Maantieto

Maantiedon jaksokertaus: Kirjoitustehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä liittyy tunneilla katsottuihin dokumenttielokuviin ja keskusteluihin.

Kirjoita omia ajatuksiasi.
Apukysymykset:
  • Miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihin?
  • Millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnalla ja elinkeinoilla on luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa?
  • Onko mielestäsi luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää? Perustele miksi.

Huom! Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen (esim. puut, turve, öljy, tuuli, ilma, malmit, mineraalit, kiviaines, kasvit, kalat, auringon säteily ja vesi).


OTSIKKO: Ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Oppitunnit:

Ke 19.1. ja to 20.1.  Maapallon tekeminen kipsinauhasta
pe 21.1. ja ma 24.1. Pituuspiirit ja leveyspiirit jakavat maapallon lohkoihin 
(OHJEET: Asteverkon hahmotteleminen karttapallon pinnalle​)
ti 24.1. ja ke 25.1. Erilaisia karttaprojektioita
Karttaprojektioiden tutkiminen​ sekä asteverkon hahmotteleminen maapallon pinnalle.
to 27.1. Koordinaattien lukeminen
PALAUTETTAVA PEDANET-TEHTÄVÄ​
Paikan sijainnin ilmoittaminen koordinaatteina sekä maanosien ja valtamerien hahmotteleminen karttapallolle
pe 28.1. Mittakaava ja maanosien hahmotteleminen​
Etäisyyksien laskeminen kartalta mittakaavan avulla sekä maanosien ja valtamerien hahmotteleminen karttapallolle.
PALAUTETTAVA PEDANET-TEHTÄVÄ​

tee tämä:Mittakaavatehtäviä​

ma 31.1. maanosien ja valtamerien hahmotteleminen karttapallolle​
ti 1.2. Maanosien ja valtamerien hahmottelun viimeistely (MALLIKARTAT)​
ke 2.2. Uutisten seuraaminen​
to 3.2. Uutisten seuraaminen​
pe 4.2. Palmuöljy​
ma 7.2. Karttojen ja diagrammien lukeminen​
ti 8.2. Ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus​
ke 9.2.2022 Video ja maalaamista​
14.2. Maantiedon jaksokertaus: Monivalintatehtävät​ ja Maantiedon jaksokertaus: Kirjoitustehtävä​

Tehtävät koottuna


Kahoot 4: Maapallon väestö ja maanosat

  • Tuntitehtävät:


Mittakaavatehtäviä​

Koordinaattien lukemisharjoitukset tehtävät 2 ja 3

Afrikka-aiheisten uutisten selaileminen ja mielenkiintoisen valitseminen

Uutisartikkelin lukeminen/kuunteleminen ja kysymysten pohtiminen

Tavarataivas-dokumentin katsominen
Katastrofin aineksia-dokumentin katsominen
14.2. Maantiedon jaksokertaus: Monivalintatehtävät​
Maantiedon jaksokertaus: Kirjoitustehtävä​

pe 21.1. ja ma 24.1. Pituuspiirit ja leveyspiirit jakavat maapallon lohkoihin

Tuntitehtävä: Hahmotellaan asteverkko eli pituus- ja leveyspiirien muodostama koordinaatisto kipsisen maapallon pinnalle. 


OHJEET: Asteverkon hahmotteleminen karttapallon pinnalle​
ge_7_koordinaatit_lontoo_paivantasaaja.png
 
Koordinaatisto

Maapallon päälle voidaan piirtää ruudukko, joka koostuu vaakaviivoista ja pystyviivoista. Näiden viivojen ja ruudukon avulla mille tahansa paikalle voidaan kertoa sijainti, eli kerrotaan missä se on maapallolla – tyyliin: se sijaitsee tuon ruudun yläreunassa. Tämä sijaintitieto on nimeltään koordinaatit.
Koordinaattien osaamiseksi pitää kuitenkin ensin ymmärtää ne vaaka- ja pystyviivat, eli leveys- ja pituuspiirit.

