Tasa-arvoisimmissa yhteiskunnissa köyhyyttä on vähemmän. Tämän vuoksi eri väestöryhmien tasavertainen kouluttaminen sekä peruspalvelujen turvaaminen on hyvä alku köyhyyden vähentämiseksi.

Suomessa köyhyyteen pyritään puuttumaan sekä julkisten että yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Evankelis-luterilaisen kirkon piispa Kari Mäkinen laati hallitukselle moniammatillisen ryhmänsä kanssa köyhyyttä kartoittaneen esityksen köyhyyden vähentämisestä. Tärkeimpänä keinona Suomen tilanteeseen ryhmä piti työllisyyden parantamista. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa pyritään ottamaan huomioon aiempaa paremmin myös kirkon tarjoama diakoniatyö. Kirkon diakoniatyöntekijät kohtaavat köyhyyttä päivittäin.

Köyhyydessä eläviä voidaan yrittää auttaa tasaamalla tuloja verojen avulla. Islamilaisissa maissa almujen antaminen tarvitseville on jokaisen hengellinen velvollisuus. Kristillisissä kirkoissa ja yhteisöissä taas toimii esimerkiksi ruokapankkeja.

Kansainvälisesti köyhyyteen puuttuminen voi vaikuttaa omasta näkökulmastamme mahdottomalta. Vaikka yksinkertaista elämää kuten luostariin vetäytymistä voidaan jopa ihannoida, köyhyyttä vastaan tulee taistella. Yksittäinen ihminen voi pyrkiä auttamaan lahjoittamalla rahaa, ruokaa, vaatteita tai tarvikkeita erilaisten järjestöjen keräyksiin. Lahjoituksia ottavat vastaan muun muassa UFF, Pelastusarmeija, Kirkon ulkomaanapu, Fida ja Unicef. Kummilapsitoiminta tarjoaa mahdollisuuden olla yhteydessä apua saavaan lapseen tai jopa koko kylään.