Demojen ennakkotehtävät ja sivustotehtävät
Itsearviointi
Arvioi omaa työskentelyäsi (yhteiset tapaamiset, ennakko-, sivusto-, ja moduulitehtävät) kurssilla alla olevien kriteerien avulla. Esitä itsellesi arvosanaa ja osoita perustellen ja esimerkkien avulla, miten työskentelysi täyttää valitsemasi arvosanan kriteerit.
Osallistuin lähes jokaiselle opintojakson aikana järjestetylle demolle. Demoilla osallistuin toimintaan aktiivisesti ja pyrin oma-aloitteisesti edistämään keskustelua, erityisesti pienryhmätyöskentelyjen aikana. Kunnioitin toiminnassani muita, jaoin ajatuksiani sekä kuuntelin muiden näkemyksiä huolellisesti yhteistyötä tehden. Ison ryhmän kesken minun oli välillä vaikea tuoda ajatuksiani esiin, sillä saatoin olla hiukan epävarma vastauksistani. Koko ryhmän kanssa käydyissä yhteiskeskusteluissa kuuntelin kuitenkin aktiivisesti kaikkien ajatuksia ja pohdin mielessäni näkemyksiäni käsiteltyihin asioihin. Tein kaikki ennakkotehtävät parhaani mukaan aina ennen seuraavaa demoa. Tein myös jokaisen sivustotehtävän, joissa pyrin tuomaan esiin oppimistani. En tiedä, kuinka laajasti niihin olisi pitänyt vastata, mutta yritin jokaiseen kohtaan saada ainakin joitakin ajatuksiani esiin. Moduulitehtävät teimme yhdessä Ebban kanssa. Teimme ne huolellisesti kirjallisuutta hyödyntäen. Kielitietoisuustehtävä tuotti alkuun vaikeuksia, mutta onnistuimme lopulta siinä ihan hyvin. Moduuleissa keksimämme pedagogiset sovellukset ovat mielestämme toteutettavissa alakoulun äidinkielen opetuksessa. Kuvasimme sovelluksien tavoitteita, sisältöjä, toimintaa ja arviointia monipuolisesti ja ne muodostivat yhdessä loogisen kokonaisuuden.
Toin sivustotehtävissä kehittämiskohteitani esiin, ja tunnistin myös vahvuuksiani äidinkielen pedagogiikan eri osa-alueilla. Suhteutin osaamistani pedagogisen osaamisen arviointikriteereihin. Valitsin moduulitehtävät sen perusteella, mistä halusin oppia lisää, ja joissa tarvitsin vielä harjoitusta. Koska tehtävät sai valita itse, niiden tekeminen oli mielekästä. Työskentelin aktiivisesti sekä demoilla että eri tehtävien parissa, joka toivottavasti näkyy aktiivisena osallistumisena ja sivustoni laadussa. Ennakko- ja sivustotehtävissä pyrin vastaamaan niihin aina tehtävänantojen mukaisesti. Lisäksi pohdin ja perustelin tehtäviä monesta eri näkökulmasta. Aimmin mainitun perusteella, arvioisin opintojakson arvosanaksi 4 tai 5.
Jos haluat voit liittää arviosi loppuun palautetta kurssista. Mikä tuki oppimistamistasi? Mikä ei tukenut tai esti oppimistasi? Mitä kannattaa säilyttää kurssilla ja mitä muuttaa, miten?
Opintojakso antoi minulle laajan käsityksen äidinkielen opettamisen pedagogiikasta. Sain sekä teoreettista että konkreettista tietoa ja taitoa opetukseni tueksi. Oppimistani tuki erityisesti pienryhmässä käydyt keskustelut sekä moduulitehtävien tekeminen. Myös luennot olivat mielenkiintoisia ja niitä voisi jopa olla enemmän. Luentojen sisältöjen olisi kuitenkin hyvä keskittyä käytännön esimerkkeihin, joita voisi hyödyntää opetuksessa. Tästä hyvä esimerkki oli Sirpa Eskelä-Haapasen luento tekstien tulkitsemisesta ja tuottamisesta.
Opintojaksossa oli kokonaisuudessaan todella paljon tekemistä monien kirjoitustehtävien vuoksi. Siksi ehdottaisin esimerkiksi sivusto/ennakkotehtävien vähentämistä nykyisestä määrästään.
Osallistuin lähes jokaiselle opintojakson aikana järjestetylle demolle. Demoilla osallistuin toimintaan aktiivisesti ja pyrin oma-aloitteisesti edistämään keskustelua, erityisesti pienryhmätyöskentelyjen aikana. Kunnioitin toiminnassani muita, jaoin ajatuksiani sekä kuuntelin muiden näkemyksiä huolellisesti yhteistyötä tehden. Ison ryhmän kesken minun oli välillä vaikea tuoda ajatuksiani esiin, sillä saatoin olla hiukan epävarma vastauksistani. Koko ryhmän kanssa käydyissä yhteiskeskusteluissa kuuntelin kuitenkin aktiivisesti kaikkien ajatuksia ja pohdin mielessäni näkemyksiäni käsiteltyihin asioihin. Tein kaikki ennakkotehtävät parhaani mukaan aina ennen seuraavaa demoa. Tein myös jokaisen sivustotehtävän, joissa pyrin tuomaan esiin oppimistani. En tiedä, kuinka laajasti niihin olisi pitänyt vastata, mutta yritin jokaiseen kohtaan saada ainakin joitakin ajatuksiani esiin. Moduulitehtävät teimme yhdessä Ebban kanssa. Teimme ne huolellisesti kirjallisuutta hyödyntäen. Kielitietoisuustehtävä tuotti alkuun vaikeuksia, mutta onnistuimme lopulta siinä ihan hyvin. Moduuleissa keksimämme pedagogiset sovellukset ovat mielestämme toteutettavissa alakoulun äidinkielen opetuksessa. Kuvasimme sovelluksien tavoitteita, sisältöjä, toimintaa ja arviointia monipuolisesti ja ne muodostivat yhdessä loogisen kokonaisuuden.
Toin sivustotehtävissä kehittämiskohteitani esiin, ja tunnistin myös vahvuuksiani äidinkielen pedagogiikan eri osa-alueilla. Suhteutin osaamistani pedagogisen osaamisen arviointikriteereihin. Valitsin moduulitehtävät sen perusteella, mistä halusin oppia lisää, ja joissa tarvitsin vielä harjoitusta. Koska tehtävät sai valita itse, niiden tekeminen oli mielekästä. Työskentelin aktiivisesti sekä demoilla että eri tehtävien parissa, joka toivottavasti näkyy aktiivisena osallistumisena ja sivustoni laadussa. Ennakko- ja sivustotehtävissä pyrin vastaamaan niihin aina tehtävänantojen mukaisesti. Lisäksi pohdin ja perustelin tehtäviä monesta eri näkökulmasta. Aimmin mainitun perusteella, arvioisin opintojakson arvosanaksi 4 tai 5.
Jos haluat voit liittää arviosi loppuun palautetta kurssista. Mikä tuki oppimistamistasi? Mikä ei tukenut tai esti oppimistasi? Mitä kannattaa säilyttää kurssilla ja mitä muuttaa, miten?