Leveyspiirit

Maapallon päälle voidaan piirtää vaakatasossa viivoja, joita sanotaan leveyspiireiksi. Leveyspiirien
keskikohta on keskellä maapalloa, sitä kutsutaan päiväntasaajaksi tai 0-leveyspiiriksi. Päiväntasaaja jakaa maapallon kahteen osaan: ylhäällä on pohjoinen pallonpuolisko ja alhaalla on eteläinen pallonpuolisko.

Muilla leveyspiireillä ei yleensä ole nimeä, vaan numero joka kertoo kuinka kaukana päiväntasaajasta leveyspiiri on ja mihin suuntaan päiväntasaajasta:
pohjoiseen (N) vai etelään (S).
Esimerkiksi leveyspiiri 30°N kertoo, että päiväntasaajasta on menty 30 astetta pohjoiseen. Leveyspiiri 30°S on puolestaan 30 astetta päiväntasaajalta etelään. Oulu on leveyspiirillä 65°N, eli ollaan aika kaukana päiväntasaajasta pohjoiseen päin. Leveyspiirien numerot näkyvät yleensä karttojen sivureunoissa.

Päiväntasaajan lisäksi jotkin muutkin leveyspiirit ovat niin tärkeitä, että niille on annettu nimi. Näitä ovat kauriin ja kravun kääntöpiirit sekä eteläinen ja pohjoinen napapiiri. Alla olevasta kuvasta näet nämä nimetyt leveyspiirit ja niiden sijainnit. Sinun ei tarvitse tietää ihan tarkasti missä ne kulkevat, mutta suunnilleen.
 
Muita leveyspiirejä:
 
Pituuspiirit
Maapallolle voidaan piirtää myös pystysuuntaisia viivoja, joita sanotaan pituuspiireiksi. Pituuspiirien keskikohta menee Englannin pääkaupungin Lontoon läpi ja sitä sanotaan 0-pituuspiiriksi. 0-
pituuspiiri eli Greenwichin meridiaani jakaa maapallon myös kahteen osaan: oikealla puolella on itäinen puoli maapalloa ja vasemmalla puolella läntinen.

Muilla pituuspiireillä ei ole nimeä, vaan samanlainen numero kuin leveyspiireilläkin. Numero kertoo, kuinka kaukana 0-pituuspiiristä ollaan ja missä suunnassa: idässä (E) vai lännessä (W). Esim. pituuspiiri 45°E on 45 astetta Lontoosta itään (eli oikealle), pituuspiiri 70°W on puolestaan 70 astetta Lontoosta länteen (eli vasemmalle). Oulu on pituuspiirillä 25°28' E eli hieman Lontoosta itään. Pituuspiirien numerot näkyvät yleensä karttojen ylä- ja alareunassa.


Aste on koordinaattien mittayksikkö

Maantieteellisen koordinaatiston koordinaattien mittayksikkö on aste eli °. Yksi aste jakautuu 60 minuuttiin (’) ja yksi minuutti 60 sekuntiin (’’).

  • pieni pyöreä merkki ° numeron oikealla puolella on aste
  • Yksi lyhyt viiva numeron oikealla puolella ′ on kulmaminuutin merkki 
  • kaksi lyhyttä viivaa on ″ kulmasekunnin merkki

Esimerkiksi Turun linnan maantieteelliset koordinaatit ovat 60°26′07″N, 22°13′43″E.

turunlinnan_sijainti2

Vinkki 1. Voit kokeilla koordinaattien toimivuutta kopioimalla edellä mainitut koordinaatit Google Mapsin hakukenttään.

Vinkki 2. Koordinaattien lukemista kannattaa harjoitella ääneen!

