Tehtävien vastaukset
Tehtävien vastaukset
Luvut 1-3
Luku 1.
S1. Elämää muualla
Autot muistuttavat monien ominaisuuksien osalta eläviä olentoja. Vertaile autoja ja eliöitä.
a) Mitkä autojen ominaisuudet muistuttavat eliöiden ominaisuuksia? Liikkumiskyky, käyttää energiaa.
b) Miten auto eroaa eliöistä? Ei lisäänny, ei solurakennetta.
c) Pohdi, voisiko koneesta saada täysin eliönkaltaisen. Mitä siihen tarvittaisiin?
d) Aurinkokunnassamme on Maan lisäksi kahdeksan planeettaa ja niitä kiertävät lukuisat kuut. Lisäksi löytyy suuri joukko asteroideja ja kaukaisia kääpiöplaneettoja. Mieti, voisiko jollain muulla Aurinkokuntamme kappaleella olla elämää. Millä? Millaista? Perustele vastauksesi. Voisi olla, jos elämän edellytykset täyttyvät (vettä, säteilyn suoja).
e) Astrobiologia on tutkimusala, joka selvittää elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla. Katso esimerkiksi Tähdet ja avaruus -lehden tai Turun yliopiston astrobiologian sivuilta, miten elämää muualla voidaan tutkia.
------------------------------
Luku 2.
P1. Veden merkitys
Pohdi mitä tapahtuisi käytännössä, jos veden tulo lakkaisi
a) lähimetsään Kasvit kuolisivat → eläimet häviäisivät.
b) lampeen. Lampi kuivuisi vähitellen. → vesikasvit ja -eläimet kuolisivat. Lampi soistuisi, alueelle leviäisi uusia lajeja.
P2. Veden kiertokulku
Kerro veden kiertokulku siten, että kuvailet vaiheet kotiseudullasi. Aloita: "Pilviä saapuu kotiseudulleni.." Pilviä saapuu kotiseudulleni.. sade maahan → valunta vesistöihin, osa pohjavedeksi.
------------------------------
Luku 3.
P2. Mitä eri biologit tekevät? Elämän tutkiminen on niin laaja ala, että kunkin biologin on erikoistuttava jollekin sen osa-alueelle. Etsi verkosta, mitä seuraavien alojen biologit tutkivat:
a) Virologi. Tutkii viruksia.
b) Geneetikko. Tutkii perimää.
c) Etologi. Tutkii eläinten käyttäytymistä.
d) Astrobiologi. Tutkii elämän esiintymistä avaruudesta.
e) Taksonomi. Tutkii eliöiden luokittelua.
f) Limnologi. Tutkii vesistöjä.
g) Paleontologi. Tutkii muinaisia eliöitä.
S1. Elämää muualla
Autot muistuttavat monien ominaisuuksien osalta eläviä olentoja. Vertaile autoja ja eliöitä.
a) Mitkä autojen ominaisuudet muistuttavat eliöiden ominaisuuksia? Liikkumiskyky, käyttää energiaa.
b) Miten auto eroaa eliöistä? Ei lisäänny, ei solurakennetta.
c) Pohdi, voisiko koneesta saada täysin eliönkaltaisen. Mitä siihen tarvittaisiin?
d) Aurinkokunnassamme on Maan lisäksi kahdeksan planeettaa ja niitä kiertävät lukuisat kuut. Lisäksi löytyy suuri joukko asteroideja ja kaukaisia kääpiöplaneettoja. Mieti, voisiko jollain muulla Aurinkokuntamme kappaleella olla elämää. Millä? Millaista? Perustele vastauksesi. Voisi olla, jos elämän edellytykset täyttyvät (vettä, säteilyn suoja).
e) Astrobiologia on tutkimusala, joka selvittää elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla. Katso esimerkiksi Tähdet ja avaruus -lehden tai Turun yliopiston astrobiologian sivuilta, miten elämää muualla voidaan tutkia.
------------------------------
Luku 2.
P1. Veden merkitys
Pohdi mitä tapahtuisi käytännössä, jos veden tulo lakkaisi
a) lähimetsään Kasvit kuolisivat → eläimet häviäisivät.
b) lampeen. Lampi kuivuisi vähitellen. → vesikasvit ja -eläimet kuolisivat. Lampi soistuisi, alueelle leviäisi uusia lajeja.