Opintojakso antoi minulle laajan käsityksen äidinkielen opettamisen pedagogiikasta. Sain sekä teoreettista että konkreettista tietoa ja taitoa opetukseni tueksi. Oppimistani tuki erityisesti pienryhmässä käydyt keskustelut sekä moduulitehtävien tekeminen. Myös luennot olivat mielenkiintoisia ja niitä voisi jopa olla enemmän. Luentojen sisältöjen olisi kuitenkin hyvä keskittyä käytännön esimerkkeihin, joita voisi hyödyntää opetuksessa. Tästä hyvä esimerkki oli Sirpa Eskelä-Haapasen luento tekstien tulkitsemisesta ja tuottamisesta.
Opintojaksossa oli kokonaisuudessaan todella paljon tekemistä monien kirjoitustehtävien vuoksi. Siksi ehdottaisin esimerkiksi sivusto/ennakkotehtävien vähentämistä nykyisestä määrästään.
10.5. Sivustotehtävä: Oma osaaminen ja sen kehittäminen
A)
1. Palaa Minä kieli- ja viestintäasiantuntijana -sivustollesi tekemiisi aiempiin sivustotehtäviin: "Sivustotehtävä: Oman osaamisen alkureflektio, omat oppimistavoitteet ja moduulitehtävien valinta", "Sivustotehtävä: Tekstien tulkitsemisen pedagogiikan koonti" ja "Sivustotehtävä: Tekstien tuottamisen pedagogiikan koonti" sekä Sivustotehtävä: Kielitiedon ja kielitietoisen pedagogiikan koonti". Lue tekemäsi sivustotehtävät läpi.
2. Katso syksyn alussa tekemääsi pedagogisen osaamisen itsearviointia uudelleen.
3. Pohdi ja kirjoita sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt pedagogisen osaamisen eri alueilla kurssin aikana. Ota huomioon yhteiset tapaamiset sekä ennakko- ja moduulitehtävät. Jos haluat, voit muuttaa itsearviointiasi arviointityökaluun.
Apukysymyksiä:
Mitä osaat aiempaa paremmin?
Osaan aiempaa paremmin ohjata oppilasta lukemisen ja kirjoittamisen prosesseissa. Sain opintojakson myötä keinoja niiden ohjaamiseen sekä palautteen antamiseen demojen ja luentojen myötä. Pienryhmäpohdinnat ja teoriaosuudet toivat uusia näkökulmia myös tekstien tulkintataitojen opettamiseen. Osaan ohjata oppilasta hyödyntämään esim. kuvia, otsikoita ja kuvaajia tekstin ymmärtämisen lisäämiseksi. Moduulitehtävän myötä opin myös lisää draamakasvatuksesta, ja nyt minulla on rohkeampi olo lähteä hyödyntämään sitä omassa opetuksessani. Myös kielitietoisuus käsitteenä aukesi demotehtävien kautta minulle paremmin ja nyt tiedän, mitä asioita se koskee äidinkielessä.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Vaikka kielitietoisuus tuli tutummaksi opintojakson myötä, koen tarvitsevani vielä harjoittelua esim. oppilaiden tekstien rakenteen ja kielen analysoimisessa. Syventymistä vaatii myös vielä oppilaiden motivointikeinot lukemisessa ja kirjoittamisessa. Moduulitehtävän kautta sain tähän onneksi jo joitakin keinoja. Koen myös, että kaikki aihealueet kaipaavat käytännön toimintaa, jotta ne jäsentyvät abstraktista tiedosta käytännön tasolle.
Ymmärrätkö nyt paremmin arviointityökalun kieltä?
Ymmärrän. Erityisesti kielitietoisuusosa-alueen käsitteet selventyivät minulle demojen ja erilaisten tehtävien kautta.
Mitkä käsitteet ovat jääneet vielä epäselviksi?
Epäselväksi ovat edelleen jääneet arviointityökalussa mainitut ideologiset ja poliittiset sidokset äidinkielessä. Pedagogiset suuntaukset kuitenkin avautuivat minulle opintojakson myötä.
Onko sinulle muodostunut joitakin periaatteita/suuntaviivoja, jotka ohjaavat pedagogiaasi (esim. mitä haluat painottaa opetuksessa, millaista pedagogisen toiminnan pitää olla)? Jos on, niin millaisia nämä periaatteet/suuntaviivat ovat?
- Vuorovaikutuksen ja keskustelun korostaminen --> Keskustelutaitojen kehittyminen toisia kunnioittavaksi. Omien ajatusten perustelu.
- Perustaitojen harjoittelun korostaminen esim. oikeinkirjoitus --> Luo pohjaa asioiden soveltamiselle ja vaikeustason nostamiselle
- Tekstien tulkinta -->
- Tekstien tuottaminen -->
- Kielitietoisuuden tarkastelu -->
- Oppilaiden mielenkiinnonkohteiden huomiointi --> Motivaation löytäminen lukemiseen ja kirjoittamiseen
- Monipuoliset ja vaihtelevat oppimismenetelmät ja -sisällöt esim. toiminnallisuus, eri oppimisympäristöt --> Kiinnostuksen ja motivaation vahvistaminen, erilaisten oppijoiden huomiointi
- Opettaja aktiivisena positiivisen ja rakentavan palautteen antajana --> Oppilaiden taidot kehittyy
- Oppilas arvioi osaamistaan säännöllisesti --> Oppii tunnistamaan kehityskohteita ja vahvuuksia
B) Tutustu tenttitehtäviin ja valitse tenttiohjeen mukaan kolme tehtävää, jotka liittyvät teemoihin, joihin tunnet tarvitsevasi vielä harjoitusta/syventymistä. Kirjoita osaamisen erittelysi loppuun tehtävät, jotka aiot tehdä tentissä, ja perustele, miksi valitsit juuri nämä tehtävät.
Moduuli 1
Tehtävä 2: Oppilaan kielelliset resurssit kirjoitetussa mielipidetekstissä
Valitsin tämän tehtävän, koska tarvitsen vielä harjoitusta oppilaiden tekstien arvioinnissa. Haastavalta tuntuu erityisesti se, että mitä asioita tekstistä oppilaalle kannattaa korostaa.
Moduuli 2 & 3
Tehtävä 2: Luokanopettajat lukukulttuuria kehittämässä
Valitsin tämän tehtävän, koska se vaikutti mielenkiintoiselle ja en ole ennen pohtinut tarkemmin erilaisia lukijayhteisöjä ja niiden hyödyntämistä opetuksessa. Tarvitsen myös lisää keinoja siihen, kuinka innostaa erityyppisiä lukijoita.
Moduuli 4
Tehtävä 3: Tekstilajit
Valitsin tämän tehtävän, koska tarvitsen vielä kehitystä tekstilajien ominaispiirteiden analysoimisessa. Ne ovat vuosien saatossa päässeet hieman unohtumaan, joten niiden muistuttelu tekee hyvää. On myös mielenkiintoista päästä pohtimaan, miten tekstilajeja voisi hyödyntää opetuksessa.
1. Palaa Minä kieli- ja viestintäasiantuntijana -sivustollesi tekemiisi aiempiin sivustotehtäviin: "Sivustotehtävä: Oman osaamisen alkureflektio, omat oppimistavoitteet ja moduulitehtävien valinta", "Sivustotehtävä: Tekstien tulkitsemisen pedagogiikan koonti" ja "Sivustotehtävä: Tekstien tuottamisen pedagogiikan koonti" sekä Sivustotehtävä: Kielitiedon ja kielitietoisen pedagogiikan koonti". Lue tekemäsi sivustotehtävät läpi.
