Opettaja Olivia Lehto

Ihan ensiksi opettaisin kuinka korvia heilutetaan

ja miten voi tuosta vaan puhjeta laulamaan.

Opettaisin päiväunien ihanuutta

ja kieltä outoa, ihan uutta.

Kirjastoon veisin oppilaani ainakin viideksi yöksi

ja kaikenlaisen laskemisen tekisin kiinnostavaksi työksi.

Pyöräretkiä tehtäisiin ja kokeiltaisiin uimista,

opettaisin tietysti myös asioiden puimista.

Nauramista harjoiteltaisiin aina maanantaina

niin ei tylsyys koskaan enää meitä paina.

Haaveilulle jättäisin aika paljon tilaa

ja huolta siitä pitäisin, ettei kiire miettimistä pilaa.

Jos olisin joskus surkeana, ei nolottaisi itkeä,

tahtoisin opettaa olemaan aito sekä sitkeä.

(Eppu Nuotio, Hyttysenkesyttäjä ja muita haaveammatteja, 2006.) 

Tämä Eppu Nuotion runo opettaja Olivia Lehdosta on pysynyt työpäiväkirjani tai kalenterini välissä vuodesta toiseen. Se muistuttaa minua siitä, minkälainen opettaja tahtoisin olla. Erityisen hyvin sen tunnelma sopii alaluokille. Siinä nostetaan esiin oppimisen elämyksellisyyttä, hyvinvointia, tunnetaitoja ja läsnäoloa, jotka ovat tärkeitä arvoja työssämme. Runossa opettaja on luova heittäytyjä. Luovuus on minullekin tärkeä voimavara ja työkalu. Heittäytymistä harjoittelen vielä - ja siihen ekaluokkalaiset ovatkin oivia opettajia. 

Olen tullut Oulun steinerkouluun opettajaksi vuonna 2013. Valmistuin Oulun kansainvälisesta opettajankoulutusohjelmasta 2012. Sain tänä vuonna aloittaa jo kolmannen kerran ensimmäisen luokan kanssa. 

Tulin kouluun steinerpäiväkodin sijaisuuksien kautta. Siellä ihastuin kauniiseen ympäristöön, välittävään ilmapiiriin ja kiireettömyyden tuntuun. Steinerpedagogisia opintoja olen tehnyt työn ohella. Kolme luokkaani ovat kouluttaneet minua paljon taitavammaksi, luovemmaksi ja järjestelmällisemmäksii opettajaksi. Pidän opetuksen suunnittelusta ja siitä, että koko ajan oppii itse jotain uutta. Steinerkoulun opettaja luo itse opetukseen valtavasti sisältöä ja rakenteita - huumaava vapaus tuo myös painavan vastuun. 

On ihanaa, että omassa työssä saa myös tehdä taidetta, soittaa ja laulaa, ulkoilla ja liikkua. Näitä asioita teen mielelläni myös töiden jälkeen. Minulla on aina jano retkille ja seikkailuille, erityisesti pidän juoksemisesta ja suunnistuksesta. Tällä hetkellä retket rajoittuvat kuitenkin usein lähimetsiin ja -puistoihin kahden pienen pojan kanssa. Repussa kulkevat aina hyvät eväät ja teetä termarissa.