Turun linnan koordinaatit luetaan:

60 astetta, 43 minuuttia ja 7 sekuntia pohjoista leveyttä ja

22 astetta 13 minuuttia ja 43 sekuntia itäistä pituutta



Kotitehtävä: Lue tai kuuntele

https://peda.net/id/07e4df58f13
https://peda.net/id/07e76782f13
https://peda.net/id/07e8c38ef13​


Paikkojen sijainti kerrotaan ilmansuuntien avulla

Pääilmansuuntia on neljä: pohjoinen, etelä, itä ja länsi.

Väli-ilmansuuntia on myös neljä: koillinen, kaakko, lounas ja luode.

Ilmansuuntia tarvitaan silloin kun kerrotaan, missä joku paikka on.
Koordinaateissa käytetään pääilmansuuntien englanninkielisten nimien alkukirjaimia:
Pohjoinen = North -> N
Itä = East -> E
Etelä = South -> S
Länsi = West -> W

 

 

 
Katso video asteverkosta Google Earthissä
Kokeile itse käyttää Google Earthiä

Tärkeitä käsitteitä:
    • Kartta
    • Ilmansuunnat
    • Leveyspiiri (esim. Päiväntasaaja eli ekvaattori, Kravun ja Kauriin kääntöpiiri, Napapiirit)
    • Pituuspiiri (esim. 0-pituuspiiri eli Greenwichin meridiaani ja 180-pituuspiiri eli päivämääräraja)
    • Pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko
    • Asteverkko eli koordinaatisto
    • Koordinaatti


​​Lähteenä: 
​Laukaan maantiedon e-materiaali​
Karttatietoutta e-kirja
Paikkaoppi

OHJEET: Asteverkon hahmotteleminen karttapallon pinnalle


Ensin piirretään leveyspiirit vaakasuoraan. Maapallo jaetaan pohjoisnavalta etelänavalle 6 yhtä leveään leveyspiiriin (jokainen 30 astetta). 

Piirretään päiväntasaaja, joka halkaisee pallon vaakasuunnassa puoliksi. Tämä on 0-leveyspiiri. Voit käyttää apunasi viivoitinta sekä nuppineulaa etelä- ja pohjoisnapana.

Tee esim. näin:

  1. Merkitse pohjoisnapa nuppineulalla.
  2. Mittaa matka pohjoisnavalta päiväntasaajalle. Siirrä kuminauhaa oikeaan kohtaan.
  3. Jaa matka päiväntasaajalta pohjoisnavalle kolmeen yhtä pitkään osaan. Yhdistä merkit vaakasuorilla (pallon mukaan kaartuvilla) viivoilla.
  4. Tee sama etelänavalta päiväntasaajalle.

    (Huom! 30N-, 60N, 30S- ja 60S leveyspiirien piirtämiseen voi käyttää apunasi joko harppia ja viivoitinta tai viivoitinta vapaata kättä.)




Seuraavaksi piirretään pituuspiirit pystysuoraan. Maapallo 360 astetta jaetaan ensin 12 yhtä leveään pituuspiiriin (jokainen 30 astetta).





  1. Voit piirtää ensin 0-pituuspiirin halkaisemaan pallon pituussuunnassa kahtia. Kun samaa viivaa jatketaan etelä- ja pohjoisnavalta pallon ympäri se on 180-pituuspiiri.
  2. Seuraavaksi molemmat pallonpuoliskot jaetaan puoliksi. Navoille muodostuu neljä 90 asteen kulmaa eli "rasti".
  3. Viimeiseksi jokainen neljäsosa jaetaan kolmeen yhtä leveään sektoriin.

Lopputulos:

ti 24.1. ja ke 25.1. Erilaisia karttaprojektioita

Tunnin alkuun kahoot


Tuntitehtävä: Jatketaan asteverkon piirtämistä. Tutkitaan erilaisia karttaprojektioita.