2. Katso syksyn alussa tekemääsi pedagogisen osaamisen itsearviointia uudelleen.
3. Pohdi ja kirjoita sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt pedagogisen osaamisen eri alueilla kurssin aikana. Ota huomioon yhteiset tapaamiset sekä ennakko- ja moduulitehtävät. Jos haluat, voit muuttaa itsearviointiasi arviointityökaluun.
Apukysymyksiä:
Mitä osaat aiempaa paremmin?
Osaan aiempaa paremmin ohjata oppilasta lukemisen ja kirjoittamisen prosesseissa. Sain opintojakson myötä keinoja niiden ohjaamiseen sekä palautteen antamiseen demojen ja luentojen myötä. Pienryhmäpohdinnat ja teoriaosuudet toivat uusia näkökulmia myös tekstien tulkintataitojen opettamiseen. Osaan ohjata oppilasta hyödyntämään esim. kuvia, otsikoita ja kuvaajia tekstin ymmärtämisen lisäämiseksi. Moduulitehtävän myötä opin myös lisää draamakasvatuksesta, ja nyt minulla on rohkeampi olo lähteä hyödyntämään sitä omassa opetuksessani. Myös kielitietoisuus käsitteenä aukesi demotehtävien kautta minulle paremmin ja nyt tiedän, mitä asioita se koskee äidinkielessä.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Vaikka kielitietoisuus tuli tutummaksi opintojakson myötä, koen tarvitsevani vielä harjoittelua esim. oppilaiden tekstien rakenteen ja kielen analysoimisessa. Syventymistä vaatii myös vielä oppilaiden motivointikeinot lukemisessa ja kirjoittamisessa. Moduulitehtävän kautta sain tähän onneksi jo joitakin keinoja. Koen myös, että kaikki aihealueet kaipaavat käytännön toimintaa, jotta ne jäsentyvät abstraktista tiedosta käytännön tasolle.
Ymmärrätkö nyt paremmin arviointityökalun kieltä?
Ymmärrän. Erityisesti kielitietoisuusosa-alueen käsitteet selventyivät minulle demojen ja erilaisten tehtävien kautta.
Mitkä käsitteet ovat jääneet vielä epäselviksi?
Epäselväksi ovat edelleen jääneet arviointityökalussa mainitut ideologiset ja poliittiset sidokset äidinkielessä. Pedagogiset suuntaukset kuitenkin avautuivat minulle opintojakson myötä.
Onko sinulle muodostunut joitakin periaatteita/suuntaviivoja, jotka ohjaavat pedagogiaasi (esim. mitä haluat painottaa opetuksessa, millaista pedagogisen toiminnan pitää olla)? Jos on, niin millaisia nämä periaatteet/suuntaviivat ovat?
- Vuorovaikutuksen ja keskustelun korostaminen --> Keskustelutaitojen kehittyminen toisia kunnioittavaksi. Omien ajatusten perustelu.
- Perustaitojen harjoittelun korostaminen esim. oikeinkirjoitus --> Luo pohjaa asioiden soveltamiselle ja vaikeustason nostamiselle
- Tekstien tulkinta -->
- Tekstin huolellinen lukeminen lukustrategioita hyödyntäen (ennakointi, selventäminen, tiivistäminen, uudelleen muotoilu, kysymysten ja päätelmien tekeminen, ajatuskartat, mielikuvaharjoitukset tms.)
- Rakenteen analysoiminen: kappalejaot, otsikot, kuvat, tekstityyppi
- Keskeisten käsitteiden etsiminen: esim. tummennetut sanat
- Tyylikeinojen tunnistaminen: esim. vertauskuvien, symboliikan merkitys
- Lähteen luotettavuuden arviointi
- Keskustelua tekstistä: näkökulmien jakaminen
- Erilaisten tekstityyppien hyödyntäminen: fiktio, tietokirjat, uutiset tms.
- Tekstien tuottaminen -->
- Säännöllinen rakentava palaute kirjoittamisprosessin edetessä
- Opettajan tuki kirjoittamisen ohjaamisessa
- Monipuolisuus tekstilajeissa
- Kieliopin ja rakenteiden tms. harjaannuttaminen
- Luovan kirjoittamisen hyödyntäminen ideoinnissa
- Oppilas aktiivisena oppijana
- Ryhmässä toimiminen tukee tuottamista
- Kielitietoisuuden tarkastelu -->
- Kielen rakenteiden tutkiminen erilaisista teksteistä
- Kielen monimuotoisuuden korostaminen
- Oman kielenkäytön reflektointi
- Monipuoliset opetustavat kielitiedon kehittämiseksi --> funktionaalisen ja informaalin kielenopetuksen ymmärrys
- Kielitiedon huomiointi arvioinnissa
- Oppilaiden mielenkiinnonkohteiden huomiointi --> Motivaation löytäminen lukemiseen ja kirjoittamiseen
- Monipuoliset ja vaihtelevat oppimismenetelmät ja -sisällöt esim. toiminnallisuus, eri oppimisympäristöt --> Kiinnostuksen ja motivaation vahvistaminen, erilaisten oppijoiden huomiointi
- Opettaja aktiivisena positiivisen ja rakentavan palautteen antajana --> Oppilaiden taidot kehittyy
- Oppilas arvioi osaamistaan säännöllisesti --> Oppii tunnistamaan kehityskohteita ja vahvuuksia
B) Tutustu tenttitehtäviin ja valitse tenttiohjeen mukaan kolme tehtävää, jotka liittyvät teemoihin, joihin tunnet tarvitsevasi vielä harjoitusta/syventymistä. Kirjoita osaamisen erittelysi loppuun tehtävät, jotka aiot tehdä tentissä, ja perustele, miksi valitsit juuri nämä tehtävät.
Moduuli 1
Tehtävä 2: Oppilaan kielelliset resurssit kirjoitetussa mielipidetekstissä
Valitsin tämän tehtävän, koska tarvitsen vielä harjoitusta oppilaiden tekstien arvioinnissa. Haastavalta tuntuu erityisesti se, että mitä asioita tekstistä oppilaalle kannattaa korostaa.
Moduuli 2 & 3
Tehtävä 2: Luokanopettajat lukukulttuuria kehittämässä
Valitsin tämän tehtävän, koska se vaikutti mielenkiintoiselle ja en ole ennen pohtinut tarkemmin erilaisia lukijayhteisöjä ja niiden hyödyntämistä opetuksessa. Tarvitsen myös lisää keinoja siihen, kuinka innostaa erityyppisiä lukijoita.
Moduuli 4
Tehtävä 3: Tekstilajit
Valitsin tämän tehtävän, koska tarvitsen vielä kehitystä tekstilajien ominaispiirteiden analysoimisessa. Ne ovat vuosien saatossa päässeet hieman unohtumaan, joten niiden muistuttelu tekee hyvää. On myös mielenkiintoista päästä pohtimaan, miten tekstilajeja voisi hyödyntää opetuksessa.
3.5. Sivustotehtävä: Kielitiedon ja kielitietoisen pedagogiikan koonti
1. Katso syksyn alussa tekemääsi pedagogisen osaamisen itsearviointia uudelleen ja keskity siinä kielen ja kielitietoisuuden osa-alueisiin alueisiin.
2. Pohdi sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt kielitiedon ja kielititoisen pedagogiikan osa-alueilla (yhteiset tapaamiset ja moduulitehtävät).
Apukysymyksiä:
Mitä osaat aiempaa paremmin kielitiedosta ja kielitietoisesta pedagogiikasta?
