjakokeiluja yksinkertaisin tehtävin ja muodoin.

S4 Tekeminen ja S5 Soveltaminen
  • tehdään helppo vaate itselle, esim. hame tai housut kuminauhavyötäröllä
  • harjoitellaan mittojen otto ja kaavakoon valitseminen
  • kaavamerkit (langansuunta, keskietu, keskitaka), leikkuusuunnitelma
  • yhdyssauma ja yksitaitteinen sekä kaksitaitteinen päärme
  • työn viimeistely
  • lankojen ja lankamaisten materiaalien käsittely (oikea virkkuuote, virkkausmerkit, ketjusilmukka, pylväs, kiinteäsilmukka, tehdään pieni tuote)
  • Kolmannella luokalla opeteltujen perusmateriaalien käyttöä monipuolistetaan ja lisäksi tutustutaan metalliin materiaalina. Harjoitellaan perustyövälineiden käyttöä sekä kerrataan akkuporakoneen turvallinen käyttö.
  • Perustyötapojen vahvistaminen sekä uutena tekniikkana metallilevyn leikkaus ja viimeistely, pakottaminen, metallilangan katkaisu ja taivutus
  • Hyödynnetään tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan esim. töiden ideoinnissa.
  • Opettaja kannustaa/auttaa oppilasta kokemaan onnistumisen iloa työskentelyssään.
  • Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan monimateriaalinen työ.

S6 Dokumentointi

  • Piirretään, hahmotellaan työn suunnitelmaa ja harjoitellaan dokumentointia.
  • Töiden koonti: esimerkiksi luonnosvihko, portfolio, (kuva)näyttely.


5.lk sisällöt

S1 Ideointi

  • Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä. Harjoitellaan käsityön muodon, värin ja pinnan muovaamista sopivin työkaluin, erilaisten materiaalien kokeilua. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä.

S2 Suunnittelu

  • Käsityössä tärkeää on prosessin hallintaan harjaantuminen mielikuvien kautta. Työmenetelmissä korostetaan yhteistoiminnallista ja tutkivaa oppimista. Oppilaille näytetään tietotekniikan mahdollisuuksia suunnittelussa (CAD).

S3 Kokeilu

  • Opettaja ohjaa oppilasta kriittiseen ajatteluun, materiaalien ja työvälineiden valinnassa ja käytössä.
  • Tehdään materiaali- ja rakennussarjakokeiluja yksinkertaisin tehtävin ja muodoin.

S4 Tekeminen ja S5 Soveltaminen
  • Kaavamerkkien ja leikkuusuunnitelman kertaus. Valmistetaan vaate, jossa hyödynnetään opittuja perustyötapoja (ompelukone/ saumuri).
  • Vaatteen sovitus ja työn viimeistely.
  • Oppilas tutustuu käsin neulontaan: silmukoiden luominen, oikea silmukka, neuleen päättely, lankojen päättely ja neuleen viimeistely
  • Oppilaat tutustuvat kirjontaan käsityön osa-alueena toteutetaan mahdollisuuksien mukaan pienimuotoinen pistokirjontatyö.
  • Vaatteen sovitus, työn viimeistely
  • Vahvistetaan perustyövälineiden käyttöä sekä uusina työvälineinä opetellaan pylväsporakoneen, hiomakoneen ja sähköisen lehtisahan käyttö.
  • Perustyötapojen monipuolinen käyttö ja lisäksi harjoitellaan porausta, niittausta ja muovin työstämistä ja mahdollisuuksien mukaan tinan valua muottiin. Harjoitellaan elektroniikkatyön kokoamista ja juottamista.
  • Toteutetaan yksinkertainen käyttöesine, kodintarvike (esim. avainkaappi) ja soveltuva elektroniikkatyö.
  • Suunnitellaan ja toteutetaan vaihtelevia töitä eri materiaaleista: kovien materiaalien yhdistely.
  • Opitaan ymmärtämään omien työskentelytapojen merkitys osana kaikkien työturvallisuutta.
  • Hyödynnetään tietotekniikkaa esim. töiden ideoinnissa ja tutustumalla tietokoneavusteiseen suunnitteluun (CAD).
  • Opettaja kannustaa/auttaa oppilasta kokemaan onnistumisen iloa työskentelyssään.
  • Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan työ/ jokin yllä mainituista töistä monimateriaalisesti.


S6 Dokumentointi

  • Piirretään, hahmotellaan työn suunnitelmaa ja harjoitellaan dokumentointia
  • Oppilaat harjoittelevat oman työnsä valokuvaamista osana käsityöprosessin dokumentointia.
  • Töiden koonti: esimerkiksi luonnosvihko, (digitaalinen)portfolio/blogi, (kuva)näyttely.

