Erilaisia tekstejä

Mikä on teksti?

Mikä tahansa, mikä välittää merkityksiä on teksti kello, kuva tai diagrammi mutta myös uutinen tai runokin. Teksti voi olla kirjoitettu tai puhuttu.

Erilaisten tekstien yhdistäminen on myös mahdollista: esimerkiksi sarjakuvassa yhdistyy kuva ja kirjoitettu teksti, uutisessa voi olla kuvia tai kaavioita.

Erilaisten tekstien maailmassa tarvitaan monipuolista lukutaitoa. Nykyaikaiset tekstit ovat usein multimodaalisia eli monikanavaisia: niissä on yhdistetty eri viestintätapoja toisiinsa. Esimerkiksi kirjoitettuun tekstiin voi olla yhdistetty ääntä tai liikkuvaa kuvaa; elokuva on multimodaalinen kokonaisuus. Monikanavainen teksti vaatii laajempaa lukutaitoa kuin perinteinen teksti, sillä eri tekstien sisältö pitää yhdistää merkityskokonaisuudeksi.

 

Tekstilajit ja tekstilajiperheet

Kohtaamme erilaisia tekstejä joka päivä ja kaikkialla. Teksteillä on erilaisia tarkoituksia ja tavoitteita, ja siksi on tärkeää tunnistaa tekstilajeja ja tekstilajiperheitä.

Tekstilajit
Tekstit, joiden rakenne ja tyyli ovat samanlaiset, ovat samaa tekstilajia. Esimerkiksi uutinen on tekstilaji. Kaikissa uutisissa on siis samanlainen rakenne ja tyyli.

On tärkeää tunnistaa eri tekstilajit toisistaan, sillä tekstilaji vaikuttaa siihen, miten tekstin sisältö ymmärretään ja tulkitaan. Tekstilaji kertoo, mikä on tekstin tavoite. Sadun tarkoitus on viihdyttää ja usein myös opettaa. Käyttöohjeen tarkoitus on, että lukija tekee asiat oikein.

Myös tekstin julkaisupaikka vaikuttaa: jos luemme ohjeen runokirjasta, tulkitsemme, että se on kaunokirjallinen, eikä ohjaava teksti. Samoin odotamme, että käyttöohje on totta, mutta kukaan ei ajattele, että satu on totta.


Tekstilajiperheet

Tekstilajiperhe tarkoittaa, että perheeseen kuuluvien tekstien sisällöt ovat samankaltaiset. Aina tekstityyppiä ei ole helppo sanoa. Useimmiten samassa tekstissä on merkkejä useasta tekstityypistä.

Esimerkiksi niin uutinen kuin tarinakin on tekstilaji, joka on tekstilajiperheeltään sekä kertova että kuvaileva.

Erilaisia tekstilajiperheitä

Kertova teksti kertoo, mitä tapahtui. Sen tyyli on neutraali. Kertovassa tekstissä ei ole mielipidettä. Tekstilajeista esimerkiksi uutinen tai tarina on kertova teksti. Myös elämäkerta voi olla kertova kaunokirjallinen teksti, jos siinä ei ole mielipiteitä.

Pohtiva teksti pohtii asiaa monipuolisesti ja analyyttisesti. Se tarkistelee esimerkiksi syitä ja seurauksia sekä yhtäläisyyksiä ja eroja. Siinä on usein myös kirjoittajan mielipide. Esimerkiksi essee, oppikirja ja kolumni ovat pohtivia tekstejä. Tällä jaksolla lukupäiväkirja on pohtiva teksti.

Kuvaileva teksti kuvailee havainnollisesti, millainen joku asia on. Kuvailevissa teksteissä on runsaasti adjektiiveja ja kuvailevia verbejä. Kuvailua on paljon esimerkiksi matkaesitteissä, matkareportaaseissa, säätiedotuksessa, päiväkirjoissa ja kaunokirjallisissa teksteissä kuten tarinoissa. Tällä äikän jaksolla Peer Gynt -videosta kirjoitettu tekstimme on kuvaileva teksti.


Kantaaottava teksti esittää kannanottoja puolesta ja vastaan. Se kertoo kirjoittajan mielipiteen ja yrittää samalla vaikuttaa kuulijaan tai lukijaan. Siinä on väitteitä ja perusteluita. Esimerkiksi pääkirjoitus, mainos ja tällä äikän jaksolla kirjoitettava mielipideteksti ovat kantaaottavia tekstejä.

Ohjaava teksti pyrkii ohjaamaan lukijan/kuulijan toimintaa esimerkiksi ja sisältää käskymuotoja. Sen tyyli on selkeä ja yksiselitteinen. Esimerkiksi tehtävänanto, käyttöohje, mainos, resepti, liikennemerkki, opaskyltti tai laki voivat olla ohjaavia tekstejä.