Osaan analysoida paemmin kielen eri tehtäviä, merkityksiä ja käyttötapoja sekä peilata niitä suhteessa tilanteisiin ja tekstilajeihin. Keskeiset kielitiedon käsitteet, kuten esimerkiksi formaalin ja funktionaalisen kielenopetuksen käsitteet ja ilmiöt selvenivät minulle demojen myötä ja uskon pystyväni hyödytämään niitä erilaisissa konteksteissa. Demo-, ennakko- ja moduulitehtävien kautta koen saaneeni lisää osaamista eritellä, arvioida ja tukea kielitietoisuuden kehittämistä.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Kokonaisuudessaan kielitietoisuus vaatii vielä syventymistä ja käytännön kokemuksia. Hajoittelua vaatii erityisesti eri kielisten oppijoiden ohjaaminen kielitiedossa. Palautteen antaminen pohdituttaa tarkasteltaessa esimerkiksi heidän kirjoittamiaan tekstejä.
Ymmärrätkö nyt paremmin arviointityökalun kielitiedon osalta?
Ymmärrän nyt paremmin, mitä osa-alueessa tarkoitetaan. Käsitteet selvenivät paljon demojen myötä.
Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on kielitiedon opettamiseen ja kielitietoiseen pedagogiikkaan?
- Kielen rakenteiden tutkiminen erilaisista teksteistä
- Kielen monimuotoisuuden korostaminen
- Oman kielenkäytön reflektointi
- Monipuoliset opetustavat kielitiedon kehittämiseksi --> Funktionaalisen ja formaalin kielenopetuksen ymmärrys
- Kielitiedon huomiointi arvioinnissa
2. Pohdi sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt kielitiedon ja kielititoisen pedagogiikan osa-alueilla (yhteiset tapaamiset ja moduulitehtävät).
Apukysymyksiä:
Mitä osaat aiempaa paremmin kielitiedosta ja kielitietoisesta pedagogiikasta?
Osaan analysoida paemmin kielen eri tehtäviä, merkityksiä ja käyttötapoja sekä peilata niitä suhteessa tilanteisiin ja tekstilajeihin. Keskeiset kielitiedon käsitteet, kuten esimerkiksi formaalin ja funktionaalisen kielenopetuksen käsitteet ja ilmiöt selvenivät minulle demojen myötä ja uskon pystyväni hyödytämään niitä erilaisissa konteksteissa. Demo-, ennakko- ja moduulitehtävien kautta koen saaneeni lisää osaamista eritellä, arvioida ja tukea kielitietoisuuden kehittämistä.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Kokonaisuudessaan kielitietoisuus vaatii vielä syventymistä ja käytännön kokemuksia. Hajoittelua vaatii erityisesti eri kielisten oppijoiden ohjaaminen kielitiedossa. Palautteen antaminen pohdituttaa tarkasteltaessa esimerkiksi heidän kirjoittamiaan tekstejä.
Ymmärrätkö nyt paremmin arviointityökalun kielitiedon osalta?
Ymmärrän nyt paremmin, mitä osa-alueessa tarkoitetaan. Käsitteet selvenivät paljon demojen myötä.
Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on kielitiedon opettamiseen ja kielitietoiseen pedagogiikkaan?
- Kielen rakenteiden tutkiminen erilaisista teksteistä
- Kielen monimuotoisuuden korostaminen
- Oman kielenkäytön reflektointi
- Monipuoliset opetustavat kielitiedon kehittämiseksi --> Funktionaalisen ja formaalin kielenopetuksen ymmärrys
- Kielitiedon huomiointi arvioinnissa
19.4. Sivustotehtävä: Tekstien tuottamisen pedagogiikan koonti
1. Pohdi sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt tekstien tuottamisen pedagogiikan osa-alueella opintojakson aikana (yhteiset tapaamiset ja moduulitehtävät). Katso myös syksyn alussa tekemääsi pedagogisen osaamisen itsearviointia uudelleen ja keskity siinä tekstien tuottamisen osa-alueisiin (omat taidot 1 ja pedagogiikan osalta 4).
Apukysymyksiä:
Tunnetko kehittyneesi tekstien tuottamisen pedagogiassa esim. tietojen, taitojen tai asenteen tasolla? Millaista kehitystä on tapahtunut? Mikä on estänyt kehittymistä?
Tunnen kehittyneeni tekstien tuottamisen pedagogiassa jokaisella osa-alueella. Sain paljon uutta tietoa, jonka perusteella voin ohjata oppilaiden kirjoittamisprosesseja. Opin, että jokaisen oppijan kohdalla on hyvä miettiä, mistä on olennaista antaa palautetta esim. keskittyykö aina kielioppivirheisiin. Mieleeni jäi erityisesti "tappavan" palautteen negatiivinen vaikutus ja sitä olisikin hyvä välttää arvioinnissa. On tärkeää antaa paljon myös positiivista palautetta kehittävän palautteen rinnalla. Palautteen lisäksi on hyvä keskittyä oppilaiden motivointikeinoihin. Teksti-interventio voi olla mukava tapa lähestyä tekstien kirjoittamista. Esimerkiksi runosta voidaan tehdä vaikkapa mainos tai video. Tärkeää on myös ohjata oppilaita erilaisten tekstilajien kirjoittamiseen.
Mitä osaat aiempaa paremmin tekstien tuottamisen pedagogiikan osalta?
Osaan paremmin antaa rakentavaa palautetta oppilaiden kirjoittamisprosesseista esim. tekstilajitietoisuudesta, rakenteesta, kieliopista tms. oppimani perusteella.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Harjoittelua vaatii vielä oppilaiden ohjaus, joiden äidinkielenä ei ole suomi. Tuntuu myös haastavalta arvioida tällaisten oppilaiden tekstejä: mikä on olennaista ja mikä ei.
Ymmärrätkö nyt paremmin arviointityökalun kieltä tekstien tuottamisen osalta?
Ymmärrän, sillä kielen käsitteet selventyivät minulle demojen myötä.
Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on tekstien tuottamisen ohjaamiseen?
- Säännöllinen rakentava palaute kirjoittamisprosessin edetessä
- Opettajan tuki kirjoittamisen ohjaamisessa
- Monipuolisuus tekstilajeissa
- Kieliopin ja rakenteiden tms. harjaannuttaminen
- Luovan kirjoittamisen hyödyntäminen ideoinnissa
- Oppilas aktiivisena oppijana
- Ryhmässä toimiminen tukee tuottamista
Apukysymyksiä:
Tunnetko kehittyneesi tekstien tuottamisen pedagogiassa esim. tietojen, taitojen tai asenteen tasolla? Millaista kehitystä on tapahtunut? Mikä on estänyt kehittymistä?
Tunnen kehittyneeni tekstien tuottamisen pedagogiassa jokaisella osa-alueella. Sain paljon uutta tietoa, jonka perusteella voin ohjata oppilaiden kirjoittamisprosesseja. Opin, että jokaisen oppijan kohdalla on hyvä miettiä, mistä on olennaista antaa palautetta esim. keskittyykö aina kielioppivirheisiin. Mieleeni jäi erityisesti "tappavan" palautteen negatiivinen vaikutus ja sitä olisikin hyvä välttää arvioinnissa. On tärkeää antaa paljon myös positiivista palautetta kehittävän palautteen rinnalla. Palautteen lisäksi on hyvä keskittyä oppilaiden motivointikeinoihin. Teksti-interventio voi olla mukava tapa lähestyä tekstien kirjoittamista. Esimerkiksi runosta voidaan tehdä vaikkapa mainos tai video. Tärkeää on myös ohjata oppilaita erilaisten tekstilajien kirjoittamiseen.