OHJEET: Asteverkon hahmotteleminen karttapallon pinnalle​

https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/emaantieto-7/emaantieto7/2-valtameret

Kotitehtävä: Lue tai kuuntele

https://peda.net/id/07e61dbef13​
https://peda.net/id/07ea9fbaf13​

Authagraph
Monipuolinen AuthaGraph -kartta pyrkii minimoimaan kaksiulotteisen kartan vääristymiä. Se toimii sekä kaksi- että kolmiulotteisena. Sitä onkin leikkisästi kutsuttu lempinimellä origamikartta. Authagraph näyttää kaikki maa-alueet lähes oikeassa koossa, ja sillä voi kuvata maailmaa monesta eri näkövinkkelistä. AuthaGraphissa on myös ongelmia. Suurin niistä ehkä on, etteivät pohjoinen ja etelä enää sijaitsekaan tutusti kartan ylä- ja alaosassa. Kartassa on myös yhä vääristymiä pinta-aloissa, vaikkakin ne ovat vain pieniä.

Kartat auttavat hahmottamaan ympäröivää maailmaa paremmin. Niihin liittyy kuitenkin ongelma: Kolmiulotteisen pinnan vääntäminen 2D-kuvaksi aiheuttaa aina vääristymiä. Joskus pinta-alat menevät miten sattuu, toisinaan uhrina ovat suunnat tai etäisyydet.

Useimmat nykyisin käytetyt kartat ovat kompromisseja pituuksien, kulmien ja pinta-alojen suhteen. Valittu kartta on vallan väline.

lähde: Karttakeskuksen digikoulukartasto, opettajan lisämateriaali

to 27.1. Koordinaattien lukeminen

Tuntitehtävät:

  1. Harjoitellaan paikan sijainnin ilmoittamista koordinaatteina
  2. Aloitetaan hahmottelemaan omiin karttapalloihin mantereet ja valtameret karttojen avulla.

oranssi pystyviiva = 0-pituuspiiri
oranssi vaakaviiva = 0-leveyspiiri

Koordinaattien lukeminen

Paikan sijainti pystytään ilmoittamaan koordinaattien avulla. Koordinaatteja luetaan katsomalla kartan sivulta ensin leveyspiirin asteluku ja sitten kartan yläreunasta pituuspiirin asteluku. Kuljeta sormeasi leveyspiirin ja pituuspiirin viivaa pitkin ja katso missä viivat törmäävät!

Paikan tarkka sijainti kerrotaan merkitsemällä ensin leveyspiirin asteluku eli leveysaste sekä onko paikka pohjoisella  (N) vai eteläisellä (S) pallonpuoliskolla. Sitten ilmoitetaan pituuspiirin asteluku sekä onko paikka itäisellä (E) vai läntisellä (W) pallonpuoliskolla.

Esimerkiksi Helsingin koordinaatit ovat noin 60 astetta pohjoista leveyttä ja 25 astetta itäistä pituutta eli Helsingin sijainti on 60°N, 25°E.

Tehtävä 1: Koordinaattien lukemista

Tee Kahoot omaan tahtiisi. Kahootissa harjoittelet koordinaattien käyttöä ja muistelet eri maanosien nimiä ja sijainteja.


Tehtävä 2: Maailman matkaajan kartta

  1. Valitse jokaisesta maanosasta paikka, johon haluaisit matkustaa tai muuten vain kiinnostava kaupunki, valtio tai alue. Jos olet matkustanut ulkomaille, niin voit valita myös paikan, jossa olet jo käynyt. (Maanosat: Eurooppa, Afrikka, Aasia, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka, Oseania, Etelämanner)
  2. Mitkä ovat valitsemiesi paikkojen koordinaatit? Kirjoita ne ylös.
  3. Valmistaudu kertomaan luokalle, miksi valitsit juuri kyseiset paikat? (Kotona opiskelevat lähettäkää vastaukset opelle)


Tehtävä 3: Aarteen metsästys

Tehtävän tarkoituksena on harjoitella koordinaatiston käyttöä sekä tutustua paikannimistöön. Tehtävän voi toteuttaa pareittain tai esimerkiksi joukkueina.