P2. Veden kiertokulku
Kerro veden kiertokulku siten, että kuvailet vaiheet kotiseudullasi. Aloita: "Pilviä saapuu kotiseudulleni.." Pilviä saapuu kotiseudulleni.. sade maahan → valunta vesistöihin, osa pohjavedeksi.
------------------------------
Luku 3.
P2. Mitä eri biologit tekevät? Elämän tutkiminen on niin laaja ala, että kunkin biologin on erikoistuttava jollekin sen osa-alueelle. Etsi verkosta, mitä seuraavien alojen biologit tutkivat:
a) Virologi. Tutkii viruksia.
b) Geneetikko. Tutkii perimää.
c) Etologi. Tutkii eläinten käyttäytymistä.
d) Astrobiologi. Tutkii elämän esiintymistä avaruudesta.
e) Taksonomi. Tutkii eliöiden luokittelua.
f) Limnologi. Tutkii vesistöjä.
g) Paleontologi. Tutkii muinaisia eliöitä.
Mieti, millaisia välineitä tarvitsisit, jos tutkisit seuraavanlaisia aiheita:
a) Kasvien kasvunopeus. Mitta (pituuden mittaaminen), puntari (painon kasvaminen).
b) Lepakkolajisto. Detektori (laite jolla voi kuulla ja tallentaa lepakoiden tutkaääniä).
c) Päiväperhoset. Kiikarit, kamera.
d) Yöperhoset. Valo- tai syöttirysä.
e) Bakteerit. Alusta, jossa bakteerit lisääntyvät, mikroskooppi.
f) Lintujen muutto. Kiikarit, kaukoputki.
Selosta lyhyesti, kuinka alla olevia aiheita voitaisiin tutkia tieteellisesti pätevällä tavalla.
a) Bakteereita tappavien antibioottien teho. Kokeellinen tutkimus: Bakteereita on petrimaljoilla. Osaan laitetaan antibioottia, osaan ei. Seurataan antibioottien vaikutuksia.
b) Veden kaliumpitoisuuden vaikutus planktonlajistoon. Kokeellinen tutkimus: On akvaarioita, joissa on vettä ja planktonia. Akvaarioihin annetaan eri määrä kaliumia → seurataan planktonien menestymistä.
c) Saukon ravinnonkäyttö. Seurataan saukkojen käyttäytymistä.
d) Kannattaako sinisorsan muuttaa talveksi etelään? Rengastetaan sinisorsia ja seurataan muuttavien ja Suomeen jäävien sinisorsien eroja elossasäilymisessä.
Luvut 4-11
Luku 4.
P1. Mitä on plankton?
Kerro omin sanoin, mitä tarkoittaa plankton ja millaisia eliöitä siihen kuuluu. Plankton vedessä keijuvaa pieneliöstöä, johon kuuluu pieniä leviä ja eläimiä.
S1. Sinilevät
a) Miksi sinilevien määrää esimerkiksi uimarannoilla seurataan tarkasti? Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
b) Kerro internetissä olevien tietojen avulla mitkä ovat oireet, jos on altistunut sinileväpitoiseen, myrkylliseen veteen uidessa. http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
c) Miten tällaisia oireita hoidetaan? http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
d) Kerro internetin avulla sinilevien määrää juuri nyt tai viime kesältä. Vihje: hae tietoja esimerkiksi hakusanalla: sinilevätilanne.
-------------------------------
Luku 5.
-------------------------------
Luku 6.
P4. Sukeltajakuoriainen
Katso video sukeltajakuoriaisesta.
a) Kuvaile eläimen muotoa. Litteä. Pitkät, voimakkaat raajat.
b) Miten se ui? Voimakkaasti melomalla.
c) Mitä se etsii pohjasta? Ruuaksi muita vesieläimiä.
P5. Hapenotto
a) Luettele keinoja miten vesihyönteiset saavat happea? Vesien selkärangattomat ottavat happea joko kiduksilla tai osa käy haukkaamassa sitä pinnalta.
b) Katso video korennon toukasta. Miten toukka pyrkii saamaan mahdollisimman paljon happea? Olemalla vedenvirtauksessa.