 

OPO-tunti ti 22.3. ja to 24.3. Referaatti

Referointi

Referointi tarkoittaa sitä, että sinä kerrot jonkun muun henkilön kirjoittamaa tekstiä omin sanoin. Referaatti on siis teksti, jossa kerrotaan jonkin toisen tekstin pääasiat omin sanoin.

(Kun esimerkiksi kerrot eilisiltana katsomastasi elokuvasta ystävällesi, sanot vain tärkeimmät juonen asiat, mutta et yksityiskohtia. Sinä siis referoit.)

Hyvä kirjoittaja ei vain lyhennä pohjatekstiä satunnaisesti, vaan hän kirjoittaa referaatin pohjatekstin tärkeimmistä ajatuksista sellaisessa järjestyksessä kuin itse haluaa. Referaatissa ei saa sanoa omaa mielipidettä. Sanat täytyy valita tarkasti.

Sopiva referaatin pituus?
Referaattia on myös hyvä suunnitella, kuten kaikkia tekstejä. Sopiva pituus referaatille on noin kolmasosa pohjatekstistä.

Lähteet
Lähde täytyy aina kertoa. Jos et kerro lähdettä, sinä kopioit toisen henkilön tekstiä eli plagioit. Laki kieltää plagioinnin!


Ohje referaatin tekoon

1. Lue pohjateksti hyvin ja kirjoita kokonaisilla virkkeillä vastaus kysymyksiin.

  • Mikä on tekstin nimi?
  • Kuka tekstin on kirjoittanut?
  • Missä se on julkaistu?
  • Milloin se on julkaistu?
  • Mistä teksti kertoo?
  • Kenelle se on suunnattu?

2. Kerää tekstistä pääasiat ja ryhmittele ne mielestäsi sopivaan järjestykseen. Tee esimerkiksi ajatuskartta tai lista.

3. Kirjoita referaatti loppuun ja muista seuraavat asiat:
• Käytä selostavaa tyyliä.
• Viittaa pohjatekstiin silloin tällöin.
• Ovatko kaikki pohjatekstin pääasiat mukana?
• Ymmärtääkö referaatin ilman pohjatekstiä?
• Onko oikeinkirjoitus kunnossa?

Kirjoita referaatti seuraavasta Ukko.fi-sivustolla olevasta tekstistä:

Työelämä tulevaisuudessa – mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan työelämässä pärjäämiseen?

PALAUTA TEHTÄVÄ 7. luokan Kotitehtävien palautuskansio​on.

Kuvaileva teksti: Peer Gynt -tarina

Millainen on hyvä kertomus?

- alkaa suoraan tilanteesta ja kuvailee alussa paikan, ajankohdan ja tilanteen

- antaa henkilöistä tiedoksi kiehtovia yksityiskohtia, luonnehdintoja (muttei liian tarkkaa kuvausta)

- on jaksoteltu kappaleisiin (kappale vaihtuu tilanteen, ajan, paikan tms. muuttuessa)

- sisältää (aisteihin pohjautuvaa) kuvausta selkeän muttei liian nopeasti etenevän juonen lisäksi

- dialogi eli vuoropuhelu elävöittää kertomusta, kunhan sitä käytetään säästeliäästi niin, että sekin vie tarinaa koko ajan eteenpäin tai paljastaa juonesta/henkilöiden sisäkuvasta yms. merkittäviä yksityiskohtia (ei turhaa löpinää)

- kertomuksen pahikset eivät ole vain pahoja, eivätkä hyvikset vain hyviä (heikkouksia ja hyveitä on kaikissa; kertomuksessa on jollain tapaa yllätyksellisiä tilanteita tai sivuhenkilöitä)

- tarinaan on luotu jokin tunnelma (humoristinen, haikea, ahdistava, jännittävä, surullinen...); tunnelmaa voi luoda kuvauksella mutta myös kuvailevilla eli deskriptiivisillä sanoilla (ei "mennä" vaan löntystää, ontuu, laahustaa, sipsuttaa, harppoo...; ei "itkeä" vaan niiskuttaa, tyrskii, pillittää... jne. katso Sanapankki​)

 

Peer Gynt - kirjoitustehtävä

Peer Gynt on norjalaisen Henrik Ibsenin vuonna 1867 kirjoittama näytelmä Peer Gynt -nimisen henkilön elämänvaiheista ja mielikuvituksellisista seikkailuista. Näytelmässä tapahtuu paljon. Siinä mm. kierretään maailmaa, hurmataan naisia, tavataan vuorenpeikkoja ja pyöriteään orjakauppaa Afrikassa. Videolla kuuluva kappale "Vuorenkuninkaan luolassa" on toisen norjalaisen Edvard Griegin vuonna 1874 näytelmään tekemä sävellys.

