3.3 Koraanin näkökulma islamissa

Islamin lähtiessä leviämään profeetta Muhammadin toimesta, hänen saamansa jumalalliset ilmoitukset koottiin Koraaniksi ja muut puheet sekä teot haditheiksi eli perimätiedon kokoelmiksi. Koraani korostaa viimeistä tuomiota ja sitä seuraavaa paratiisia tai helvettiä. Ainoa Jumala, Allah, on Koraanin mukaan kaikkitietävä ja ehdottoman oikeudenmukainen, mutta myös anteeksiantava ja armahtava.

Islamin ihanteena on, että usko näkyy käytännön teoissa ja toiminnassa. Ihminen on velvollinen noudattamaan viittä peruspilaria (uskontunnustus, rukoukset, almujen antaminen, paasto ja pyhiinvaellus). Nämä ovat velvollisuuksia Jumalaa kohtaan. Lisäksi ihmisellä on velvollisuuksia muita ihmisiä kohtaan.

Koraanin ja perimätiedon perusteella kehitetty sharia (suomeksi tie tai polku) eli islamilainen laki kokoaa yhteen sekä uskonnollista elämää, että muita elämänalueita koskevat ohjeet ja säädökset. Ihmisen teot voidaan sen mukaan jakaa viiteen luokkaan:

Velvollisuus: jokaisen yksilön tai yhteisön velvollisuus

Suositeltava teko: teko, josta katsotaan koituvan palkka paratiisissa

Sallittu teko: suurin osa arkielämään liittyvästä toiminnasta, joka on lain kannalta neutraalia

Vältettävä teko: toiminta, josta ei seuraa rangaistusta, mutta jota ei pidetä suotavana

Kielletty teko: lainvastainen teko eli synti

Islam korostaa myös hyveitä. Näitä ovat kiitollisuus Jumalaa kohtaan, tottelevaisuus Jumalaa ja hänen sanansaattajaansa kohtaan, ystävällisyys, siveys rehellisyys, uskollisuus, nöyryys, rauhan rakastaminen, oikeudenmukaisuus, toisia kunnioittava käytös, rohkeus, veljesrakkaus sekä armeliaisuus.