Tehtävä:
Väritä ne, jotka jo onnistuvat. Ympyröi joka riviltä itsellesi yksi tavoite jaksolle.

Arvioitava taito	TASO 1	TASO 2	TASO 3	TASO 4	TASO 5	TASO 6
Kuuntelemisen taito	Pystyn keskittymään satunnaisesti kuuntelemiseen tunnilla 15 sek pätkissä (ajattelematta muuta) ja muistamaan joitakin asioita kuulemastani.	Pystyn yleensä keskittymään tunnilla kuuntelemiseen ja osoittamaan, että haluan kuunnella. Pystyn palauttamaan harhailevat ajatukseni nopeasti asiaan.	Pystyn kuuntelemaan ohjeet/puheenvuorot/opetusta keskeyttämättä ja odottamaan vuoroani kommentoida tai vastata. Aloitan toiminnan ohjeiden mukaan ilman että niitä tarvitsee toistaa.	Pystyn kuuntelemaan keskittymällä oppimaan ja ymmärtämään suurimman osan opetuksesta ja kotona riittää vain tietojen täydentäminen luetun tai harjoitusten avulla.	Pystyn yhdistämään tietoja eri kuuntelukerroista, koska ydinasiat ovat painuneet pysyvästi muistiini.	Pystyn tunnistamaan kuuntelemastani uudet sanat, uudet asiat ja etenkin sen, mitä en kokonaan ymmärrä. Selvitän epäselvyydet.
Lukemisen taito	Pystyn keskittymään lukemiseen niin, että saan lyhyen tekstin luettua yhdellä kertaa loppuun saakka ja muistan sen pääkohdat.	Pystyn lukemaan 120 sanaa minuutissa ja ymmärtämään lukemani. Keskiverto kirjan lukemiseen menee enemmän kuin 10 tuntia yhteensä.	Pystyn lukemaan keskiverto kirjan yhdeksässä tunnissa ja ymmärtämään lukemani.	Sanoja luen minuutissa 170 ymmärtäen tekstin.	Keskiverto kirjan (n. 100 s.) lukemiseen minulta menee 7-8 tuntia yhteensä. Pystyn lukemaan 250 sanaa minuutissa ja ymmärtämään lukemani.	Luen keskiverto kirjan n. viidessä tunnissa ymmärtäen lukemani.
Puhumisen taito	Osaan ilmaista mielipiteeni täsmällisesti perusteluineen. Osallistun luokan ilmaisuharjoituksiin taitojeni kehittämiseksi.	Käytän tunneilla, draamallisissa esityksissä ja puhetilanteissa ääntäni selkeästi ja kuuluvasti, niin että kaikki kuulevat eikä minun tarvitse toistaa sanomaani. Tulen toimeen jännityksen kanssa.	Suunnittelen puhe-esityksilleni johdonmukaisen rakenteen, jossa pääkohdat erottuvat selvästi muusta. Käytän joitakin havainnollistamiskeinoja esityksissäni.	Kykenen pitämään sovitunmittaisen puhe-esityksen, käyttämään monipuolisia havainnollistamiskeinoja ja ylläpitämään luomani kontaktin yleisöön. Draamallisissa esityksissä pystyn esiintymään erilaisissa rooleissa omilla vahvuuksillani.	Rytmitän ja elävöitän puhettani kuulijat huomioiden niin, että heidän mielenkiintonsa säilyy. Hallitsen jännityksen oppimillani tavoilla.	Vahvistan sanottavaani katseilla, tauoilla, äänenvoimakkuuden vaihteluilla, osallistuttamalla yleisöäni esitykseeni...ja saan heissä aikaan tavoittelemiani reaktioita. Draamalliset esitykseni synnyttävät toivotun vaikutuksen.