S2. Luokittelua
Kirjoita seuraavien eläinten
pääjakso
luokka
lahko
heimo ja
suku (ja mahdollisesti lajinimi)
Lähteenä Wikipedia on hyvä!
a) ristihämähäkki: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki
b) huonekärpänen: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Huonek%C3%A4rp%C3%A4nen
c) hevospaarma: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
d) sinisimpukka: pääjakso, luokka ja suku- ja lajinimi(edulis tarkoittaa syötävää) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisimpukka
T1. Ravun tutkiminen
d) Kuvaile ravun päätä. Mitä osia näet? Tuntosarvet, leuat, silmät.
e) Tunnustele saksia ja tutki niiden toimintaa. Mitä rapu tekee saksillaan? Puolustautuu, saalistaa, pilkkoo saalista.
f) Mitä rapu tekee pyrstöllään? Ui.
g) Missä kidukset ovat? Ravun kidukset sijaitsevat leuka- ja kävelyjalkojen tyvellä, selkäkilven kylkiosien eli kiduskilpien alla. Kiduslehdykät ovat hengitykseen erikoistuneita jalan haaroja.
Ks. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/anatomiaa_rapukutsuille
-------------------------------
Luku 7.
-------------------------------
Luku 8.
P2. Sammakon piirteet.
b) Miten sammakon silmien sijainti eroaa ihmisen silmien sijainnista? Ne sijaitsevat ylhäällä siten, että niitä voidaan pitää helpolla veden pinnan yläpuolella.
P3. Sammakon kehittyminen.
Kerro lyhyesti sammakon kehittymisen vaiheet munasolusta aikuiseksi sammakoksi. Avainsanoja: munasolu, siittiösolu, kutu, toukka, kidukset, pyrstö, siirtyminen maalle, keuhkot. Sammakko kutee: siittiö- ja munasoluja. Sammakko kehittyy vähitellen vedessä elävästä toukasta nuijapääksi ja edelleen maalle siirtyväksi aikuiseksi sammakoksi, joka hengittää ihon lisäksi keuhkoilla.
-------------------------------
Luku 9.
P1. Matelijoiden piirteet
a) Miten matelijat viettävät Suomessa talven? Horrostamalla (kylmänhorros).
b) Miksi matelijat eivät tarvitse vesiympäristöä lisääntymisessään kuten sammakot? Niillä on sisäinen hedelmöitys ja ne tuottavat munia.
-------------------------------
Luku 10.
P1. Lintujen sopeutuminen
a) Miten linnut ovat sopeutuneet lentämään? Tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, kevyet luut, hyvät aistit, kehittyneet pikkuaivot (lihastoiminnan säätely).
b) Kerro miten sorsat ovat sopeutuneet vesielämään. Vettä pitävä höyhenpeite, jalat ruumiin takaosassa, siivilänokka.
c) Miksi lähes kaikki sorsat ovat muuttolintuja? Suomen vesistöt jäätyvät talveksi.
S1. Sinisorsan yleisyys
b) Kerro sinisorsan levinneisyydestä ja yleisyydestä Suomessa. Sinisorsa on Suomessa runsaslukuinen ja koko maassa esiintyvä laji.
-------------------------------
Luku 11.
-------------------------------
P1. Mitä on plankton?
Kerro omin sanoin, mitä tarkoittaa plankton ja millaisia eliöitä siihen kuuluu. Plankton vedessä keijuvaa pieneliöstöä, johon kuuluu pieniä leviä ja eläimiä.
S1. Sinilevät
a) Miksi sinilevien määrää esimerkiksi uimarannoilla seurataan tarkasti? Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
b) Kerro internetissä olevien tietojen avulla mitkä ovat oireet, jos on altistunut sinileväpitoiseen, myrkylliseen veteen uidessa. http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
c) Miten tällaisia oireita hoidetaan? http://www.terve.fi/ensiapu/sinileva-voi-aiheuttaa-myrkytysoireita
d) Kerro internetin avulla sinilevien määrää juuri nyt tai viime kesältä. Vihje: hae tietoja esimerkiksi hakusanalla: sinilevätilanne.
-------------------------------
Luku 5.
-------------------------------
Luku 6.
