Aloitimme päivän Portugaliin liittyvällä tietovisalla. Kiitos lentokoneessa luetun matkaoppaan ja eilisen museokäynnin, olin pitkään johdossa, mutta putosin harmillisesti lopussa kolmanneksi. Opettajamme Clement kertoi visan kautta meille esimerkiksi Portugalin fado-musiikista, perinneruuista ja Lissabonin historiasta. Muistan kuulleeni neilikkavallankumouksesta, mutta enpä olisi osannut yhdistää sitä Lissaboniin. Opin myös, että Portugalilla on kaksi virallista kieltä: portugali ja mirandeesi - tätä eivät portugalilaisetkaan yleensä tiedä! Tällaisen visan kautta oppilaillekin voisi esitellä uutta aihetta.

Varsinaiset aiheet kurssillamme oliva tänään metakognitiiviset taidot ja kriittinen ajattelu. Käsittelimme näitä esimerkiksi Snap & reflect -tehtävällä, jossa tarkasteltiin optisia illusioita ja mietittiin, miten kriittinen ajattelu ohjasi tulkintojamme ja mitä metakognitioita ajattelun taustalla vaikutti. Aika vaikeaa! Kuvassa opettajamme, ranskalainen Clement.



Oppilaiden metakognitiivisten taitojen harjoittamiseen voisi käyttää K-W-L -taulukoita tai kalanruotodiagrammeja.

Kaiken kaikkiaan päivä oli aika haastava, myös englanninkielisen sanaston osalta, mutta keskustelimme toki helpommistakin opetukseen ja oppimiseen liittyvistä aiheista. Saksalaiset esimerkiksi kertoivat ns. päivystyshuoneesta, johon oppitunnilla huonosti käyttäytyvä oppilas voidaan lähettää. Koulun opettajat päivystävät siellä vuorotellen, kyseinen opettaja kolme tuntia viikossa (kuitenkin kahden tunnin palkalla - eihän "päivystykseen" välttämättä lähetetä ketään ;)). Päivystävä opettaja käy sitten oppilaan kanssa läpi tunnin tapahtumia kolmesta näkökulmasta: miten hänen käytöksensä vaikuttaa muihin oppilaisiin, opettajaan ja häneen itseensä. "Päivystyksessä" myös kirjoitetaan suunnitelma siitä, miten vastaava vältetään jatkossa. Tämä toimintatapa liittyy olennaisesti myös päivän aiheeseen, metakognitiivisiin prosesseihin!

Oppituntien jälkeen seikkailin ensin Lisboa Story center -museossa, jossa mielenkiintoisinta oli v. 1755 suurta maanjäristystä simuloiva huone. Museon läheisyydessä oli myös näköalatorni, johon kapusin. Kuva tornin huipulta.



Täältä suuntasin kukkulan laella sijaitsevaan linnaan, Castelo de Sao Jorge. Näkymät olivat upeat myös sieltä!




Kävin myös yliarvostetulla ja ruuhkaisella raitiovaunureitillä, mutta turistipaljouden takia jäin muutaman pysäkin jälkeen pois ja jatkoin Alfama-kaupunginosan tutkailua kävellen. Eksyin sivukujille, mutta näinpähän paikallisten elämää ulkona roikkuvine pyykkeineen ja kapeilla pihakaduilla leikkivine lapsineen. Silloin tällöin tuli aina vastaan näitä upeita, perinteisin laatoin vuorattuja taloja.