Soveltava tentti ja tenttiminen
Tenttiohjeet
Huom! Syksystä 2024 lähtien tentti tehdään määräajassa valvotussa tilassa. Nykymuotoisten tenttien tekeminen loppuu 31.8.2024, jolloin kesän tenttien palautuslaatikko sulkeutuu. Tämä muutos koskee kaikkia opiskelijoita riippumatta siitä, milloin opintojakson pienryhmäosuuteen on osallistuttu.
LUE KOKO SEURAAVA OHJE HUOLELLISESTI LÄVITSE ENNEN TENTTIIN VASTAAMISTA. KIITOS!
Huom! Tehtävä Oppilaiden kieliympäristöt ja kielellisen identiteetin rakentuminen (Armin ja Jenna) on poistunut tenttitehtävävalikoimasta. Jos olet kuitenkin jo ehtinyt aloittaa tämän tehtävän tekemisen, voit tehdä sen loppuun. Laita Marille viestiä asiasta. mari.hankala@jyu.fi
Tentti on joustava ja soveltava kotitentti, jonka voit tenttiä mihin aikaan vuodesta tahansa. Tenttejä voi palauttaa ja niitä tarkistetaan periodeittain eli periodin päätyttyä (ks. Palautuslaatikot).
Vastaa kolmeen tenttikysymykseen. Ohessa on tenttitehtävät moduuleittain. Valitse yksi tehtävä kolmesta eri moduulista tenttisuunnitelmasi perusteella (yksi tehtävämoduulista 1, yksi tehtävä moduulista 2 tai 3, yksi tehtävä moduulista 4). Kirjoita tentin loppuun myös itsearviointisi siitä, miten tentti mielestäsi meni: mihin panostit, missä onnistuit ja missä olisi mielestäsi ollut vielä parannettavaa.
Tukeudu vastauksissasi ensisijaisesti annettuun lähdekirjallisuuteen ja käytä useampaa teemakohtaista lähdettä. Hyödynnä myös suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikan opinnoissasi oppimaasi ja hanki uutta tietoa - käytä pohdinnoissasi kaikkea oppimaasi hyväksi.
Kysymyksissä tarvittavat aineistot löydät tehtävän yhteydestä tai liitteistä. Osoita lähteiden käyttö vastauksessasi.
Yhden vastauksen tavoitepituus on noin 4 000 merkkiä (emme sakota ylimääräisistä merkeistä). Huom: 4 000 merkkiä, ei sanaa.
Jos käytät tekoälyä vastauksesi tukena, tutustu ensin tähän linjaukseen.
Käytännön tenttiohjeita:
Tehtävät moduuleittain kannattaa valita siten, että ne tukevat suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikan oppimistasi parhalla mahdollisella tavalla. Älä siis valitse teemoja ja kysymyksiä, jotka ovat sinulle tuttuja ja helppoja entuudestaan. Lue ensin ajatuksella kaikki tehtävänannot, jotta osaat valita tarkoituksenmukaiset tehtävät itsellesi. Vastatessasi merkitse käyttämäsi lähteet tekstiin (ei vain listaksi vastauksen perään).
- Koosta vastauksesi yhteen tiedostoon (mieluiten pdf-muodossa; tarvittaessa doc-, docx-, rtf-muodoissa, EI odt-tiedostoja). Numeroi ja otsikoi jokainen tehtävä ja mainitse, minkä moduulin tehtävä se on.
- Nimea tiedosto omalla nimelläsi ja lisää nimesi, opiskelijanumerosi ja sähköpostiosoitteesi myös tenttiin (tiedoston alkuun tai ylä- tai alatunnisteeseen).
- Lähetä tiedostosi plagioinnin tunnistusohjelma Turnitiniin. Lähetys tehdään Moodlen kautta. Kirjaudu omilla tunnuksillasi Moodleen ja etsi sieltä kurssi POMM1083. Kurssin koodiavain on suomententti. Palauta työsi sivulle. Huom! Emme ota tarkastukseen tenttejä, joista puuttuu plagiaatintunnistus. Emme myöskään kysele plagiaatintunnistusten perään.
- Liitä tenttivastauksesi sivulta Palautuslaatikot löytyvään avoinna olevaan palautuskansioon. Huomioi palauttaessasi oikea palautuskansio (palautukset periodeittain). Tentit tarkastetaan periodeittain, ja tulokset (numeeriset arvioinnit 0 - 5) tulevat SISUun. Tentin arvosana ja pisteytys kirjataan myös Pedanetin palautuslaatikkoon tenttivastauksesi yhteyteen kommenttina. Muistathan huolehtia, että sivustollasi on kommentointioikeus - ja muista myös käydä lukemassa : )
- HUOM. mikäli sinun tulee saada tentistä arvosana (esim. valmistumisen vuoksi) ennen avoinna olevan tenttilaatikon sulkeutumista, ota yhteyttä ydinosan demo-opettajaasi.
Työniloa!
Tenttikysymykset moduuleittain (kysymykset avautuvat, kun klikkaat otsikkoa)
Moduuli 1. Kielet ja kielitietoisuus (tehtävistä valitaan yksi)
Tehtävä 1. Oppilaan kielitietoisuuden kehittäminen
Alla on kaksi luonnontieteiden tekstiä magnetismista: oppilaiden suullinen selostus parityöstä, jossa he kokeilivat eri esineiden magneettisuutta, ja oppikirjamääritelmä magnetismista.
Tehtävässä on kaksi osaa:
- rakenteeltaan
- kieleltään
- sanastoltaan.
b) Millä tavalla oppilaita voisi oivalluttaa kielenkäytön tilanteisuudesta luonnontieteiden tekstien avulla (esim. puhe- ja kirjakielen käytön eroista)? Kuvaa ja perustele lähdekirjallisuuteen nojaten.
|
Oppilaiden A ja B suullinen selostus parityöstä
A: No joo me kokeiltiin vaikka mitä juttuja, niinku esimerkiks nuppineulaa, kynänterotinta, öö lyijykynää, paperia ja sit sellasta niinku muovinpalaa. Me huomattiin, et se neula tarttu tohon magneettiin ja terotin kans mut kynä ei tarttunu eikä paperi ja muoviesine ei tarttunu... B: Niinni sit me pääteltiin, et ne on just metallit jotka siis silleen tarttuu tollaseen magneettiin... A: Mut sitä me ei oikeen tajuttu et miks open kultasormus ei sit tarttunu. Eiks sekin oo metallia…
|
Oppikirjamääritelmä
Kestomagneetti on metallikappale, joka vetää puoleensa joistakin aineista tehtyjä kappaleita. Tällaisia aineita kutsutaan magneettisiksi aineiksi. Jotkin metallit, mutta eivät kaikki, ovat magneettisia. Kestomagneetin vaikutusaluetta kutsutaan magneettikentäksi ja voiman suuruutta magneettikentän voimakkuudeksi. Magneettikenttä magnetisoi eli muuttaa siinä olevan magneettisen aineen väliaikaisesti magneetiksi. Magneetilla on kaksi päätä, joita kutsutaan magneetin pohjoisnavaksi ja etelänavaksi. Kahden magneetin samannimiset navat hylkivät ja erinimiset navat vetävät toisiaan puoleensa.
|
Kirjallisuus soveltuvin osin:
Aalto, E., Kauppinen, M. & Tarnanen, M. (2014). Kielellinen tietoisuus kieliopin opetuksen kulmakivenä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 5(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/kielellinen-tietoisuus-kieliopin-opetuksen-kulmakivena
Kielitiedon opettamisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitiedon-opettamisesta
Alho, I. & Korhonen, R. 2014. Ei kielioppia kieliopin vuoksi – kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, toukokuu 2014. Kieliverkoston verkkolehti. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta
Tehtävä 2. Oppilaan kielelliset resurssit kirjoitetussa mielipidetekstissä
Tehtävän tavoitteena on tarkastella oppilaan tekstejä kielellisten resurssien (äidinkieli, tekstin sekä rakenteiden, syntaksin ja sanaston) näkökulmasta ja suhteuttaa resursseja oppilaan ohjaamiseen.
Tutki oheisia alakoulun oppilaiden kirjoittamia mielipidetekstejä aiheesta Kännykät pois koulusta! Tarkastele tekstiä suhteessa oheisessa kuviossa oleviin äidinkielen, tekstin ja kielen näkökulmiin sekä hyödynnä annettua kirjallisuutta vastauksessasi. Erittele ja havainnollista erittelyäsi oppilastekstien lainauksin:
a) Mitä havaintoja teet oppilaiden kielellisistä resursseista tekstien pohjalta?b) Mistä kielellisistä asioista oppilasta olisi hyvä tiedostuttaa? Mitkä asiat jättäisit taidon tässä vaiheessa huomiotta?
Mielipide 1. 4.-luokkalainen oppilas
Mielipide 2. 4.-luokkalainen oppilas
Kirjallisuus:
Tarnanen, M., & Aalto, E. 2012. Oppimisen resurssina heikko kirjoittamisen taito. Teoksessa L. Meriläinen, L. Kolehmainen, & T. Nieminen (toim.), Monikielinen arki. AFinLAn vuosikirja 2012 (pp. 91-112). Jyväskylä: AFinLA. https://journal.fi/afinlavk/article/view/60035
Murto, M. 2009. Äidinkielen opetus ja kielenhuolto. Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti 3/2009. https://www.kielikello.fi/-/aidinkielen-opetus-ja-kielenhuolto
Tainio, L. 2019. Kielitieto. Teoksessa L. Tainio, M. Ahlholm, S. Grünthal, S. Happonen, R. Juvonen, U. Karvonen & S. Routarinne (toim.), Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/316123/Ainedidaktisia%20tutkimuksia%2018_Suomen%20kieli%20ja%20kirjallisuus%20koulussa%202020.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Huom! Vain s. 81 - 101.
Moduuli 2. Kirjallisuus ja kulttuuri & Moduuli 3. Oppijoiden tekstiympäristöt (tehtävistä valitaan yksi)
Näistä tehtävistä valitaan yksi tehtävä.
Tehtävä 1. Taidelähtöiset menetelmät lukemaan innostamisessa ja kirjojen pariin ohjaamisessa
Tutustu TARU – Tarinoilla lukijaksi -hankkeen sivuilta (https://sites.utu.fi/iki-taru/) taidelähtöisiin kirjallisuuskasvatuksen menetelmiin. Valitse sieltä lähempään tarkasteluun muutama menetelmä, esimerkiksi kamishibai-teatteri ja miniatyyripuutarha ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
a) Millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi draama, käsityöt tai muut taidelähtöiset menetelmät tuovat kirjallisuuden lukemisen motivointiin, eläytyvään lukemiseen ja luetun käsittelyyn yhteisöllisesti?
b) Mitä asioita taidelähtöisten menetelmien käytössä lukemiseen innostajana ja luetun tulkinnassa olisi hyvä ottaa huomioon?
Pohdi valitsemiesi menetelmien pedagogisia mahdollisuuksia ja huomioon otettavia asioita kirjallisuuden pohjalta (viitteet alla, tekstit netissä tai tekstin materiaaleissa).
Keskeiset käsitteet: pedagoginen osaaminen, kirjallisuuskasvatus, taidelähtöiset menetelmät oppimisessa, yhteisöllinen lukeminen, tekstiin eläytyminen, lukumotivaatio
Kirjallisuus:
Aerila, J.-A., & Kauppinen, M. (2019). Sytytä lukukipinä: pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.
Kokkonen, O. 2019. Museokäynnit lukemisen innoittajina. Teoksessa E.-M. Niinistö, J-A., Aerila, S., Sario & M. Kauppinen (toim.) 2019. Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön. Turun yliopisto / Rauman normaalikoulu. Saatavilla https://aoe.fi/#/materiaali/532.
Raivo, M. 2019. Romaanin käsittelyä draaman ja taiteen keinoin. Teoksessa E.-M. Niinistö, J-A., Aerila, S., Sario & M. Kauppinen (toim.) 2019. Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön. Turun yliopisto / Rauman normaalikoulu. Saatavilla https://aoe.fi/#/materiaali/532.
Tiitinen, A., Tiitinen, E.-P. & Tiitinen, I. 2019. Lukemisen lumo – kirjallisuuspohjainen taidetapahtuma. Teoksessa E.-M. Niinistö, J-A., Aerila, S., Sario & M. Kauppinen (toim.) 2019. Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön. Turun yliopisto / Rauman normaalikoulu. Saatavilla https://aoe.fi/#/materiaali/532.
Tehtävä 2. Luokanopettajat lukukulttuuria kehittämässä
Luokanopettajalla on tärkeä rooli oppilaiden lukemaan innostamisessa ja samalla oppimisen tasa-arvoa mahdollistamassa, ks. artikkeli “Kontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa – Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa” (HS 20.11.2020)
Yhteisöllisen, esimerkiksi koko luokan, lukemisen on havaittu kannustavan erityisesti alakoulun oppilaita lukemiseen, tarinoiden ja kirjojen äärelle.
a) Millaisia lukijayhteisöjä lähtisit kehittelemään ja kokoamaan luokassasi, koulussasi ja laajemmin, jos toimisit kotipaikkakunnallasi opettajana?b) Millaista toimintaa haluaisit näissä yhteisöissä kehittää?
c) Millaisia tavoitteita toiminnalle asetat ja miksi?
d) Miten toiminnan kautta voisi kannustaa erityyppisiä lukijoita kirjojen pariin sekä keskustelemaan luetusta ja jakamaan lukukokemuksiaan?
Huom. sisällytä vastaukseesi seuraavat keskeiset käsitteet määritelmineen: kirjallisuuskasvatus, yhteisöllinen lukeminen, oppimisen tasa-arvo kielenoppimisessa ja -opiskelussa.
Kirjallisuus:
Aerila, J.-A., & Kauppinen, M. 2019. Sytytä lukukipinä: pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS-kustannus, 48–77. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.
Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2019. Luokanopettajat kirjallisuuskasvattajina. Teoksessa M. Murto (toim.) Kiinni fiktioon: kirjallisuuden tutkimuksesta ja opetuksesta. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 11–30. liitteenä
Aerila, J.-A., Kauppinen, M., Niinistö, E.-M. & Sario, S. 2019. Ytimessä-hanke testaa ja kehittää yhteisöllisen lukemisen muotoja. Teoksessa E.-M. Niinistö, J-A., Aerila, S., Sario & M. Kauppinen (toim.) 2019. Ytimessä – kirja kaiken oppimisen keskiöön. Turun yliopisto / Rauman normaalikoulu. Saatavilla https://aoe.fi/#/materiaali/532.
Merisuo-Storm, T. (2006). Girls and Boys Like to Read and Write Different Texts. Scandinavian Journal Of Educational Research, 50(2), 111–125. DOI: 10.1080/00313830600576039
Tarnanen, M., Kauppinen, M. & Ylämäki, A. 2017. Oman äidinkielen tekstitaidot monikielisyyttä rakentamassa: näkökulmia kielille annettuihin merkityksiin ja kielten käyttöön. Teoksessa S. Latomaa, E. Luukka, & N. Lilja (toim.), Kielitietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa - Language awareness in an increasingly unequal society. AFinLAn vuosikirja 2017 (pp. 278-297). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. Saatavilla: https://journal.fi/afinlavk/article/view/60559
Tehtävä 3. Kirjallisuus kielitietoisuuden kehittämisessä
Miten käytät kirjallisuutta lasten kielellisen kehityksen tukemiseen?
a) Valitse jokin luokkataso (esi- ja alkuopetus, luokat 3–4, luokat 5–6), jonka kielellisten taitojen kehittämiseen kirjallisuuden käyttöä sovellat. Tarkastele tätä varten POPSin tavoitteita ja sisältöjä sekä Aron ja Lerkkasen artikkelia lapsen lukutaidon kehityksestä.
b) Pohdi lapsen kielellisen kehityksen tukemista kirjallisuuden avulla. Valitse jokin teksti tai katkelma, esim. runo tai dialogi (ei oppikirjan tekstiesimerkkejä). Kohdista pohdintasi jollekin kielen rakenteen tasolle (fonologia, morfologia, syntaksi, tekstin taso, kielen käytön kontekstit, ks. Tainion 2020 artikkeli) valitsemasi ikäryhmän mukaisesti.
Keskeiset käsitteet: kielitietoisuuden kehittäminen, kielitietoinen kirjallisuuskasvatus
Kirjallisuus:
Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. (2020). Kielitietoinen kirjallisuuskasvatus. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(3). Saatavilla https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/kielitietoinen-kirjallisuuskasvatus
Aro, M. & Lerkkanen, M.-K. 2019. Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet (artikkelista sivut 252 - 264). Teoksessa T. Ahonen. M., Aro, T., Aro, M.-K. Lerkkanen & T. Siiskonen, Oppimisen vaikeudet. Saatavana e-kirjana Jykdokista.
Tainio, L. 2020. Kielitieto. Teoksessa L. Tainio, M. Ahlholm, S. Grünthal, S. Happonen, R. Juvonen, U. Karvonen & S. Routarinne (toim.) (2020) Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa. Ainedidaktisia tutkimuksia 18. ISBN 978-952-5993-31-8. http://hdl.handle.net/10138/316123
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
Tehtävä 4. Oppilas median kuluttajana: median tuoteperheet opetuksessa
Useimmat alakoululaiset kohtaavat elämässään lukuisia mediatuoteperheitä, joihin kuuluu monenlaisia oheistuotteita (esimerkiksi kirjat, elokuvat, pelit, lelut ja tekstiilit). Tuoteperheet ovat saaneet alkunsa muun muassa suosituista kirjasarjoista, elokuvista, televisiosarjoista, leluista tai peleistä (esimerkiksi Mikki Hiiri, Muumit, Harry Potter, Nalle Puh, Frozen, Ryhmä Hau, Avengers, Star Wars, Minecraft, Pokemon, Lego).
Millaista monilukutaitoa median tuoteperheiden käsittely vaatii? Valitse jokin tietty tuoteperhe tai tuoteperheitä, joiden pohjalta vastaat tehtävään. Suunnittele valitsemallesi ikäluokalle opetussuunnitelman mukainen oppimiskokonaisuus, jossa teemoina on yksi tai useampia seuraavista asioista - kuluttajakasvatus, brändäys, median sukupuolittuneisuus, identiteettityö - ja johon liittyy jokin äidinkielen ja kirjallisuuden keskeinen tavoite. Liitä vastaukseesi oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt, harjoitukset materiaaleineen sekä palaute/arviointi.
Kirjallisuus (soveltuvin osin):
Fadjukoff, P. 2009. Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena. Teoksessa R.-L. Metsäpelto ja T. Feldt. (toim.) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.
Meriläinen Mikko 2020: Kohti pelisivistystä. Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/309143/Kohtipel.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 4/2020: Lapsi kuluttajana digitaalisessa kaupallisessa mediassa. https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2020/kkv-selvityksia-4-2020-lapsi-kuluttajana.pdf
Koskenalho & Toukolehto 2016: Suomalaisuuden sukupuoli. https://antroblogi.fi/2016/06/suomalaisuuden-sukupuoli/
Tutustu Uudet lukutaidot -sivustolla, miten mediakasvatuksen osa-alueita voidaan toteuttaa eri luokka-asteilla https://uudetlukutaidot.fi/
Tehtävä 5. Osallisuus äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa
Miksi ja miten edistät systemaattisesti ja pitkäkestoisesti oppilaittesi osallisuuden kokemuksia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa keskustelu- ja argumentointitaitoja kehittämällä? Pohdi vastaustasi sekä luokassa että sen ulkopuolella rakentuvan osallisuuden näkökulmasta. Erittele ja argumentoi valitsemiisi lähteisiin, alla olevaan kuvaan ja opetussuunnitelmaan tukeutuen mielestäsi keskeisimmät toimintatavat opetukseen.
Osallisuuden portaat (Hart, 1992; Turja 2011)
Kirjallisuutta soveltuvien osin
Eskelä-Haapanen, S., Hannula, M. & Lepola, M. 2015. Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu. Jyväskylä: PS-kustannus. Sivut 15–19, myös koko teosta voi käyttää. skannattuna
Niemi, R. 2008. Osallisuus koulussa. Sanahelinää vai opetusta rikastuttava mahdollisuus. Teoksessa M. Lanas, H. Niinistö & J. Suoranta. Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä 2. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitos, 121–147. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/65381/978-951-44-7544-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=121
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, L7 s. 24: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Sääskilahti, M. 2011. Miten yhdeksäsluokkalaiset argumentoivat? Teoksessa E. Harjunen, R. Juvonen, J. Kuusela, B. Silén, M. Sääskilahti & M. Örnmark (toim.) Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä. Perusopetuksen 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa 2010. Helsinki: Opetushallitus. Raporit ja selvitykset 2011:2, 32–38. https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/OPH_0511.pdf
Vesitätkö keskustelun surkeilla väitteillä? – Näin tunnistat laiskan argumentoinnin ja keskustelet paremmin. YLE Oppiminen – video + sama (vähän laajennettuna) tekstinä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/28/vesitatko-keskustelun-surkeilla-vaitteilla-nain-tunnistat-laiskan
Liitteet:
Moduuli 4. Tekstien tuottaminen ja tulkitseminen ja monilukutaito (tehtävistä valitaan yksi)
Tehtävä 1. Kriittisen lukutaidon kehittäminen
Vastaa a- ja b-kohtaan.a) Tutustu oheiseen Roni Bäckin vlogiin Mun matka nollasta tilaajasta puoleen miljoonaan (500K spesiaali)
sekä videon alla olevaan infokenttään.
Analysoi vlogi ja infokenttä oheisen kirjallisuuden avulla mainonnan, intertekstuaalisuuden ja katsojan sitouttamisen näkökulmista. Hyödynnä analyysissasi kriittisen lukutaidon ydinkysymyksiä.
b) Laadi valitsemallesi ikäryhmälle oppimiskokonaisuus, joka pohjautuu edellä tutkimaasi Roni Backin videoon ja siihen liittyvään keskusteluun. Hyödynnä suunnitelmassa myös A-kohdassa esiteltyjä kriittisen lukutaidon ydinkysymyksiä. Erittele suunnitelmaan 1) oppimistavoitteet, 2) pedagoginen toiminta ja aktiviteetit, joiden avulla tavoitteet saavutetaan sekä 3) arviointi, jonka avulla arvioidaan tavoitteiden saavuttamista. Perustele valintojasi ja suunnitelmasi ratkaisuja sekä kuvaile, mihin oppilaiden ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota.
Kirjallisuus:
Mainonta Youtubessa. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mainostaminen-youtubessa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/vaikuttajamarkkinointi-sosiaalisessa-mediassa/
Prologos: Ystäväni eetterissä: parasosiaaliset suhteet 2020-luvulla: https://prologos.fi/ystavani-eetterissa-parasosiaaliset-suhteet-2020-luvulla/
Tehtävä 2. Tuiskun koulupolun avun tukeminen tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taitojen näkökulmasta
Miten tuet yksilöllisesti Tuiskun koulupolun alkua kehittyvien tulkitsemisen ja tuottamisen taitojen näkökulmasta? Tuisku on nyt ensimmäisellä luokalla juuri ennen joulua. Ks. kuva alla.
Kirjallisuus (soveltuvin osin, silmäillen):
Korkeamäki, R-L. (2011). New Literacies – Millaista on oppia lukemaan ja kirjoittamaan 2000-luvulla? Teoksessa H. Mikkola, P. Jokinen & M. Hytönen (toim.) Tulevaisuuden koulua kehittämässä: Uusi teknologia haastaa ja inspiroi (7–18). Oulun yliopisto: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514295300.pdf
Lerkkanen, M.-K. 2013. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa, 23–90; 165–172.
Lerkkanen, M.-K, Poikkeus, A.-M., Ahonen, T., Siekkinen, M., Niemi, P. & Nurmi, J.-E. 2010. Luku- ja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 2/2010, 116–128. skannattuna
Lerkkanen, M.-K., Ahonen, T., Ketonen, R. & Leppänen, U. Kirjoittamisen vaikeudet. Teoksessa Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen M.-K. & Siiskonen, T. 2019. Oppimisen vaikeudet. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 304-322. Saatavana e-kirjana Jykdokista.
Roos, S., Hannula, M., Törmä, E. & Lerkkanen, M-K. Äidinkieli ja kirjallisuus alkuopetuksessa: Esimerkki kertomusten yhteistoiminnallisesta kirjoittamisesta. Teoksessa O-P. Salo & M. Kontoniemi (toim.) Kohti uutta – 100 vuotta koulun kehittämistä Jyväskylän normaalikoulussa, 245–260. skannattuna
Tähän vastaukseen sopivaa taustatietoa löytyy myös tästä teoksesta:
Lerkkanen, M.-K., Ahonen, T., Ketonen, R. & Leppänen, U. Kirjoittamisen vaikeudet. Teoksessa Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen M.-K. & Siiskonen, T. 2019. Oppimisen vaikeudet. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Jykdokissa e-kirjana.
Tehtävä 3. Tekstilajit
TÄHÄN TEHTÄVÄNANTOON ON TULOSSA PIENIÄ MUUTOKSIA 14.11. MENNESSÄ
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
a) Nimeä oheiset kolme tekstilajia ja niiden keskeiset tavoitteet.
b) Analysoi ja tulkitse oheiset tekstilajit. Esittele myös niiden keskeisimmät tekstilajipiirteet ja erittele, millä keinoin teksti pyrkii saavuttamaan tavoitteensa.
c) Esittele, miten tekstejä voi hyödyntää opetuksessa yhdessä tai erikseen.
Hyödynnä tekstilajien analysoinnissa kriittisen lukutaidon ydinkysymyksiä ja oheisia nettisivustoja (ks. kohta Kirjallisuus). Lisäksi etsi internetistä tietoa kyseisistä tekstilajeista ja ohjeita niiden analysoimiseen. Kokoa vastauksesi oheiseen taulukkoon. Taulukkomuodosta huolimatta laadi sisällöllisesti yhtä laaja vastaus kuin muissa tehtävissä.
Tekstilaji 1.
Minecraft Rakennusopas 2015. Päivitetty painos. Egmont Kustannus.
Tekstilaji 2.
Jukka Itkonen 2007. Taikuri Into Kiemura. Otava
Tekstilaji 3.
Oheinen video alusta kohtaan 2:40.
Taulukoi vastauksesi alla olevan mallin mukaan.
|
|
Keskeiset |
Keskeisiä |
Hyödyntäminen opetuksessa, esim. |
|
Tekstilaji 1 |
|
|
|
|
Tekstilaji 2 |
|
|
|
|
Tekstilaji 3 |
|
|
|
Kirjallisuus:
Opetushallitus: Tekstilajit opetuksessa ja mihin tekstilajeja tarvitaan https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tekstilaji-opetuksessa sekä Kouluopetuksen keskeiset yksinkertaiset tekstilajit genreperheittäin https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/173781_kouluopetuksen_keskeiset_yksinkertaiset_tekstilajit_genreperheittain.pdf
Mikäli tarvitset syvempää ymmärrystä tekstilajeista tai haluat vilkaista, miten kielentutkijat eri tekstilajeja lähestyvät, tutustu Heikkisen ym. Genreanalyysi-teokseen. Silmäile sieltä esimerkiksi Visakon ja Vuotilaisen artikkeli Aprillipila tekstilajina, josta näet, miten monipuolisesti tekstilajeja voi lähestyä. Näin tarkkaa analyysia ei tietenkään tässä tehtävänä edellytetä.
Heikkinen ym. Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä 2012 https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk29/Genreanalyysi.pdf
Tehtävä 4. Tekstin tulkinta ja kielellinen tietoisuus
Ohessa on Animalian kampanjajuliste. - Tulkitse sitä monipuolisestieri näkökulmista (ks. kriittisen lukijan ydinkysymykset ja valitse niistä olennaiset).
- Millaisia kielestä puhumisen käsitteitä tämän tekstin tulkinnassa tarvitsit? Mihin ja miksi?
- Miten teksteistä, niiden piirteistä ja tulkinnasta kannattaa puhua alakoululaisten kanssa?
Kampanjajuliste:
Kirjallisuus:
Korhonen, R. & Alho, I. Ei kielioppia kieliopin vuoksi. Kieli, koulutus ja yhteiskunta toukokuu 2014. http://www.kieliverkosto.fi/article/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta/
Alho, I. & Kauppinen, A. 2008. Käyttökielioppi. SKS, 192–194
