Tänään kävimme läpi asiaa arvioimisesta, tekoälystä ja PBL (project based learning) -menetelmästä. Vaikka kurssipäivässä ei olekaan toiminnallisia elementtejä, mielenkiinto pysyy yllä helposti. Keskustelemme paljon ja opettajamme on nero kaikenmaailman äppien ja nettisivustojen kanssa. Jatkuvasti löytyy uusia esimerkkejä aiheisiin netistä!

Tekoäly on vaikeuttanut monen kurssilaisen arviointityötä. Opettajamme antoikin vinkkejä siihen, miten arvioitavia tehtäviä voisi muokata siten, että tekoälyn käyttäminen ei olisikaan "huijaamista". ChatGPT voisikin siis olla työkalu muiden joukossa. Minulle tekoäly ei ole aiheuttanut ongelmia, koska kukaan oppilaistani ei osaa sitä käyttää kuin korkeintaan yksittäisen tiedon hakemiseen :) Ehkä erityisoppilaatkin kehittyvät tässä ajan myötä...

Netin ihmellisestä maailmasta löytyy muuten myös tekoälytyökalu, jolla voi pyrkiä varmistumaan siitä, onko esimerkiksi essee ihmisen vai tekoälyn kirjoittama. Tekoälynpaljastajatekoäly! Kuvassa pohdimme jotakin.



PBL-menetelmästä olen kuullut aiemminkin. Se on menetelmä, jossa lähdetään liikkeelle ns. driving-kysymyksestä, laajasta ja avoimesta kysymyksestä, joka ohjaa oppilaiden työskentelyä projektin parissa. Kysymyksen tulee myös liittyä oppilaiden omaan elämään jollakin lailla. Uskon, että menetelmän avulla oppilas oppii aihesisällön lisäksi monenlaisia, tärkeitä taitoja ja muistaa oppimansa varmasti, mutta... Soveltuuko tämä kuitenkin lähinnä motivoituneille ja taitaville? 

Iltapäivällä hyppäsin junaan ja matkustin rannikolle, Cascais-rantalomakohteeseen. Kävelin pitkin rantaviivaa hiukan ja söin kala-aterian rantaravintolassa. Mukava, pieni kohde. Rannat eivät toki vedä vertoja monille muille Välimeren rantakohteille!







Kun matkustin takaisinpäin, Lissabonissa tapahtui tuhoisa funikulaari-onnettomuus. Hotellini on kahden kilometrin päässä turmapaikasta ja pelastusajoneuvoja on liikenteessä tosi paljon.