Kirjoittamisen taito	Osaan kirjoittaa tekstiä käsin käyttämällä mallitekstauskirjaimia. (Ks. oppikirjan mallit.)	Osaan kirjoittaa näppäimistöllä ja hyödyntää tekstinkäsittelyohjelmaa tekstin muokkaamiseen, tallentamiseen sekä tulostamiseen.	Kirjoitan omat ajatukseni ja pyydetyt tiedot selkeinä ja sujuvina virkkeinä (alkukirjaimet ja lopetusmerkit halliten). Osaan jakaa tekstini kappaleisiin.	Tekstissäni kulkee punainen lanka, jota lukijan on helppo seurata. Esitän asiat suunnitelmallisessa järjestyksessä, ja ne liittyvät toisiinsa.	Pystyn kirjoittamaan sujuvasti eri tekstilajeihin kuuluvia tekstejä (kertomuksia, tietotekstejä, mielipidetekstejä). Oikeinkirjoituksessa ei juurikaan puutteita.	Tiedän, miten kertomus, tietoteksti, mielipideteksti eroavat toisistaan ja millaista kieltä niissä käytetään. Käytän myös vaativia kielen rakenteita sujuvasti.
Mediataidot	En osallistu kunnian- kaukseen, kiusaa-miseen enkä huijauksiin netissä. Käytän nettiä, wilmaa ja kännykkää sovitulla tavalla kouluasioitteni hoitamiseen.	Pystyn tuottamaan omaa tekstiä, joka on kirjoitetun tekstin lisäksi kuvallinen, videoon tai ääneen pohjautuva tai näiden yhdistelmä.	Löydän verkosta hakuohjelmilla tietoja erilaisista lähteistä, osaan myös arvioida niiden luotettavuuden. Noudatan tekijänoikeuksia.	Pystyn käyttämään verkossa ikäisilleni suunnattuja yleisiä palveluja (esim. kirjaston hakuohjelmaa, aikatauluja, verkko- uutisia yms.). Tiedän, miten minun pitää toimia, jos törmään epäasialliseen, rikolli- seen tai mieltäni järkyt- tävään materiaaliin.	Somessa tuon esiin omia näkökulmiani ja ajatuksiani asiallisesti. Julkinen keskusteluni somessa noudattaa aina hyviä tapoja. En osallistu asiattomaan mediaviestintään.	Hallitsen remiksauksen, jolloin hyödynnetään aiemmin julkaistuja mediasisältöjä niitä edelleen muokaten, yhdistäen ja uutta luoden.
vuorovaikutustaidot	Ilmaisen itseäni pyydettäessä selkeästi ja täsmällisesti, joskin vielä lyhytsanaisesti. Minun tulee rohkaistua osallistumaan viestintätilanteisiin aktiivisemmin.	Muut ymmärtävät useimmissa tapauksissa sen, mitä tarkoitan. Uskallan katsoa toisia silmiin, puristaa reilusti kättä tervehtiessämme. Ryhmävietintätilanteissa tuon eriävät mielipiteeni ja omat ehdotukseni rakentavasti esiin.	Kykenen jutustelemaan niitä näitä (small talk) tarvittaessa mutta myös osallistumaan vakavampaan keskusteluun asiallisesti. Opetuskeskusteluun osallistuminen tunnilla on jokapäiväistä.	Osallistun mielelläni ja oma-aloitteisesti sekä asiallisesti erilaisiin, myös itselleni uusiin vuorovaikutustilanteisiin. Toteutan hyviä viestinnällisä käytöstapoja kaiken aikaa. Kykenen yhteistyöhön erilaisten oppilaiden kanssa.	Osaan toimia vuorovaikutustilanteessa niin, että työskentely säilyy myönteisenä. Osaan rohkaista, rauhoittaa ja opastaa muita. Herätän vuorovaikutustilanteessa muissa luottamusta.	Kykenen kertomaan keskusteluissa rehellisesti tunteistani, havainnoistani, tavoitteistani, unelmistani, pettymyksistäni, onnellisuudestani...Osoitan empatian taitojani käytännössä.