Mitä osaat aiempaa paremmin tekstien tuottamisen pedagogiikan osalta?
Osaan paremmin antaa rakentavaa palautetta oppilaiden kirjoittamisprosesseista esim. tekstilajitietoisuudesta, rakenteesta, kieliopista tms. oppimani perusteella.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Harjoittelua vaatii vielä oppilaiden ohjaus, joiden äidinkielenä ei ole suomi. Tuntuu myös haastavalta arvioida tällaisten oppilaiden tekstejä: mikä on olennaista ja mikä ei.
Ymmärrätkö nyt paremmin arviointityökalun kieltä tekstien tuottamisen osalta?
Ymmärrän, sillä kielen käsitteet selventyivät minulle demojen myötä.
Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on tekstien tuottamisen ohjaamiseen?
- Säännöllinen rakentava palaute kirjoittamisprosessin edetessä
- Opettajan tuki kirjoittamisen ohjaamisessa
- Monipuolisuus tekstilajeissa
- Kieliopin ja rakenteiden tms. harjaannuttaminen
- Luovan kirjoittamisen hyödyntäminen ideoinnissa
- Oppilas aktiivisena oppijana
- Ryhmässä toimiminen tukee tuottamista
5.3. Ennakkotehtävät
1. Kumma:
- Tarinalla on otsikko, joka herättää lukijassa mielenkiinnon. Se ei kuitenkaan kerro kovin kattavasti tarinan sisällöstä.
- Tarina alkaa selkeästi sanoilla "Olipa kerran".
- Tarinan juonesta saa hyvin kiinni: mitä siinä tapahtuu ja ketkä ovat tarinan pää- ja sivuhenkilöt.
- Tarinasta erottuu aloitus, keskikohta ja lopetus.
- Tarina on myös todella kekseliäs ja siinä on käytetty hyvin mielikuvitusta.
- Tekstissä on kuvailtu tunnelmaa kertomalla esim. talon ulkonäöstä. Tunnelmaa lisää myös esim. kuvailut, joissa viitataan hajuaistilla tehtyihin havaintoihin.
- Yksityiskohtaiset kuvailut esim. ruoan sisällön kuvailusta lisäävät tarinan syvyyttä.
- Kieliopillisesti on joitakin virheitä esim. isot alkukirjaimet ja pisteet. Myös vuoropuhelu ei erotu selkeästi tekstistä. Jotkin sanat ovat puhekielisiä.
- Tekstissä ei ole tehty kappalejakoja, joka vaikeuttaa hiukan lukemista.
- Käsiala on paikoin epäselvää, hienosti kuitenkin käytetty kaunokirjoitusta.
Doctor Who ja Känni Slitheen:
- Otsikosta ilmenee tarinan henkilöt, mutta se ei kuvasta laajemmin tarinan sisältöä.
- Alussa on ilmeisesti vuoropuhelu, mutta se on vaikea lukuista.
- Mielikuvitusta on käytetty hyvin.
- Tarinassa tapahtuu paljon, mutta sen jäsentäminen selkeäksi tekstiksi on heikkoa. Teksti vaikuttaakin vahvasti ajatuksen virralta.
- On kerrottu millä tavalla henkilöt liikkuvat esim. juosten, hypäten...
- Tapahtumia pyritään paikoin selittämään, löytyy joitakin sivulauseita.
- Kieliopillisesti on unohtuneet pisteet tai niitä on käytetty väärin. Isoja alkukirjaimia on pyritty käyttämään tekstin alkupuolella. Loppua kohden ne ovat unohtuneet. Pilkkuja ei ole ollenkaan.
- Teksissä ei ole kappalejakoja, joka vaikeuttaa lukemista.
- Käsiala on paikoin todella epäselvää.
Korvatunturi pulassa:
- Otsikko kuvastaa tekstiä hyvin.
- Teksti alkaa selkeästi tapahtuman ajankohdan ja paikan kuvailulla.
- Tekstissä kuvaillaan päähenkilöä, sivuhenkilöitä ja tapahtumapaikkoja todella monipuolisesti erilaisten adjektiivien avulla. Myös eri aistimuksia ja tuntemuksia on huomioitu hienosti esim. tuoksut, äänet. Sanavalinnat ovat monipuolisia.
- Mielikuvitusta on käytetty laajasti. Tapahtumia on mietitty huolellisesti.
- Tekstillä on selkeä konteksti ja juoni. Juoni on todella mielenkiintoinen ja herättää lukijassa halua lukea koko teksti loppuun.
- Vuorosanat erottuvat teksistä oikea oppisesti.
- Teksissä on käytetty päälauseita ja sivulauseita sopivissa määrin.
- Käsialasta saa selvää melko hyvin.
- Lauseista löytyvät isot alkukirjaimet, pilkut ja lopetusmerkit.
- Teksti alkaa ja loppuu selkeästi.
- Kappaleet ovat pitkiä, mutta niitä on paikoin yritetty kuitenkin erottamaan toisistaan.
- Lauseet ovat jossain kohdin liian pitkiä.
2. Kumma-teksin palaute
Vahvuus: Tarinan juonesta saa hyvin kiinni: mitä siinä tapahtuu ja ketkä ovat tarinan pää- ja sivuhenkilöt.
Kehittämiskohde: Kappaleiden erottaminen toisistaan sekä kieliopillinen tarkkuus.
Doctor Who ja Känni Slitheen palaute
Vahvuus: Mielikuvituksen monipuolinen käyttö.
Kehittämiskohde: Tarinassa tapahtuu paljon, mutta sen jäsentäminen selkeäksi tekstiksi on heikkoa. Teksti vaikuttaakin vahvasti ajatuksen virralta.
Korvatunturi palaute
Vahvuus: Tarinan juoni on selkeä ja tapahtumia on kuvailtu todella monipuolisesti, joka luo tarinalle syvyyttä.
Kehittämiskohde: Lauseet ovat paikoin liian pitkiä.
- Tarinalla on otsikko, joka herättää lukijassa mielenkiinnon. Se ei kuitenkaan kerro kovin kattavasti tarinan sisällöstä.
- Tarina alkaa selkeästi sanoilla "Olipa kerran".
- Tarinan juonesta saa hyvin kiinni: mitä siinä tapahtuu ja ketkä ovat tarinan pää- ja sivuhenkilöt.
- Tarinasta erottuu aloitus, keskikohta ja lopetus.
- Tarina on myös todella kekseliäs ja siinä on käytetty hyvin mielikuvitusta.
- Tekstissä on kuvailtu tunnelmaa kertomalla esim. talon ulkonäöstä. Tunnelmaa lisää myös esim. kuvailut, joissa viitataan hajuaistilla tehtyihin havaintoihin.
- Yksityiskohtaiset kuvailut esim. ruoan sisällön kuvailusta lisäävät tarinan syvyyttä.
- Kieliopillisesti on joitakin virheitä esim. isot alkukirjaimet ja pisteet. Myös vuoropuhelu ei erotu selkeästi tekstistä. Jotkin sanat ovat puhekielisiä.
- Tekstissä ei ole tehty kappalejakoja, joka vaikeuttaa hiukan lukemista.
