Ihmistoiminta voi aiheuttaa vesiluonnolle monenlaisia haittoja. Merkittävin ongelma suomalaisissa vesistöissä on rehevöityminen. Se aiheutuu pääasiassa maataloudesta vesistöihin kulkeutuvista ravinteista.

Toinen vesistöjämme merkittävästi muokannut tekijä on vesirakentaminen. Monet joet on padottu ja valjastettu sähköntuotantoon.

Moottoriveneilyä on rajoitettu monissa Suomen järvissä, sillä siitäkin voi aiheutua haittaa järviluonnolle. Eräät vieraslajit, kuten isosorsimo ja vesirutto, uhkaavat vesistöjä.

Ympäristömyrkyt, kuten elohopea ja hyönteismyrkkynä käytetty DDT, ovat pilanneet vesiekosysteemejä. Ympäristömyrkyt ovat ajaneet jotkut lajit jopa sukupuuton partaalle.

Joitakin Suomen järviä on vaivannut happamoituminen. Se on aiheutunut pääasiassa happamista ilmansaasteista, jotka ovat tulleet sateen mukana alas. Nykyään happamoituminen ei ole suuri uhka, sillä teollisuuden ja liikenteen päästöjä on saatu vähennettyä.

Helsingin edustaa. Laivaliikenne, asutus, liikenne ja teollisuus vaikuttavat Helsingin edustan meriveden laatuun. Lisäksi kauempaa tulee muun muassa pelloilta päässeitä ravinteita.

Videolla esitetään miten Merikosken kalatie mahdollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle. Videolla on mm. lohia ja nahkiaisia. © Oulun Energia.

​
Muovi meressä.