  1. Kumpikin parista tai molemmat joukkueet valitsevat salaisen paikan aarteelle maailmankartalta.
  2. Tarkoituksena on löytää toisen aarre kysymällä kysymyksiä, joihin vastaus on aina kyllä tai ei.
  3. Kysymyksiä esitetään vuorotellen ja se kumpi selvittää ensin aarteen sijainnin koordinaatteina on voittaja.

Kysymykset voivat olla esimerkiksi tällaisia:

1) Sijaitseeko aarre pohjoisella pallonpuoliskolla?
2) Sijaitseeko aarre itäisellä pallonpuoliskolla?
3) Onko paikka mantereella vai saarella?
3) Onko paikka 60°N pohjoispuolella?
4) Onko aarteen sijainti 60°N, 25°E?

PALAUTETTAVA PEDANET-TEHTÄVÄ

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a) Ovatko maanosat pohjoisella vaiko eteläisellä pallonpuolikolla?

Eurooppa on päiväntasaajan "yläpuolella" eli se on pallonpuoliskolla. Australia sijaitsee pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikka on pallonpuoliskolla.

b) Ovatko maanosat itäisellä vai läntisellä pallonpuolikolla?
Aasia on pallonpuoliskolla. Etelä-Amerikka on pallonpuoliskolla.

c) Pohjois-Amerikassa erään paikkakunnan koordinaatit ovat 50 astetta pohjoista leveyttä eli 50° (kirjoita yksi iso kirjain, esimerkiksi S) ja 100 astetta läntistä pituutta eli 100° .

d) Australiassa erään paikkakunnan koordinaatit ovat 20 astetta (eteläistä/pohjoista)leveyttä eli 20° ja 130 astetta (itäistä/läntistä)pituutta eli 130° ?.

e) Minkä niminen leveyspiiri kulkee maapallon ympäri kohdassa

1) 0°

2) 23,5°N

3) 23,5°S

4) 66,5°N

5) 66,5°S

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mittakaavatehtäviä

ONGELMA 1: Sinun pitää piirtää työpöydän kannen kuva vihkoon. Miten saat kuvan sopimaan vihkoon? Kiinnitä huomiota siihen, että kannen muoto säilyy samana.

OHJE: Mittaa kannen pituus ja leveys senttimetreinä, mutta piirrä vihkoon millimetreinä. (Esim. 32 cm piirretään 32 millimetrinä.) Koska 1 cm = 10 mm saamme tästä mittakaavan, jossa 1 mm piirroksessa on 1 cm eli 10 mm luonnossa.
Tämä mittakaava merkitään 1 : 10.

ONGELMA 2: Piirrä seuraavaksi luokan taululla oleva kuva vihkoon.

  • Mitä yksikköä nyt käytät, kun mittaat taulun pituuden ja leveyden?
  • Mitä yksikköä käytät nyt piirroksessasi?
  • Miten kirjoitat nyt mittakaavan?
Tehtävä 1
Neliönmuotoinen mansikkamaa on piirretty mittakaavassa 1 : 1000. Kuinka pitkä mansikkamaan pituus on luonnossa, kun se on 1,5 cm pitkä piirroksessa?

Ohje: Koska mittakaava on 1 : 1000, tarkoittaa se sitä, että 1 cm piirroksessa on 1000 cm luonnossa.

Tehtävä 2
Tien pituus maastossa on 5,6 km. Kuinka pitkä se kartalla, jonka mittakaava on 1 : 100000?

Ohje: Koska mittakaava on 1 : 100000, se tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 100000 cm eli 1000 m eli 1 km maastossa.

ti 1.2. Maanosien ja valtamerien hahmottelun viimeistely (MALLIKARTAT)

Tuntitehtävä: Maanosien ja valtamerien hahmotteleminen karttapallolle. (Ensimmäiset oppilaat alkavat maalaamaan karttapallolle vesistöjä sinisellä akryylimaalilla ja pienellä siveltimellä)

Tarkista, että palloltasi löytyvät kaikki maanosat:

Kuva 1: Afrikka


Kuva 2: Etelä-Amerikka



Kuva 3: Pohjois-Amerikka

Kuva 4: Eurooppa

Kuva 5: Oseania (Australia, Uusi-Seelanti ja saaristoja)