- Käsiala on paikoin epäselvää, hienosti kuitenkin käytetty kaunokirjoitusta.
Doctor Who ja Känni Slitheen:
- Otsikosta ilmenee tarinan henkilöt, mutta se ei kuvasta laajemmin tarinan sisältöä.
- Alussa on ilmeisesti vuoropuhelu, mutta se on vaikea lukuista.
- Mielikuvitusta on käytetty hyvin.
- Tarinassa tapahtuu paljon, mutta sen jäsentäminen selkeäksi tekstiksi on heikkoa. Teksti vaikuttaakin vahvasti ajatuksen virralta.
- On kerrottu millä tavalla henkilöt liikkuvat esim. juosten, hypäten...
- Tapahtumia pyritään paikoin selittämään, löytyy joitakin sivulauseita.
- Kieliopillisesti on unohtuneet pisteet tai niitä on käytetty väärin. Isoja alkukirjaimia on pyritty käyttämään tekstin alkupuolella. Loppua kohden ne ovat unohtuneet. Pilkkuja ei ole ollenkaan.
- Teksissä ei ole kappalejakoja, joka vaikeuttaa lukemista.
- Käsiala on paikoin todella epäselvää.
Korvatunturi pulassa:
- Otsikko kuvastaa tekstiä hyvin.
- Teksti alkaa selkeästi tapahtuman ajankohdan ja paikan kuvailulla.
- Tekstissä kuvaillaan päähenkilöä, sivuhenkilöitä ja tapahtumapaikkoja todella monipuolisesti erilaisten adjektiivien avulla. Myös eri aistimuksia ja tuntemuksia on huomioitu hienosti esim. tuoksut, äänet. Sanavalinnat ovat monipuolisia.
- Mielikuvitusta on käytetty laajasti. Tapahtumia on mietitty huolellisesti.
- Tekstillä on selkeä konteksti ja juoni. Juoni on todella mielenkiintoinen ja herättää lukijassa halua lukea koko teksti loppuun.
- Vuorosanat erottuvat teksistä oikea oppisesti.
- Teksissä on käytetty päälauseita ja sivulauseita sopivissa määrin.
- Käsialasta saa selvää melko hyvin.
- Lauseista löytyvät isot alkukirjaimet, pilkut ja lopetusmerkit.
- Teksti alkaa ja loppuu selkeästi.
- Kappaleet ovat pitkiä, mutta niitä on paikoin yritetty kuitenkin erottamaan toisistaan.
- Lauseet ovat jossain kohdin liian pitkiä.
2. Kumma-teksin palaute
Vahvuus: Tarinan juonesta saa hyvin kiinni: mitä siinä tapahtuu ja ketkä ovat tarinan pää- ja sivuhenkilöt.
Kehittämiskohde: Kappaleiden erottaminen toisistaan sekä kieliopillinen tarkkuus.
Doctor Who ja Känni Slitheen palaute
Vahvuus: Mielikuvituksen monipuolinen käyttö.
Kehittämiskohde: Tarinassa tapahtuu paljon, mutta sen jäsentäminen selkeäksi tekstiksi on heikkoa. Teksti vaikuttaakin vahvasti ajatuksen virralta.
Korvatunturi palaute
Vahvuus: Tarinan juoni on selkeä ja tapahtumia on kuvailtu todella monipuolisesti, joka luo tarinalle syvyyttä.
Kehittämiskohde: Lauseet ovat paikoin liian pitkiä.
15.3. Sivustotehtävä: Tekstien tulkitsemisen pedagogiikan koonti
1. Pohdi sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt tekstien tulkitsemisen pedagogiikan osa-alueella opintojakson aikana (yhteiset tapaamiset ja moduulitehtävät). Katso myös syksyn alussa tekemääsi pedagogisen osaamisen itsearviointia uudelleen ja keskity siinä tekstien tulkitsemisen osa-alueisiin (omat taidot 1 ja pedagogiikan osalta 4). Muista myös, että palaamme tekstien tulkinnan alkuvaiheeseen eli lukemaan opettamiseen vielä huhtikuussa.
Apukysymyksiä:
Tunnetko kehittyneesi tekstien tulkinnan pedagogiassa esim. tietojen, taitojen tai asenteen tasolla? Millaista kehitystä on tapahtunut? Mikä on estänyt kehittymistä?
Koen kehittyneeni tekstien tulkinnan pedagogiassa, vaikka olin jo alussa arvioinut sen melko vahvalle osaamistasolle. Alkukartoituksen tekeminen ja sen läpi käyminen yhteisesti muistutti minua monista tiedoista ja taidoista tulkita tekstejä. Huomasin, että moni tekstin tulkintaan liittyvistä käsitteistä oli päässyt unohtumaan vuosien saatossa. Pienryhmäpohdinnat ja teoriaosuudet toivat uusia näkökulmia tekstien tulkintataitojen opettamiseen. Nyt asenteeni on positiivisempi äidinkielen opettamiseen tältä osa-alueelta. Myös oppilaiden asenteisiin voidaan vaikuttaa tarjoamalla heille omalle taitotasolleen sopivan haastavia tehtäviä.
Mitä osaat aiempaa paremmin tekstien tulkitsemisen pedagogiikan osalta?
Osaan paremmin huomioida oppilaiden taitotasot tekstien tulkitsemisen opettamisessa. Opetuksessa voi ohjata oppilasta tutkimaan esim. kuvia, otsikoita ja kuvaajia tekstin ymmärtämisen lisäämiseksi. Oppilasta voi myös johdattaa tutkimaan tekstin tummennettuja sanoja, jos koko tekstin lukeminen tuottaa vaikeuksia.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Harjoittelua vaatii tulkinnan opettaminen oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on tekstien tulkitsemisen ohjaamiseen?
- Tekstin huolellinen lukeminen
- Rakenteen analysoiminen: kappalejaot, otsikot, kuvat, tekstityyppi
- Keskeisten käsitteiden etsiminen: esim. tummennetut sanat
- Tyylikeinojen tunnistaminen: esim. vertauskuvien, symboliikan merkitys
- Lähteen luotettavuuden arviointi
- Keskustelua tekstistä: näkökulmien jakaminen
- Erilaisten tekstityyppien hyödyntäminen: fiktio, tietokirjat, uutiset tms.
Apukysymyksiä:
Tunnetko kehittyneesi tekstien tulkinnan pedagogiassa esim. tietojen, taitojen tai asenteen tasolla? Millaista kehitystä on tapahtunut? Mikä on estänyt kehittymistä?
Koen kehittyneeni tekstien tulkinnan pedagogiassa, vaikka olin jo alussa arvioinut sen melko vahvalle osaamistasolle. Alkukartoituksen tekeminen ja sen läpi käyminen yhteisesti muistutti minua monista tiedoista ja taidoista tulkita tekstejä. Huomasin, että moni tekstin tulkintaan liittyvistä käsitteistä oli päässyt unohtumaan vuosien saatossa. Pienryhmäpohdinnat ja teoriaosuudet toivat uusia näkökulmia tekstien tulkintataitojen opettamiseen. Nyt asenteeni on positiivisempi äidinkielen opettamiseen tältä osa-alueelta. Myös oppilaiden asenteisiin voidaan vaikuttaa tarjoamalla heille omalle taitotasolleen sopivan haastavia tehtäviä.
Mitä osaat aiempaa paremmin tekstien tulkitsemisen pedagogiikan osalta?
Osaan paremmin huomioida oppilaiden taitotasot tekstien tulkitsemisen opettamisessa. Opetuksessa voi ohjata oppilasta tutkimaan esim. kuvia, otsikoita ja kuvaajia tekstin ymmärtämisen lisäämiseksi. Oppilasta voi myös johdattaa tutkimaan tekstin tummennettuja sanoja, jos koko tekstin lukeminen tuottaa vaikeuksia.
Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Harjoittelua vaatii tulkinnan opettaminen oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on tekstien tulkitsemisen ohjaamiseen?
- Tekstin huolellinen lukeminen
- Rakenteen analysoiminen: kappalejaot, otsikot, kuvat, tekstityyppi
- Keskeisten käsitteiden etsiminen: esim. tummennetut sanat
- Tyylikeinojen tunnistaminen: esim. vertauskuvien, symboliikan merkitys
- Lähteen luotettavuuden arviointi
- Keskustelua tekstistä: näkökulmien jakaminen
- Erilaisten tekstityyppien hyödyntäminen: fiktio, tietokirjat, uutiset tms.
16.2. Ennakkotehtävät
- Miten ymmärrät käsitteen monilukutaito luettuasi tehtävän materiaalit? Muuttuiko käsityksesi, kun luit tehtävän materiaalit?
- Monilukutaito tarkoittaa erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoa, taitoa toimia tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa ja erilaisia tehtäviä varten. Monilukutaito sisältää kyvyn hankkia, muokata, esittää, tuottaa ja arvioida tietoja eri muodoissa (tekstit, symbolit, graafiset esitykset, kuvat, numerot yms.) ja erilaisten välineiden avulla
- Millaisia mahdollisuuksia monilukutaito avaa opetukseesi? Listaa 2 - 3 mahdollisuutta.
- Oppilaiden kieli- ja tekstitietoisuus sekä taito toimia monimuotoisissa tekstiympäristöissä lisääntyy monilukutaidon myötä
- Monilukutaidon opetus voi kannustaa oppilaita ilmaisemaan itseään monipuolisesti eri mediamuodoissa, kuten kirjoittamalla, piirtämällä, valokuvaamalla tai videoiden tekemisellä
- Monilukutaito opettaa oppilaille taitoja arvioida ja kriittisesti tulkita erilaisia lähteitä, kuten verkkosivustoja, artikkeleita ja sosiaalisen median sisältöä
- Millaisia haasteita haasteita monilukutaito tuo opetukseen? Listaa 2 - 3 haastetta.
- Luotettavan tiedon löytäminen voi olla haastavaa
- Ajanhallinnan ja keskittymisen vaikeus
- Eri kulttuureissa ja kielissä voi olla erilaisia käsityksiä ja käytäntöjä liittyen esimerkiksi tekstin tulkintaan ja viestinnän normeihin
- Mitä muuta haluat sanoa monilukutaidon opettamisesta?
- On tärkeää, että opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja. Oppilaiden vahvuuksiin keskittyminen ja heidän kiinnostuksen kohteiden huomioiminen tekee opetuksesta motivoivampaa ja osallistavampaa
- Yhdessä tekeminen voi myös motivoida monilukutaidon opiskelussa
9.2. Ennakkotehtävät
Ymmärtämisen kehittyminen
Luetun ymmärtämisen opettaminen
Lukustrategioiden harjaannuttaminen
Videot
Roolini lukemisen ymmärtämisen opettajana:
- Vaatii lukemisen perustaidon hallitsemisen ja sanojen merkityksen hahmottamisen
- Asiaan liittyvän taustatiedon täytyy aktivoitua, jotta sen avulla voidaan muodostaa mielekäs ja merkityksellinen kokonaisuus luetusta asiasta
- Lukijan täytyy arvioida omaa ymmärtämistään säännöllisesti -> tarvittavat korjausstrategiat
- Lukijan täytyy yhdistää useiden peräkkäisten lauseiden merkitykset yhteen ja päätellä miten esitetyt asiat liittyvät toisiinsa kokonaisuudeksi
- Lukemisen yksinkertainen malli = tekninen lukutaito ja luetun ymmärtäminen
- Ymmärämisen taustalla useita tekijöitä: perusvaatimukset (= kuullun ymmärtäminen, sanojen peruslukutaito, sanavarasto/tietous sanojen merkityksestä sekä työmuistin kapasiteetti) ja ymmärtämisen ylemmän tason prosessit (= ymmärtämisen valvominen, päätelmien tekeminen ja tietous tarinan rakenteesta)
- Tekstien ymmärtämisstrategiat
- Pintaprosessoinnin strategia: tunnistava (teknisesti luettu oikein, merkitys jää ymmärtämättä) ja toistuva (tunnistaa ja muistaa tekstistä asioita, pystyy vastaamaan vain kysymyksiiin, joihin löytyy suora vastaus tekstistä)
- Syväprosessoinnin strategia: päättelevä (pystyy päättelemään tekstin sisältämien asioiden välisiä suhteita ja tekemään päätelmiä), arvioiva (ymmärtäminen syvällisesti), luova strategia (kaikki prosessit -> uusi ajattelu
Luetun ymmärtämisen opettaminen
- Lasten sanavaraston laajentaminen lukemaan opettamisen yhteydessä heijastuu luetun ymmärtämisen taitojen paranemiseen
- Tuttuihin ja merkityksellisiin asiayhteyksiin yhdistäminen, toisto
- Interaktiivinen ääneen lukeminen ja siihen liitetty sanojen käsittely
- Vaikeiden sanojen käsittely ennen lukemista
- Synonyymien etsiminen tai sanoista keskustelu lukemisen aikana
- Lukemisen jälkeen sanojen merkityksen pohtiminen ja niiden rikastuttaminen keskustelun, kuvien, tehtävien tai näyttelemisen avulla. Sanojen soveltaminen toisiin asia- tai lauseyhteyksiin oppilaiden keksimien esimerkkien avulla.
- Vuorovaikutteinen ääneen lukeminen (keskustelu yhdessä), eläytyvä kuuntelu (eläytyminen ja mielikuvien muodostaminen), tarkka kuuntelu (muistileikit yms.), erotteleva kuuntelu (rytmileikit, äänien erotteluleikit yms.), päättelevä kuuntelu (kuullun analysointi, yhdistämistehtävät yms.), arvioiva kuuntelu (epäolennaisen erottaminen, tarkoitusperät)
Lukustrategioiden harjaannuttaminen
- Ennakointi
- Selventäminen
- Tiivistäminen
- Uudelleen muotoilu
- Kysymysten tekeminen
- Päätelmien tekeminen
- Myös ajatuskartat, mielikuvat tai mielikuvaharjoitukset
Videot
- Video 1 & 2:
- Otsikon yhdistäminen kappaleen sisältöön, vieraiden käsitteiden selventäminen, kaaviokuvan tulkinta konkretisoi kappaleen sisältöä
- Ohjaaja auttaa oppilasta ymmärtämään, että taulukko konkretisoi kappaleen sisältöä ja auttaa löytämään olennaisen tiedon
- Video 3:
- Ohjaaja kyselee tarkentavia kysymyksiä, jotka tarkastavat oppilaan ymmärtämistä
- Video 4:
- Kappaleen toistaminen, kuvien tarkastelu ja niistä päätelmien tekeminen ennen lukemista, omien ajatusmallien tunnistaminen
- Video 5:
- Sanojen tunnistaminen ja määritteleminen -> ymmärtämisen vahvistaminen
- Otsikon ja väliotsikoiden tutkiminen, tiivistelmät, kuvien tarkastelu -> olennaisen tiedon etsiminen
Roolini lukemisen ymmärtämisen opettajana:
- Tärkeä tarkastaa aina, että ymmärtävätkö oppilaat käsitysten merkityksen -> oppilaiden erilaiset taitotasot
- Vuorovaikutuksellisuuden korostaminen, kysely ja päätelmien tekeminen teksteistä
- Erilaisten lukustrategioiden opettaminen ja niiden tiedostaminen
2.2. Sivustotehtävä: Oman osaamisen alkureflektio, omat oppimistavoitteet ja moduulitehtävien valinta
1) Palaa tekemääsi itsearviointiin. Kirjoita sen pohjalta kooste, jossa luot kokonaiskuvan omasta osaamisestasi (vahvuudet ja kehittämiskohteet).
