Tehdäänpä gallup ryhmällesi. Jokainen, joka haluaisi toimia terveydenhuollon ammattilaisena, saa nostaa käden ylös. Todennäköisesti ryhmässäsi on ainakin joku, joka tulee opiskelemaan hoitajaksi tai lääkäriksi. Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään paljon erilaisia eettisiä haasteita. Näistä keskustelua ovat viime aikoina eniten herättäneet potilaiden hoitamisjärjestys eli priorisointi, vaihtoehtohoidot ja medikalisaatio, potilaiden hoitotahdot sekä eutanasia tai avustettu itsemurha.

Valmistuvat lääkärit sitoutuvat valatilaisuudessaan seuraavaan:

"Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.

Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.

Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.

Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.

Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä, enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti."

 

Terveydenhuollossa priorisointi voi tarkoittaa potilaiden hoitamisjärjestystä, tutkimusten ja hoitojen tarpeen arvioimista kunkin potilaan kohdalla tai erilaisten hoitomuotojen tarjoamista tietyssä sairaanhoitopiirissä. Potilaiden hoitamisjärjestykseen voivat vaikuttaa esimerkiksi ikä ja sairauden uhkaavuus. Hoitohenkilökunnalla onkin haasteena arvioida, millaista hoitoa kukin tarvitsee ja miten nopeasti. Etenkin korona-aikana on ollut pelkona, että tehohoitopaikat täyttyvät. Silloin hoitohenkilökunnan pitäisi priorisoida, kenen henki säästetään, kun kaikille ei hengityskoneita riitä.

 

Medikalisaatio on herättänyt viime vuosina keskustelua Suomessa ja muualla länsimaissa. Sillä tarkoitetaan arkipäiväisten ilmiöiden näkemistä lääketieteellisinä. Esimerkiksi raskaus ja synnytys, lasten ylivilkas käyttäytyminen ja kuoleminen ovat siirtyneet yhä enemmän hoidettavaksi terveyden asiantuntijoille. Toisaalta lääketieteestä löytyy apua, toisaalta tavallisia ilmiöitä aletaan liiankin helposti hoitaa lääketieteen keinoin.