Kuva 6: Aasia

Kuva 7: Etelämanner

ke 2.2. Uutisten seuraaminen

Tuntitehtävä: Maanosien ja valtamerien hahmotteleminen karttapallolle. (Ensimmäiset oppilaat alkavat maalaamaan karttapallolle vesistöjä sinisellä akryylimaalilla ja pienellä siveltimellä) Tutustutaan Afrikka-aiheisiin uutisiin linkitetään muille mielenkiintoisimmat uutiset. 

Helsingin Sanomat: Afrikka-aiheiset uutiset

MTV: Afrikka-aiheiset uutiset

Yle: Afrikka-aiheiset uutiset

Valitse uutisista mielestäsi mielenkiintoisin ja kommentoi sen linkki alle. Kerro lyhyesti, mitä uutisessa sanottiin.

to 3.2. Uutisten seuraaminen

Tuntitehtävä:

1.OHJEET: Asteverkon hahmotteleminen karttapallon pinnalle​
2.  ti 1.2. Maanosien ja valtamerien hahmottelun viimeistely (MALLIKARTAT)
3. Vesistöjen maalaaminen  sinisellä akryylimaalilla ja pienellä siveltimellä. Voit halutessasi maalata ensin valkoisella pohjamaalilla.
4. Tutustutaan yhdessä lisää Afrikka-aiheisiin uutisiin. Luetaan yksi artikkeleista yhdessä ja tutkitaan siinä olevaa viivadiagrammia. Tutustutaan uutisissa mainittuihin Afrikan maihin. Esitetään ja perustellaan mielipiteitä liittyen muoviongelmaan. Pohditaan ekologista ongelmaa.


Lue:
Kenia kielsi muovipussit ankarien rangaistusten uhalla

Tai kuuntele:

Pohdi:
  • Mitä ajattelet uutisesta?
  • Mitä muovin tuotannolle on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana?
  • Mitä mieltä olet muovin käytöstä Suomessa?

pe 4.2. Palmuöljy

Tuntitavoite:
Luonnon ja ihmisen toiminnan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä keskusteleminen

Lue teksti palmuöljystä:

Palmuöljyä käytetään elintarviketeollisuudessa ja polttoaineena ympäri maailman. Suurin osa palmuöljystä käytetään ruoka-aineisiin ruokaöljynä ja margariinina. Sitä voi löytää esimerkiksi jäätelöstä, kekseistä ja ranskalaisista. Palmuöljystä valmistetaan myös biopolttoainetta, joihin käytetään myös maissia ja sokeriruokoa. Biopolttoaineet saavat nimensä siitä, että ne ovat peräisin biomassasta eli eliöperäisistä ja uusiutuvista luonnon raaka-aineista. Niiden hyöty on siinä, että niillä voidaan korvata uusiutumattomia eli fossiilisia polttoaineita. 

Palmuöljyä tuotetaan öljypalmun hedelmistä ja siemenistä puristamalla. Kaakkois-Aasian valtiot Malesia, Papua-Uusi-Guinea ja Indonesia ovat merkittävimpiä palmuöljyn tuottajia. 

Palmuöljyn tuotanto nykymenetelmin on kuitenkin hyvin haitallista ympäristölle. Öljypalmun kasvattaminen vaatii valtavasti tilaa, jota saadaa raivaamalla sademetsiä. Tämä vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisääntymiseen sekä sademetsien eläimistön ja alkuperäiskansojen häviämiseen. Lisäksi viljelyssä käytetään paljon erilaisia haitallisia torjunta-aineita, jotka saastuttavat maaperää ja vesistöjä.

Vastaa kysymyksiin

1. Mitä palmuöljy on?
2. Mihin palmuöljyä käytetään?
3. Mitkä ovat palmuöljyn käytön ristiriidat?

Kuva öljypalmusta ja sen hedelmästä.




Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä