3.10 Tehdään eliökokoelmaa
Ulos oppimaan!
Biologian opiskeluun sisältyy eliökokoelman laatiminen.
Sen tavoitteena on tutustua lähiympäristön luontoon ja sen lajeihin.
Eliökokoelma voidaan tehdä joko perinteisenä, kuivattujen kasvien kokoelmana tai digitaalisena kokoelmana itse kuvatuista lajeista.
Jokainen tekee oman kokoelmansa, mutta mikäpä estäisi tekemästä sitä yhdessä! Kokoelman tekeminen on hauska syy mennä ulos luontoon!
Keräsitpä sitten kasveja tai digitaalista eliökokoelmaa, lajien tunnistaminen paikan päällä luonnossa on tärkeää. Pidä siis mukanasi sopivia lajikirjoja tai vaikka taulutietokonetta, jota voit hyödyntää lajien tunnistuksessa!
Kuivataan kasveja
Kasvikokoelman tekeminen kannattaa aloittaa jo keväällä, kun ensimmäiset kasvit alkavat kukkia. Monien kasvien kukinta-aika on lyhyt, joten keräämisen suhteen on oltava valpas. Kasvion kasvit kerätään joko kukkivana tai marjovana siten, että niiden parhaat tuntomerkit ovat nähtävillä.
Pienet kasvit kerätään tyveä myöten kokonaan. Suuremmista kasveista otetaan tunnistamisen kannalta keskeiset osat. Esimerkiksi puun oksa, jossa on niin versoa, lehtiä kuin kukintoakin, on sopiva näyte.
Muista, että kasvien kerääminen juurineen tai elävän puun oksien taittaminen eivät ole jokamiehenoikeuksia! Ilman maanomistajan lupaa saa rauhoittamattoman kasvin poimia tyveään myöten, kun juuret jäävät maahan. Rauhoitettuja kasveja ei saa kerätä. Niidenkin valokuvaaminen on tietenkin sallittua.
Kasvikokoelman eli herbaarion tekemiseen tarvitset
- muovipusseja keräämistä varten
- sanomalehtiä kuivaamiseen
- isokokoisia kirjoja tai kasviprässin
- valkoisia papereita
- maalarinteippiä tai tarrapaperia.
- Tunnista kasvi ensin, kerää vasta sitten. Valitse edustava yksilö.
Laita kasvit muovipussiin, jotta ne eivät ne nuukahda eivätkä kuihdu. Vie kasvit mahdollisimman pian prässättäviksi. - Asettele kukin kasvi sanomalehden väliin mahdollisimman edustavasti ja siten, että kasvi mahtuu aikanaan paperille kiinnitettäväksi. Laita kasvin mukaan muistilappu, jossa lukee laji, keräysaika ja -paikka.
- Lado kuivattavat kasvit prässiin tai sopivan, tasaisen painon alle. Pari isoa kirjaa on todennäköisesti sopiva paino. Liika paino voi litistää kasvit kalvomaisiksi ja helposti rikkoutuviksi.
- Vaihda paperit seuraavana päivänä. Pienet ja luonnostaan kuivat kasvit voi jättää kuivumaan samoihin papereihin, mutta paksulehtiset, mehevät kasvit voivat vaatia useita papereiden vaihtoja. Esimerkiksi lumpeen lehdet kuivuvat hitaasti.
- Asettele kuivat kasvit vahvalle paperiarkille tai ohuelle pahville.
Kasvikokoelman laatiminen
Sähköinen eliökokoelma
Sähköinen eliökokoelma tehdään kuvaamalla eliöitä luonnossa ja järjestämällä kuvat selattavaan muotoon. Tällaisesta kenties puuttuu perinteisen herbaarion arvokkuutta, mutta digitaalisuudessa on myös useita etuja, kuten seuraavat:
- Mukana voi olla kasvien lisäksi esimerkiksi sieniä, hyönteisiä, kaloja ja lintuja.
- Kuvaaminen luonnossa on jokamiehenoikeus.
- Kohteena voi olla myös rauhoitettuja lajeja.
- Mukaan saadaan myös kuvatietoa löytöympäristöstä.
- Saat oivallista harjoitusta myös kuvaamisesta ja kuvien käsittelystä.
Eliöiden kuvaaminen kokoelmaa varten onnistuu kännykällä tai taulutietokoneella. Niiden etuina on, että kuvien ottaminen, käsittely ja siirto kohdegalleriaan onnistuvat samalla laitteella.
Kameralla kuvaamisessa voi olla etuina esimerkiksi, että kuvaaminen isomman aukon ansiosta onnistuu vähemmässä valossa ja kamera toimii usein nopeammin. Esimerkiksi liikkuvia hyönteisiä kuvattaessa kuvanoton nopeus on hyödyllistä.
Digitaalista eliökokoelmaa tehdessäsi toimi näin:
- Laadi nimikylttejä, jollaisen voit sijoittaa kuvattavan kohteen viereen. Kyltissä ei tarvitse olla muuta kuin nimesi.
- Ota useampia kuvia, joista voit valita parhaat. Esimerkiksi kasvikuvissa myös kasvupaikkakuvat ovat hyödyllisiä. Joidenkin ohutrakenteisten kasvien, kuten heinien, esiin saaminen kuvasta voi olla haastavaa. Sitä voi auttaa sijoittamalla kasvin taakse mustan tai harmaan taustapahvin. Värillinen voi vääristää värejä ja valkoinen haitata kuvan valotusta.
- Kokoa lajikuvasi galleriaksi. Kuhunkin kuvaan tulee laittaa tiedot lajista, kuvauspaikasta ja -ajankohdasta.
- Digitaalisen kokoelman tekemiseen on useita alustavaihtoehtoja. Esimerkiksi Peda.net:in kuvagalleria sopii tähän hyvin. Opettajasi kertoo tarkemmat ohjeet sähköisen kokoelman tekemisestä.