- Vahvuuksiani on tekstien tulkinta, erilaisten tekstien tuottamisprosessien ja -välineiden hallitseminen sekä eri tekstilajien tuottaminen.
- Kehittämiskohteina on erityisesti suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen kielitietoisuus, pedagoginen kulttuuri ja suuntaukset, sillä näihin liittyvistä asioista minulla on hyvin vähän tietoa ja osaamista. Myös jokainen osa-alue pedagogisesta näkökulmasta vaatii harjoitusta, sillä minulla ei ole ennestään kokemusta äidinkielen opettamisesta. Haluan saada keinoja esim. lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen motivoivalla ja innostavalla tavalla. Minua kiinnostaa myös draamakasvatus ja muut toiminnalliset opetusmenetelmät.
2) Suhteuta omaa osaamistasi opsin "vaatimuksiin" ja aseta omat henkilökohtaiset oppimistavoitteesi (2-4). Tutustu moduulitehtäviin ja valitse sieltä 4 tehtävää, jotka tukevat omien oppimistavoitteittesi saavuttamista. Nimeä tehtävät koosteeseesi ja perustele valintasi.
1. T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin
-> MODUULI 4: T.12 Keskustelutaitojen ohjaaminen luokassa (tuottamistaitojen pedagogiikka)
-> Halu saada keinoja rakentavan vuorovaikutuksen muodostamiseen oppilaiden välillä.
2. T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla
-> MODUULI 4: T.11Draamatyöskentelyn periaatteita (tulkitsemis- ja tuottamistaitojen pedagogiikka)
-> Ei aiempaa kokemusta äidinkielen draamaopetuksesta, joten on mielenkiintoista oppia sen sisällöistä ja opetustavoista.
3. T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan
-> MODUULI 2: T. 3 Lukuinto ja -motivaatio (Tulkitsemistaitojen pedagogiikka)
-> Tarve saada keinoja siihen, kuinka lukutaitoa opetetaan monipuolisesti ja mielekkäällä tavalla.
4. T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan, innostaa häntä
tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa
käyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan ja auttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia
-> MODUULI 1: T. 4 Oppikirjatekstien tarkastelua: sanaluokat
-> Tehtävän sisällön tutkiminen auttaa laajentamaan käsitystä kielen merkityksestä ja antaa keinoja soveltaa tehtäviä luovuutta hyödyntäen.
- Vahvuuksiani on tekstien tulkinta, erilaisten tekstien tuottamisprosessien ja -välineiden hallitseminen sekä eri tekstilajien tuottaminen.
- Kehittämiskohteina on erityisesti suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen kielitietoisuus, pedagoginen kulttuuri ja suuntaukset, sillä näihin liittyvistä asioista minulla on hyvin vähän tietoa ja osaamista. Myös jokainen osa-alue pedagogisesta näkökulmasta vaatii harjoitusta, sillä minulla ei ole ennestään kokemusta äidinkielen opettamisesta. Haluan saada keinoja esim. lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen motivoivalla ja innostavalla tavalla. Minua kiinnostaa myös draamakasvatus ja muut toiminnalliset opetusmenetelmät.
2) Suhteuta omaa osaamistasi opsin "vaatimuksiin" ja aseta omat henkilökohtaiset oppimistavoitteesi (2-4). Tutustu moduulitehtäviin ja valitse sieltä 4 tehtävää, jotka tukevat omien oppimistavoitteittesi saavuttamista. Nimeä tehtävät koosteeseesi ja perustele valintasi.
1. T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin
-> MODUULI 4: T.12 Keskustelutaitojen ohjaaminen luokassa (tuottamistaitojen pedagogiikka)
-> Halu saada keinoja rakentavan vuorovaikutuksen muodostamiseen oppilaiden välillä.
2. T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla
-> MODUULI 4: T.11Draamatyöskentelyn periaatteita (tulkitsemis- ja tuottamistaitojen pedagogiikka)
-> Ei aiempaa kokemusta äidinkielen draamaopetuksesta, joten on mielenkiintoista oppia sen sisällöistä ja opetustavoista.
3. T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan
-> MODUULI 2: T. 3 Lukuinto ja -motivaatio (Tulkitsemistaitojen pedagogiikka)
-> Tarve saada keinoja siihen, kuinka lukutaitoa opetetaan monipuolisesti ja mielekkäällä tavalla.
4. T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan, innostaa häntä
tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa
käyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan ja auttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia
-> MODUULI 1: T. 4 Oppikirjatekstien tarkastelua: sanaluokat
-> Tehtävän sisällön tutkiminen auttaa laajentamaan käsitystä kielen merkityksestä ja antaa keinoja soveltaa tehtäviä luovuutta hyödyntäen.
26.1. Ennakkotehtävät
Mitä ajatuksia itsearvioinnista heräsi?
- Jotkut kohdat itsearvioinnista oli haastavia ymmärtää ja siksi niitä joutui lukemaan monta kertaa läpi.
Oliko itsearvioinnissa vaikeita käsitteitä tai kohtia, joita et ymmärtänyt? Jos oli, niin listaa nämä muistiinpanoihisi.
-
Millaisen kuvan ops antaa suomen kielestä ja kirjallisuudesta?
- Suomen kieli ja kirjallisuus on sisällöltään ja tavoitteiltaan todella monipuolinen ja laaja oppiaine, jonka opetus vaatii erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä.
Muuttuiko aiempi mielikuvasi oppiaineesta, kun luit opsin. Jos muuttui, niin miten.
- Oppiaine sisältää todella paljon kaikkea, mitä en aiemmin osannut ajatella esim. paljon draamakasvatusta.
Mikä jäi mietityttämään opsissa?
-
- Jotkut kohdat itsearvioinnista oli haastavia ymmärtää ja siksi niitä joutui lukemaan monta kertaa läpi.
Oliko itsearvioinnissa vaikeita käsitteitä tai kohtia, joita et ymmärtänyt? Jos oli, niin listaa nämä muistiinpanoihisi.
-
Millaisen kuvan ops antaa suomen kielestä ja kirjallisuudesta?
- Suomen kieli ja kirjallisuus on sisällöltään ja tavoitteiltaan todella monipuolinen ja laaja oppiaine, jonka opetus vaatii erilaisia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä.
Muuttuiko aiempi mielikuvasi oppiaineesta, kun luit opsin. Jos muuttui, niin miten.
- Oppiaine sisältää todella paljon kaikkea, mitä en aiemmin osannut ajatella esim. paljon draamakasvatusta.
Mikä jäi mietityttämään opsissa?
-