Ihmisen elämä päättyy väistämättä. Kuolema ohjaa meidät suurten kysymysten äärelle. Aikaisemmin kuolema tapahtui usein kotona, nykyisin yhä useammin sairaalassa tai hoitolaitoksessa. Lääketieteen avulla kuolemaa voidaan lykätä ja elämää pitkittää. Etenkin vakavista sairauksista kärsivien kohdalla tämä voidaan kokea ongelmalliseksi.

Hoitotahto on potilaan kirjallinen toive hoidosta tai hoidon lopettamisesta, mikäli toiveita parantumisesta ei ole. Asiakirjan voi laatia yhteistyössä hoitavan lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa. Hoitotahto on voimassa silloin kun potilas ei kykene itse tekemään hoitoonsa liittyviä päätöksiä. Potilas voi esimerkiksi kieltää vakavasti sairastuttuaan suonensisäisen ravitsemisen ja nestehoidon.

 

Kuoleman kohtaamiseen ja käsittelyyn vaikuttavat paljon ihmisen oma maailmankatsomus ja käsitykset kuolemanjälkeisestä elämästä. Suomessa on viime vuosina käyty keskustelua eutanasiasta eli armokuolemasta tai armomurhasta. Tavoitteena on toisen sietämättömän kärsimyksen lopettaminen, jos riittävää hoitoa tai kivunlievitystä ei ole saatavilla ja jos paranemisesta ei ole toivoa. Eutanasian suorittaa käytännössä monesti lääkäri.

Lääkäriliitto korostaa lääkärivalan velvoittamaa lupausta elämän ylläpitämiseen ja suojeluun. Heidän mukaansa myös eutanasia terminä on osittain ristiriitainen, koska sitä käytetään monissa yhteyksissä eri tavoin. Monesti on puhuttu aktiivisesta eutanasiasta, jossa kuolema tehdään lääkkein. Passiivinen eutanasia taas tarkoittaa sitä, kun lääkehoidot lopetetaan tarpeettomina. Lääkäriliitto ei kuitenkaan pidä näiden termien käyttöä hyvänä.

Joskus on myös puhuttu lääkäriavusteisesta itsemurhasta, joka tarkoittaa sitä, että potilasta avustetaan itsemurhan tekemisessä, mikäli hän itse ei siihen fyysisesti kykene. Kuolinavulla taas tarkoitetaan vaikeasti sairaan tai koomassa olevan elintoimintojen lopettamista, mikä viittaa siis aiemmin mainittuun passiiviseen eutanasiaan. Suomessa aktiivista eutanasiaa ei ole laissa sallittu. Sen sijaan toisen itsemurhassa avustaminen eli passiivinen eutanasia ei ole rikos.

Elämän päättymistä koskevia kysymyksiä ovat kunkin oikeus päättää omasta elämästään, lääkärin rooli, hoidon ja kivunlievityksen riittävyys sekä perimmäinen kysymys siitä, saako toisen tappaa.

Ihmisen sairastuessa vakavasti hänelle järjestetään viimeisten kuukausien tai viikkojen ajan saattohoitoa. Saattohoidossa kuoleman lähestyessä potilasta hoidetaan muun muassa mahdollisimman hyvän kivunlievityksen avulla. Potilasta ja omaisia pyritään myös tukemaan henkisesti. Hoidon tarkoitus on auttaa ihmistä elämään hyvin ennen kuolemaa ja kuolemaan arvokkaasti.