P4. Sukeltajakuoriainen
Katso video sukeltajakuoriaisesta.
a) Kuvaile eläimen muotoa. Litteä. Pitkät, voimakkaat raajat.
b) Miten se ui? Voimakkaasti melomalla.
c) Mitä se etsii pohjasta? Ruuaksi muita vesieläimiä.
P5. Hapenotto
a) Luettele keinoja miten vesihyönteiset saavat happea? Vesien selkärangattomat ottavat happea joko kiduksilla tai osa käy haukkaamassa sitä pinnalta.
b) Katso video korennon toukasta. Miten toukka pyrkii saamaan mahdollisimman paljon happea? Olemalla vedenvirtauksessa.
S2. Luokittelua
Kirjoita seuraavien eläinten
pääjakso
luokka
lahko
heimo ja
suku (ja mahdollisesti lajinimi)
Lähteenä Wikipedia on hyvä!
a) ristihämähäkki: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristih%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kki
b) huonekärpänen: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Huonek%C3%A4rp%C3%A4nen
c) hevospaarma: pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku- ja lajinimi https://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
d) sinisimpukka: pääjakso, luokka ja suku- ja lajinimi(edulis tarkoittaa syötävää) https://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisimpukka
T1. Ravun tutkiminen
d) Kuvaile ravun päätä. Mitä osia näet? Tuntosarvet, leuat, silmät.
e) Tunnustele saksia ja tutki niiden toimintaa. Mitä rapu tekee saksillaan? Puolustautuu, saalistaa, pilkkoo saalista.
f) Mitä rapu tekee pyrstöllään? Ui.
g) Missä kidukset ovat? Ravun kidukset sijaitsevat leuka- ja kävelyjalkojen tyvellä, selkäkilven kylkiosien eli kiduskilpien alla. Kiduslehdykät ovat hengitykseen erikoistuneita jalan haaroja.
Ks. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/anatomiaa_rapukutsuille
-------------------------------
Luku 7.
-------------------------------
Luku 8.
P2. Sammakon piirteet.
b) Miten sammakon silmien sijainti eroaa ihmisen silmien sijainnista? Ne sijaitsevat ylhäällä siten, että niitä voidaan pitää helpolla veden pinnan yläpuolella.
P3. Sammakon kehittyminen.
Kerro lyhyesti sammakon kehittymisen vaiheet munasolusta aikuiseksi sammakoksi. Avainsanoja: munasolu, siittiösolu, kutu, toukka, kidukset, pyrstö, siirtyminen maalle, keuhkot. Sammakko kutee: siittiö- ja munasoluja. Sammakko kehittyy vähitellen vedessä elävästä toukasta nuijapääksi ja edelleen maalle siirtyväksi aikuiseksi sammakoksi, joka hengittää ihon lisäksi keuhkoilla.
-------------------------------
Luku 9.
P1. Matelijoiden piirteet
a) Miten matelijat viettävät Suomessa talven? Horrostamalla (kylmänhorros).
b) Miksi matelijat eivät tarvitse vesiympäristöä lisääntymisessään kuten sammakot? Niillä on sisäinen hedelmöitys ja ne tuottavat munia.
-------------------------------
Luku 10.
P1. Lintujen sopeutuminen
a) Miten linnut ovat sopeutuneet lentämään? Tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö, kevyet luut, hyvät aistit, kehittyneet pikkuaivot (lihastoiminnan säätely).
b) Kerro miten sorsat ovat sopeutuneet vesielämään. Vettä pitävä höyhenpeite, jalat ruumiin takaosassa, siivilänokka.
c) Miksi lähes kaikki sorsat ovat muuttolintuja? Suomen vesistöt jäätyvät talveksi.
S1. Sinisorsan yleisyys
b) Kerro sinisorsan levinneisyydestä ja yleisyydestä Suomessa. Sinisorsa on Suomessa runsaslukuinen ja koko maassa esiintyvä laji.
-------------------------------
Luku 11.
-------------------------------
Luvut 12-17
Luku 12.
P1. Termit.
Selitä termit.
a) eloton luonto. Ekosysteemin rakenteet, jotka vaikuttavat eliöiden elämään: vesi, maaperä. säteily jne.
b) populaatio (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) saman lajin samalla paikalla elävät yksilöt.
c) eliöyhteisö (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) alueen kaikki eliöt.
d) ekosysteemi on alueen elottoman ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus.