1. KATSO VIDEOELOKUVA JA OIVALLA TARINAN JUONI.
https://m.youtube.com/watch?v=LGkSaIzZtsk

2. KATSO VIDEO UUDELLEEN JA TEE HAVAINTOJA TILANTEESTA, AJASTA, PAIKASTA, HENKILÖISTÄ (PINTAKUVA).

3. KIRJOITA KERTOMUKSEN LUONNOS. Mitä videolla tapahtuu?

4. VERTAISPALAUTE: Lue kaverisi kertomuksen luonnos ja anna vertaispalautetta:

+ jos seuraavat asiat löytyvät tarinasta, niihin kohtiin laita plus-merkki.

* Jos seuraavia tietoja puuttuu, lisää tekstin loppuun kirjoittajalle ohjeet, mitä pitää lisätä, jotta kertomuksesta tulee monipuolisempi.

5. PALAUTA VALMIS TEKSTI PEDANETTIIN. Kotitehtävien palautuskansio​


Vertaisarviointikriteerit:

Johdantokappale:
  • Alkutilanne: Viekö aloitus lukijan suoraan tilanteeseen, jossa Peer Gynt on köytettynä vankina peikkojen luolassa?
  • Aika: Onko kuvailtu vuorokauden- ja vuodenaika (ei vain sanottu suoraan "On kesä" vaan kuvailtu kesäpäivää niin, että lukija ymmärtää itse vuodenajan)
  • Paikka: Onko paikkaa kuvailtu ulkoa (metsää) ja sisältä (luolaa)?
  • Henkilöt: Onko kuvailtu pintakuva Peer Gyntistä (ja vähän peikoista)?

2. kappale (uudelta riviltä):

Onko kuvailtu, mitä on tapahtunut juuri ennen tarinan nyt-hetkeä?

(Kuvaile esim. niin, että lukija voi päätellä peikkojen juuri aterioineen ja jättäneen Peer Gyntin syömättä. Peikot voi kuvailla nyt tarkemmin kuin alussa.)

3. kappale:
Onko kuvailtu,

  • mistä Peer Gynt saa idean pakoon? (pojan ajatuksia, sisäistä puhetta?)
  • miten hän pakoa toteuttaa?
  • mitä yllättävää tapahtuu kesken paon?

Kuvaillaanko Peer Gyntin tuntemuksia tarpeeksi?

4. kappale: Yhtäkkiä peikot heräävät!
Onko kuvailtu,

  • Mitä ääniä kuuluu?
  • Hajua?
  • Millaista puhetta kuuluu?
  • Millaista liikettä alkaa tapahtua?
  • Miten poika tähän kaikkeen reagoi


Onko tähän kappaleeseen lisätty peikkojen välistä dialogia eli vuoropuhelua?

5. kappale:
Kuvaile pakovaihe mahdollisimman vauhdikkaasti.

Onko kuvailtu...

  • pojan elintoimintoja?
  • ääniä, huutoja, puuskutusta?
  • tuntemuksia?

Tässä kappaleessa jännitys nousee äärimmilleen, kun varjot nousevat pojan kasvoille ja hän...?

6. kappale.
Onko kuvailtu...

  • Kliimaks eli huippukohta? Miten poika pelastuu?
  • Millainen on tarinan päätöstilanne?
  • Tapahtuuko jokin yllätys?

Mielipidekirjoitus

Mielipidekirjoitus on teksti, jossa kirjoittaja ottaa kantaa johonkin (usein ajankohtaiseen) aiheeseen. Mielipidekirjoituksia julkaistaan mm. sanomalehdissä.

Mielipidetekstin tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan (saada ihmiset ajattelemaan asiaa tai vaikuttaa heidän mielipiteeseensä asiassa).

Mistä kirjoitan?

Helpoiten pääset vauhtiin, kun listaat aiheita, jotka ovat sinua itseäsi mietityttäneet, kiihdyttäneet, huolestuttaneet tai ilahduttaneet, ja poimit niistä kirjoituksen aiheen. Jos asia puhuttelee sinua, se puhuttelee muitakin.

Kirjoita asioista, joista olet aidosti kiinnostunut ja jotka koskettavat sinua henkilökohtaisesti. Vain niin saat mukaan aitoa tunnetta. 


1. Suunnittele teksti valitsemastasi aiheesta vihkoosi.

Mikä on väitteesi/mielipiteesi?

Tekstin aiheita:
Saat valita aiheen itse tai kirjoittaa aiheesta:

  • Unen merkitys koululaiselle
  • Ihminen tarvitsee liikuntaa
  • Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Oulussa
  • Leirikoulun/luokkaretken merkitys
  • Kiusaaminen
  • Katujen roskaaminen
  • Koulussa pitäisi olla enemmän…
  • Nuorten ulkonäköpaineet
  • Nuorten kotiintuloajat
  • Mopoauto on tarpeellinen / tarpeeton hankinta
  • Viikkorahaa pitäisi saada enemmän / Viikkoraha pitäisi ansaita
  • Elokuvien tai pelien ikäsuositukset
  • Kierrättämisen / luonnonsuojelun merkitys
  • Tosi-tv-sarjat ovat turhia / hyvää viihdettä

Miten aiot perustella kantasi?
Keksi aiheesta vähintään kolme hyvää ja uskottavaa perustelua. Kirjoita ne vihkoosi.

2. Luo mielipidekirjoitus pedanetin terveystiedon palautuslaatikkoon merkintänä.

3. Keksi kuvaava otsikko. Voit muokata otsikkoa lopuksi, kun tekstisi on valmis.

4. Kirjoita aloituskappale. Esittele aihe tai ongelma ja sen tausta. (3-5 virkettä)
  • Kirjoita minä - muodossa - tämä on sinun mielipiteesi aiheesta.
  • Kerro, mistä asiasta kirjoitat? Mihin asiaan haluaisit ihmisten kiinnittävän huomiota? Minkä haluaisit muuttuvan?
  • Esittely voi olla esim. asian kärjistys, väite tai kysymys.
5. Kirjoita seuraavaksi toinen kappale, jossa kerrot oman mielipiteesi asiasta ja perustelet sen. (Vähintään 3 perustelua! (4-8 virkettä)

  • Mitä mieltä sinä olet? Kerro!
  • Miksi? Perustele kantasi vakuuttavasti. Miksi pitäisi toimia niin kuin sinä ajattelet? Mitä hyvää siitä seuraisi? Miksi se olisi parempi / tärkeämpi vaihtoehto? Anna esimerkkejä
  •  Voit käyttää kirjoituksessa seuraavia fraaseja:
    • Minun mielestäni (koulussa) pitäisi...,
    • Olisi kiva, jos...
    • Haluaisin, että... 
    • Olisi varmasti järkevää...
  • Onko joku kanssasi eri mieltä? Kumoa tai kyseenalaista vastanäkemykset.
6. Kirjoita lopetuskappale, jossa kerrot, miten asia pitäisi sinun mielestäsi ratkaista. (3-5 virkettä) Mitä parannusehdotuksia ja/tai toiveita keksit?

7. Tarkista

  • Onko tekstiin jäänyt näppäilyvirheitä?
  • Onko tekstissä ohjeen mukainen kappalejako? (3 kappaletta)
  • Alkavatko kaikki virkkeet isolla alkukirjaimella?
  • Päättyvätkö kaikki virkkeet lopetusmerkkiin?
  • Onko liian pitkiä virkkeitä? (esim. kaksi riviä) Lyhennä ne!
  • Onko vähintään kolme perustelua?
  • Käytitkö vahingossa pilkkua vertailevassa kuin-rakenteessa? (Jos käytät kuin-sanaa vertailemassa joitain kahta asiaa, kuin-sanan eteen ei tule pilkkua.) Korjaa!
  • Onko puhekieltä? Tarkista ovatko erityisesti seuraavat sanat oikein? 
    • aijon → aion (aikoa-verbistä)
    • enään → enää
    • epäillyttää → epäilyttää
    • erillainen, erinlainen → erilainen
    • hönppä → hömppä
    • kumpa → kunpa (MUTTA jompikumpi)
    • kuullostaa → kuulostaa (HUOM: sipulia kuullotetaan)
    • naivi → naiivi
    • niimpä → niinpä
    • ompa → onpa
    • sydämmet → sydämet (”Sydämeen mahtuu vain yksi ämmä.”)
  • Muistitko kirjoittaa yhdyssanat yhteen? (Jos peräkkäiset sanat muodostavat uuden kokonaisuuden, kyseessä on tavallisesti yhdyssana.) Tarkista esim. https://pilkunviilaamo.fi/yhteen-vai-erikseen/
  • Oletko käyttänyt konditionaalimuotoa eli -isi -muotoa? (pitäisi, olisi, haluaisin...)
  • Onko otsikko ytimekäs ja kuvaava?
  • Pyydä kaveria lukemaan tekstisi ja antamaan vinkkejä.
  • Tee viimeiset korjaukset.
  • Lisää tekstin loppuun nimesi tai nimimerkkisi.
  • Tallenna vielä viimeisen kerran pedanettiin.