HUOMIOI NÄMÄ FAKTAT TAITOJA KEHITTÄESSÄSI:
Lähde: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli. Luettu 25.8.2017. Kirjoittaja aivotutkija Mona Moisala:

* Kirjoittamalla käsin asioita ylös oppii paremmin kuin naputtelemalla samoja asioita tietokoneelle tai pädille. Kirjoittaminen ei ole vain älyllistä toimintaa, vaan kehon ja aivojen yhteispeliä. Tietokoneella kirjoittaessa aivojen saama tieto liikkeestä on vähäisempää.

* On myös tutkittu, että kun tekstiä luetaan paperilta eikä näytöltä, se muistetaan paremmin. Asioiden järjestys jää päähän paremmin, kun ihmisellä on muistijälki siitä, missä kohdassa asiat olivat paperilla. Ruudulla tätä samaa vaikutusta ei ollut.

* Kyse on tasapainosta. Uudet teknologiat kuuluvat tietysti arkeen ja tulevaan työelämääsi. Digikirjoitus on helpompaa ja nopeampaa sekä samalla motivoivampaa, mutta käsin kirjoitetaan yllättäen jopa pidempiä esseitä ja täydellisempiä lauseita. Mitä useammasta näkökulmasta jonkin asian oppii, sitä paremmin se jää mieleen!

***************************

* HARJOITTELE näppäinnopeuden kiihdyttämistä osoitteessa: https://10fastfingers.com/typing-test/finnish (Pyri lisäämään kirjoitusvauhtiasi vähintään 20 % :a jakson aikana.)

Tekstien arviointikriteerit

Äidinkieli ja kirjallisuus ei ole koekeskeinen aine, mutta kirjoitustyöt ovat tärkeää näyttöä osaamisesta!

Teksteissä painotetaan hieman eri asioita, mutta alla olevista arvosanakuvauksista saa suuntaviivoja arviointiin.

Arvosana 10

Teksti noudattaa tehtävänantoa täsmällisesti ja on sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään

ehjä. Asiaa käsitellään kiinnostavasti, syvällisesti ja omaperäisesti. Mielipiteitä perustellaan monipuolisesti ja vakuuttavasti.

Kirjoittaja käyttää tietoisesti ja taitavasti retorisia keinoja. Aloitus on tehokas ja tempaa lukijan mukaansa. Lopetus on vaikuttava ja mieleen jäävä. Teksti on sidosteista ja luontevaa. Tyyli on ansiokasta ja tekstin tarkoitukseen sopivaa. Kieli on vivahteikasta ja persoonallista.

Teksti on virheetön. Jokin pieni satunnainen lipsahdus voi olla.

Kokonaisuutena tällainen teksti on todellinen lukuelämys.

Arvosana 9

Tekstissä on paljon samoja piirteitä kuin ylimmän arvosanan suorituksessa, mutta se ei ole ihan yhtä loistelias. Vähäisiä oikeinkirjoitusrikkeitä voi olla tai jokin yksittäinen ajatusvirhe. Huomauttamisen aihetta on kuitenkin hyvin vähän. Teksti on selvästi keskitasoa parempi.

Arvosana 8

Teksti noudattaa tehtävänantoa, ja kirjoittaja kokoaa tekstiinsä riittävästi aineksia. Aiheen käsittely on melko monipuolista. Kirjoittaja osaa perustella mielipiteitään ja osoittaa suhteellisuudentajua.

Tekstin rakenne on tasapainoinen, johdonmukainen ja selkeä. Jaksotus on onnistunut. Lukija pystyy vaivatta seuraamaan kirjoittajan ajatuksia, joita sitoo yhteen jokin kokonaisidea tai viesti.

Kieliasu ja tyyli sopivat tekstin tarkoitukseen. Kirjoittaja tuntee puhekielen ja kirjakielen

erot ja soveltaa tietoa omassa kielenkäytössään. Teksti noudattaa kirjoitetun kielen perussääntöjä lauseiden ja virkkeiden muodostuksessa sekä oikeinkirjoituksessa.

Kokonaisuutena tämäntasoinen teksti osoittaa kirjakielen hyvää hallintaa sekä taitoa käsitellä aihetta johdonmukaisesti ja suhteellisen monipuolisesti. Virheitä ja muita huomauttamisen aiheita on vähän.

Arvosana 8 ei kuitenkaan edellytä erityistä kielellistä taitavuutta, ja tekstin sisältö voi

olla melko tavanomainen.

Arvosana 7

Teksti täyttää tehtävänannon vähintäänkin kohtalaisesti. Aiheen käsittely on johdonmukaista, mutta sisältö ei ole kovin monipuolinen. Kirjoittaja perustelee mielipiteitään mutta yksipuolisesti. Kirjoittaja on jaksottanut tekstinsä (=kappalejako). Tekstin rakenne on looginen, ja lukija pystyy seuraamaan kirjoittajan ajatuksia.

Ilmaisu on kohtalaisen sujuvaa. Virke ja lauserakenteet ovat pääosin kunnossa, mutta virkkeet voivat olla melko yksinkertaisia. Kirjoittaja hallitsee kohtalaisesti kirjoitetun kielen perusasiat, mutta virheitä ja heikkouksia on.

Kokonaisuutena tämäntasoinen teksti on tyydyttävä: siinä ei ole pahoja puutteita

mutta ei selviä ansioitakaan.

Arvosanaan 7 voi myös päätyä muuten ansiokkaampi teksti, jos sen sisältö on kovin niukka tai kielivirheitä on runsaasti.

Arvosana 6

Teksti täyttää tehtävänannon vain osittain. Aiheen käsittely on niukkaa tai ajautuu sivuseikkoihin. Väitteet voivat olla perustelemattomia. Rakenne voi olla poukkoileva tai rönsyilevä. Jaksotuksessa eli kappalejaossa on puutteita. Kirjoittajan ajatusta voi olla vaikea seurata.

Ilmaisu ei ole sujuvaa. Virke- ja lauserakenteissa on puutteita, mutta kirjoittaja on kuitenkin hahmottanut virke- ja lauserajoja jossain määrin. Kieli on puhekielenvaraista ja osoittaa tottumattomuutta kirjalliseen ilmaisuun. Virheitä ja heikkouksia on melko paljon.

Arvosanaan 6 voi myös päätyä muuten ansiokkaampi teksti, jos teksti on erittäin niukka tai jos kielivirheitä on hyvin runsaasti.

Arvosana 5

Teksti täyttää tehtävänannon vain jotenkuten. Aiheen käsittelyssä ja tekstin sisällössä on pahoja puutteita. Tekstin rakenne on epäjohdonmukainen, ja lukijalla voi olla suuria vaikeuksia ymmärtää tekstin viestiä. Kappalejakoa ei ole tai se on puutteellinen.

Kieli osoittaa ilmeistä tottumattomuutta kirjalliseen ilmaisuun, ja oikeinkirjoituksen

perusasioissakin on pahoja puutteita. Lause- ja virkerakenteet ovat puheenvaraisia. Välimerkkejä puuttuu.

Teksti antaa kuitenkin jonkinlaisen – vaikkakin puutteellisen – näytön äidinkielen kirjallisesta hallinnasta.

Arvosana 4

Tekstiä ei ole palautettu TAI

Teksti ei täytä tehtävänantoa. Kirjoittaja epäonnistuu tarkoittamansa asian ilmaisemisessa. Lukija ei ymmärrä tekstin viestiä. Kielessä on kielenvastaisuuksia ja monentyyppisiä pahoja virheitä. Teksti ei anna näyttöä äidinkielen kirjallisesta hallinnasta.

Muokattu lähteestä: Hellström, Kuusento, Liuskari, Lottonen & Ruuska: Aleksis 7. Äidinkieli ja kirjallisuus, Opettajan opas.

Vertaisarviointi

MITEN ANNAT RAKENTAVAA PALAUTETTA?

1. Et saa arvioida persoonaa etkä asioita, jotka ovat hänen hallintansa ulkopuolella. Arvioitava ei saa tuntea joutuvansa puolustamaan itseään.

2. Sano ensin positiiviset asiat rehellisesti ja asiantuntevasti. Positiivinen palaute ei ole kehumista eikä sitä anneta, että toiselle tulisi hyvä mieli. Positiivinen palaute tarkoittaa sitä, että perustelet hänen vahvuuksiaan.

3. Kriittiset kommentit pitää esittää asiallisesti ja rakentavasti, mieluiten kysymyksinä: esimerkiksi ”Mitä tarkoitit X:llä?” ”Oletko varma, että haluat tehdä työsi tavalla X?” ”Mitä jos miettisimme yhdessä vaihtoehtoja X:lle?”

4. Älä alennu kiistelemään äläkä väittelemään palautteesta. Tavoite on saada kehitystä aikaan, ei voittaa väittelyä.

5. Anna hänelle oikeus päättää itse, miten hän ottaa palautteen huomioon. (Kun itse otat vastaan palautta, muista tässä yhteydessä kiittää palautteesta ja mieti, miten voit sen avulla kehittyä.)

6. Rakentava palaute annetaan prosessin AIKANA, ei lopussa. Jos näyttää, että hän on ”menossa metsään”, ohjaa palautteen avulla hänet toiseen suuntaan, jotta hän välttyy nöyryytyksiltä prosessin lopussa.

7. Suuntaa palauteesi sisältö aina tulevaisuuteen: kerro, mitä voisi tehdä toisin, jotta ensi kerralla sujuisi paremmin; mitä pitää oppia ja missä kehittyä, jotta heikkouksista päästään vahvuuksien kehittämiseen.

Oulun steinerkoulu Isokatu 94, 90120 Oulu

Arviointi

Arviointi

Äidinkielen itsearviointi

Tekstien arviointikriteerit

Vertaisarviointi