--------------------------
Luku 13.
P1. Termit.
Määrittele termit.
a) ravintoketju. Eliöyhteisön eliöiden muodostama ketju, joka alkaa tuottajasta (kasvi) ja päättyy useamman asteen kuluttajaan (petoon).
b) ravintoverkko. Alueen ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.
c) toisen asteen kuluttaja. Kasvinsyöjiä syövä eläin.
P2. Peto-saalis-suhde.
a) Kerro vesiekosysteemin peto-saalis-suhteessa olevia lajipareja. Vesikirppu-muikku. Muikku-ahven. Ahven-hauki. Hauki-kalasääksi.
b) Miten saalistus vaikuttaa saalistettavan lajin populaatioon? Pienentää populaation kokoa, muuttaa jäljelle jääneiden yksilöiden olouhteita. Siten esimerkiksi jos järven kaloja esimerkiksi kalastetaan paljon, harvemmassa populaatiossa jäljelle jääneet kalat voivat kasvaa isommiksi.
S1. Eliöiden merkitys toisilleen
Sovitaan, että on lampi, jossa elää leviä, lumpeita, vesikirppuja, salakoita, haukia ja hajottajabakteereita.
Mitä muutoksia lajien runsaudessa tapahtuisi, jos
a) levät kuolisivat. Eläinplankton kuolisi → niistä riippuvat lajit kuolisivat.
b) lumpeet kuolisivat. Vaikutuksien ennustaminen on vaikeaa. Eräät hyönteiset vähenisivät.
c) vesikirput kuolisivat. Muut eläinplanktonlajit lisääntyisivät, mahdollisesti eräät kasviplanktonlajit myös. Eräät kalat voisivat vähentyä.
S2. Hajottajat
Komposti on oiva esimerkki hajottajien toiminnasta.
a) Kun laitat kompostiin banaaninkuoren, mitä sille tapahtuu? Hajottajat hajottavat sen ravinteiksi.
b) Toimiva komposti pysyy talven paukkupakkasillakin sulana. Miksi? Hajottavat tuottavat lämpöä.
c) Hyvin kompostoituneen kompostimassan voi siirtää vaikka puutarhaan. Mitä hyötyä tästä on puutarhan kasveille? Siinä on paljon kasvien tarvitsemia ravinteita.
--------------------------
Luku 14.
S1. Tunturien eläimet
Luvussa ei esitelty lainkaan tunturien eläimistöä.
Etsi tietoa ja esittele lyhyesti nämä tunturien eläimet:
naali https://fi.wikipedia.org/wiki/Naali
tunturisopuli https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturisopuli
lapinmyyrä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinmyyr%C3%A4
lapintiainen https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapintiainen
kiiruna https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiruna_(lintu)
poro https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro
Mikä on räkkä? Hyönteisten muodostama suuri ja tiheä parvi (hyttysiä, mäkäriä).
--------------------------
Luku 15.
P2. Itämeren ainutlaatuisuus.
a) Tee luettelo asioista, joiden perusteella Itämeri eroaa valtamerestä. Pieni valuma-alue, murtovesi, omanlainen lajisto, jäätyy suurelta osin, ei juurikaan vuorovesi-ilmiötä.
c) Itämeren merkitys
Miksi Itämeri on rantavaltioiden asukkaille tärkeä meri? Ruoka, virkistys, laijen suojelu, liikenne.
d) Luettele muita kaupunkeja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_It%C3%A4meren_rannikkokaupungeista
e) Kerro miten Itämerta suojellaan? www.ymparisto.fi Kansainvälinen suojelusopimus, lajien suojelemiseksi tehdyt sopimukset ja lait (kalastusrajoitukset, lajien suojelumääräykset), jätevesien puhdistaminen, suojakaistat pelloille, öljyntorjuntakalustot.
--------------------------
Luku 16.
Luonnossa on vähän hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Ominaisuudet, joita luonnonvalinta suosii, ovat eri lajeilla hyvinkin erilaisia. Mieti, millä tavalla seuraavat ominaisuudet voivat olla jollekin lajille hyödyllisiä. Keksi samalla esimerkkilaji kuhunkin kohtaan.
a) Suuri koko. Ryhmäsoitimella isompi uros voi ajaa pienemmät urokset pois. Esimerkiksi telkkä.
b) Pieni koko. Kala voi päästä pienempään piiloon saalistajaa. Pieni kala.
c) Pitkä elinikä. Voi lisääntyä monta kertaa. Esimerkiksi vesilintu.
d) Suuret aivot. Jos isommat aivot mahdollistavat paremman päättely- tai muistamiskyvyn, siitä voi olla suuri etu. Esimerkiksi nisäkkäillä.
e) Paljon jälkeläisiä. Jälkeläiset siirtävät emojen geenejä seuraavalle sukupolvelle. Näin "hyvät geenit" yleistyvät.
f) Vähän jälkeläisiä. Jos emot pystyvät ruokkimaan ja suojelemaan paremmin pienempää poikasmäärä, niiden elossasäilyvyys voi olla parempi. Esimerkiksi nisäkkäät.
--------------------------
Luku 17.
P2. Rehevöitymisen vaikutuksia lajistoon
a) Miksi pohjan uposkasvit vähenevät rehevöityvässä vesistössä? Ne eivät saa riittävästi valoa.
b) Silkkiuikku ja nokikana yleistyvät vesistöjen rehevöityessä. Pohdi syitä niiden yleistymiseen. Niiden ravinto lisääntyy.
c) Mainitse esimerkkejä kasvilajeista, jotka yleistyvät rehevöityvässä vesistössä. Ulpukka, lumme, järviruoko.
d) Mainitse esimerkkejä rehevöitymisestä hyötyvistä selkärangattomista. Aluksi eläinplankton lisääntyy → eläinplanktonia saalistavat vesihyönteiset.
e) Luettele kalalajeja, jotka runsastuvat rehevöityvässä vesistössä. Särki, lahna.
f) Miksi osa kaloista, esimerkiksi lohikalat, häviävät rehevöitymisen myötä? Veden happitoisuus vähenee.
P1. Termit.
Selitä termit.
a) eloton luonto. Ekosysteemin rakenteet, jotka vaikuttavat eliöiden elämään: vesi, maaperä. säteily jne.
b) populaatio (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) saman lajin samalla paikalla elävät yksilöt.
c) eliöyhteisö (Eliöiden muodostama joukko, johon kuuluvat..) alueen kaikki eliöt.
d) ekosysteemi on alueen elottoman ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus.
--------------------------
Luku 13.
P1. Termit.
Määrittele termit.
a) ravintoketju. Eliöyhteisön eliöiden muodostama ketju, joka alkaa tuottajasta (kasvi) ja päättyy useamman asteen kuluttajaan (petoon).
b) ravintoverkko. Alueen ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.
c) toisen asteen kuluttaja. Kasvinsyöjiä syövä eläin.
P2. Peto-saalis-suhde.
a) Kerro vesiekosysteemin peto-saalis-suhteessa olevia lajipareja. Vesikirppu-muikku. Muikku-ahven. Ahven-hauki. Hauki-kalasääksi.
b) Miten saalistus vaikuttaa saalistettavan lajin populaatioon? Pienentää populaation kokoa, muuttaa jäljelle jääneiden yksilöiden olouhteita. Siten esimerkiksi jos järven kaloja esimerkiksi kalastetaan paljon, harvemmassa populaatiossa jäljelle jääneet kalat voivat kasvaa isommiksi.
S1. Eliöiden merkitys toisilleen
Sovitaan, että on lampi, jossa elää leviä, lumpeita, vesikirppuja, salakoita, haukia ja hajottajabakteereita.
Mitä muutoksia lajien runsaudessa tapahtuisi, jos
a) levät kuolisivat. Eläinplankton kuolisi → niistä riippuvat lajit kuolisivat.
b) lumpeet kuolisivat. Vaikutuksien ennustaminen on vaikeaa. Eräät hyönteiset vähenisivät.
c) vesikirput kuolisivat. Muut eläinplanktonlajit lisääntyisivät, mahdollisesti eräät kasviplanktonlajit myös. Eräät kalat voisivat vähentyä.
S2. Hajottajat
Komposti on oiva esimerkki hajottajien toiminnasta.
a) Kun laitat kompostiin banaaninkuoren, mitä sille tapahtuu? Hajottajat hajottavat sen ravinteiksi.
b) Toimiva komposti pysyy talven paukkupakkasillakin sulana. Miksi? Hajottavat tuottavat lämpöä.
c) Hyvin kompostoituneen kompostimassan voi siirtää vaikka puutarhaan. Mitä hyötyä tästä on puutarhan kasveille? Siinä on paljon kasvien tarvitsemia ravinteita.
--------------------------
Luku 14.
S1. Tunturien eläimet
Luvussa ei esitelty lainkaan tunturien eläimistöä.
Etsi tietoa ja esittele lyhyesti nämä tunturien eläimet:
naali https://fi.wikipedia.org/wiki/Naali
tunturisopuli https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturisopuli
lapinmyyrä https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinmyyr%C3%A4
lapintiainen https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapintiainen
kiiruna https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiruna_(lintu)
poro https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro
Mikä on räkkä? Hyönteisten muodostama suuri ja tiheä parvi (hyttysiä, mäkäriä).
--------------------------
Luku 15.
P2. Itämeren ainutlaatuisuus.
a) Tee luettelo asioista, joiden perusteella Itämeri eroaa valtamerestä. Pieni valuma-alue, murtovesi, omanlainen lajisto, jäätyy suurelta osin, ei juurikaan vuorovesi-ilmiötä.
c) Itämeren merkitys
Miksi Itämeri on rantavaltioiden asukkaille tärkeä meri? Ruoka, virkistys, laijen suojelu, liikenne.
d) Luettele muita kaupunkeja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_It%C3%A4meren_rannikkokaupungeista
e) Kerro miten Itämerta suojellaan? www.ymparisto.fi Kansainvälinen suojelusopimus, lajien suojelemiseksi tehdyt sopimukset ja lait (kalastusrajoitukset, lajien suojelumääräykset), jätevesien puhdistaminen, suojakaistat pelloille, öljyntorjuntakalustot.
--------------------------
Luku 16.
Luonnossa on vähän hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Ominaisuudet, joita luonnonvalinta suosii, ovat eri lajeilla hyvinkin erilaisia. Mieti, millä tavalla seuraavat ominaisuudet voivat olla jollekin lajille hyödyllisiä. Keksi samalla esimerkkilaji kuhunkin kohtaan.
a) Suuri koko. Ryhmäsoitimella isompi uros voi ajaa pienemmät urokset pois. Esimerkiksi telkkä.
b) Pieni koko. Kala voi päästä pienempään piiloon saalistajaa. Pieni kala.
c) Pitkä elinikä. Voi lisääntyä monta kertaa. Esimerkiksi vesilintu.
d) Suuret aivot. Jos isommat aivot mahdollistavat paremman päättely- tai muistamiskyvyn, siitä voi olla suuri etu. Esimerkiksi nisäkkäillä.
e) Paljon jälkeläisiä. Jälkeläiset siirtävät emojen geenejä seuraavalle sukupolvelle. Näin "hyvät geenit" yleistyvät.
f) Vähän jälkeläisiä. Jos emot pystyvät ruokkimaan ja suojelemaan paremmin pienempää poikasmäärä, niiden elossasäilyvyys voi olla parempi. Esimerkiksi nisäkkäät.
--------------------------
Luku 17.
P2. Rehevöitymisen vaikutuksia lajistoon
a) Miksi pohjan uposkasvit vähenevät rehevöityvässä vesistössä? Ne eivät saa riittävästi valoa.
b) Silkkiuikku ja nokikana yleistyvät vesistöjen rehevöityessä. Pohdi syitä niiden yleistymiseen. Niiden ravinto lisääntyy.
c) Mainitse esimerkkejä kasvilajeista, jotka yleistyvät rehevöityvässä vesistössä. Ulpukka, lumme, järviruoko.
d) Mainitse esimerkkejä rehevöitymisestä hyötyvistä selkärangattomista. Aluksi eläinplankton lisääntyy → eläinplanktonia saalistavat vesihyönteiset.
e) Luettele kalalajeja, jotka runsastuvat rehevöityvässä vesistössä. Särki, lahna.
f) Miksi osa kaloista, esimerkiksi lohikalat, häviävät rehevöitymisen myötä? Veden happitoisuus vähenee.