1. Pohdi sivustollesi, miten osaamisesi on kehittynyt tekstien tulkitsemisen pedagogiikan osa-alueella opintojakson aikana (yhteiset tapaamiset ja moduulitehtävät). Katso myös syksyn alussa tekemääsi pedagogisen osaamisen itsearviointia uudelleen ja keskity siinä tekstien tulkitsemisen osa-alueisiin (omat taidot 1 ja pedagogiikan osalta 4). Muista myös, että palaamme tekstien tulkinnan alkuvaiheeseen eli lukemaan opettamiseen vielä huhtikuussa. 

Apukysymyksiä: 
Tunnetko kehittyneesi tekstien tulkinnan pedagogiassa esim. tietojen, taitojen tai asenteen tasolla? Millaista kehitystä on tapahtunut? Mikä on estänyt kehittymistä?
Koen kehittyneeni tekstien tulkinnan pedagogiassa, vaikka olin jo alussa arvioinut sen melko vahvalle osaamistasolle. Alkukartoituksen tekeminen ja sen läpi käyminen yhteisesti muistutti minua monista tiedoista ja taidoista tulkita tekstejä. Huomasin, että moni tekstin tulkintaan liittyvistä käsitteistä oli päässyt unohtumaan vuosien saatossa. Pienryhmäpohdinnat ja teoriaosuudet toivat uusia näkökulmia tekstien tulkintataitojen opettamiseen. Nyt asenteeni on positiivisempi äidinkielen opettamiseen tältä osa-alueelta. Myös oppilaiden asenteisiin voidaan vaikuttaa tarjoamalla heille omalle taitotasolleen sopivan haastavia tehtäviä.

Mitä osaat aiempaa paremmin tekstien tulkitsemisen pedagogiikan osalta?
Osaan paremmin huomioida oppilaiden taitotasot tekstien tulkitsemisen opettamisessa. Opetuksessa voi ohjata oppilasta tutkimaan esim. kuvia, otsikoita ja kuvaajia tekstin ymmärtämisen lisäämiseksi. Oppilasta voi myös johdattaa tutkimaan tekstin tummennettuja sanoja, jos koko tekstin lukeminen tuottaa vaikeuksia. 

Mikä vaatii vielä harjoittelua/syventymistä?
Harjoittelua vaatii tulkinnan opettaminen oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Millaisia periaatteita/ohjenuoria sinulla on tekstien tulkitsemisen ohjaamiseen?
- Tekstin huolellinen lukeminen
- Rakenteen analysoiminen: kappalejaot, otsikot, kuvat, tekstityyppi
- Keskeisten käsitteiden etsiminen: esim. tummennetut sanat
- Tyylikeinojen tunnistaminen: esim. vertauskuvien, symboliikan merkitys
- Lähteen luotettavuuden arviointi
- Keskustelua tekstistä: näkökulmien jakaminen
- Erilaisten tekstityyppien hyödyntäminen: fiktio, tietokirjat, uutiset tms.