S6 Arviointi 

Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myönteisen palautteen antamiseen ja kannustamiseen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. Monipuolisella arvioinnilla ja palautteella tuetaan laaja-alaisen käsityötiedon ja -taidon kehittymistä. 

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia.  

Arviointi kohdistuu S2-S6 kohdissa esitettyihin tavoitteista johdettuihin sisältöihin.  

Oppilaille annetaan erilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Eri vaiheiden dokumentointi toimii yhtenä arvioinnin välineenä, joka todentaa oppilaiden edistymistä ja käsityöllisen osaamisen tasoa.  

Työskentelyyn liittyvä arviointi: 

Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita käsityössä ovat: 

  • edistyminen työskentelyn sujuvuudessa  
  • edistyminen suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidoissa 
  • edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa 
  • edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa 
  • edistyminen turvallisessa työskentelyssä 


Hyväksytyn suorituksen (arvosana 5) kriteerit vuosiluokan päättyessä:
 

  • Niukasti näyttöä käsityön tiedoissa ja taidoissa. 
  • Epäselvä tai puutteellinen työsuunnitelma. 
  • Käsityö jää usein tekemättä tai kesken. 
  • Tarvitsee jatkuvaa tukea ja ohjausta suoriutuakseen tehtävistä. 
  • Työskentelee vastahakoisesti ja ei pysty yhteistyöhön. 
  • Toimii epätarkoituksenmukaisesti luokkatilanteessa tai häiritsee opetusta. 
  • Ei noudata turvallisia työtapoja. 
  • On harvoin myönteinen ja aktiivinen. 
  • On usein poissa ja osoittaa vähäisiä oppimisen tuloksia. 

6.lk sisällöt

S1 Ideointi

  • Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä. Harjoitellaan käsityön muodon, värin ja pinnan muovaamista sopivin työkaluin, erilaisten materiaalien kokeilua. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä.

S2 Suunnittelu

  • Käsityössä tärkeää on prosessin hallintaan harjaantuminen mielikuvien kautta. Työmenetelmissä korostetaan yhteistoiminnallista ja tutkivaa oppimista. Oppilaille näytetään tietotekniikan mahdollisuuksia suunnittelussa.

S3 Kokeilu

  • Opettaja ohjaa oppilasta kriittiseen ajatteluun, materiaalien ja työvälineiden valinnassa ja käytössä.
  • Tehdään materiaali- ja rakennussarjakokeiluja yksinkertaisin tehtävin ja muodoin.

S4 Tekeminen ja S5 Soveltaminen

  • Omatoiminen työskentely kehittyy.
  • Valmistetaan vetoketjullinen ompelutyö, työohjeen itsenäinen seuraaminen kehittyy
  • Oppilaan käsin neulontataidot kehittyvät (esim. nurja silmukka, suljettu neule, silmukoiden kaventaminen)
  • Oppilas ymmärtää kankaan rakenteen (loimi, kude ja hulpio)
  • Uutena työkoneena tutustutaan puusorviin.
  • Harjoitellaan perusmateriaalien, työvälineiden ja työtapojen käyttöä monipuolisesti.
  • Tutustutaan yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin. Syvennetään taitoja ja tietoja elektroniikassa ja metallitöissä.
  • Harjoitellaan työpiirustuksen tekoa mittakaavassa käsin ja tietokoneella (CAD).
  • Suunnitellaan ja toteutetaan vaihtelevia töitä.
  • Opetellaan tunnistamaan vapaa-ajan laitteiden huoltotarvetta. Harjoitellaan vapaa-ajan laitteiden huoltoa ja kunnostusta sekä opitaan tiedostamaan mitä huoltotöitä kotona saa tehdä (esimerkkinä polkupyörän keväthuolto).
  • Harjoitellaan henkilö- ja konekohtaisten suojainten käyttöä. Syvennetään työturvallisuustietoutta ja korostetaan henkilökohtaista vastuunottoa.
  • Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan työ/jokin yllä olevista töistä monimateriaalisesti.


S6 Dokumentointi

  • Piirretään, hahmotellaan työn suunnitelmaa tietokoneella CAD-ohjelmalla (esim. SketchUp) ja harjoitellaan työskentelyn dokumentointia.
  • Oppilaat harjoittelevat oman työnsä valokuvaamista osana käsityöprosessin dokumentointia.
  • Töiden koonti: esimerkiksi luonnosvihko, (digitaalinen)portfolio/blogi, (kuva)näyttely.

Perusopetuksen arviointikriteerit kuudennen vuosiluokan päätteeksi

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä