Termit Quizletissä

aitotumaiset
Alkueliöt, kasvit, eläimet ja sienet. Niillä on tuma ja muita soluelimiä.

arkit
Alkeellisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole soluelimiä, esimerkiksi ei tumaa (ovat esitumaisia). Elävät mm. maaperässä ja jopa ihmisen suolistossa.

bakteerit
Alkeellisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole soluelimiä, esimerkiksi ei tumaa (ovat esitumaisia). Mm. sinibakteerit ja monet taudinaiheuttajat.

biosfääri
Maapallon osa, jossa on elämää.

ekologinen lokero
Eli ekolokero. Lajin tarvitsemien resurssien muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat mm. ravinto ja alue, josta laji etsii ruokaa.

ekosysteemi
Ekosysteemi on tietyn alueen, esimerkiksi järven, muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat siinä elävät eliöt ja eloton luonto, kuten vesi ja kivet.

eliöyhteisö
Alueen populaatioiden muodostama yksilöjoukko.

endeeminen
Laji tai alalaji, jota esiintyy vain suppealla alueella. Esim. saimaannorppa on endeeminen eli kotoperäinen alalaji.

evoluutio
Lajien vähittäistä kehittymistä mutaatioiden ja luonnonvalinnan seurauksena.

fossiili
Muinaisen eliön kivettynyt jäänne.

hajottaja
Eliö, joka saa energiansa hajottamalla kuolleita eliöitä tai niiden osia.

happamoituminen
Veden tai maaperän pH:n pieneneminen happamien saasteiden seurauksena.

hypoteesi
Olettamus, jota testataan kokeellisella tutkimuksella. Esimerkiksi "typen lisääminen veteen lisää levien kasvua" on hypoteesi.

joki
Joki on uoma, jossa virtaa vettä kohti toista jokea, järveä tai merta. Puro ja oja ovat jokea kapeampia.

järvi
Järvi on yhtenäinen vesialue. Järven vesi ei virtaa tiettyyn suuntaan.

koppisiemeniset kasvit
Kasvien siemenet kehittyvät suojassa, kopissa. Suurin osa Suomen luonnon siemenkasveista on koppisiemenisiä (paljassiemenisiä ovat vain mm. havupuut).

kuluttaja
Eliö, joka saa energiansa syömällä toisia eliöitä.

kutu
Kalojen lisääntymistapahtuma, jossa naaras laskee mädin ja koiras maidin.

lampi
Lampi on järveä pienempi vesialue. Jos vesialueen halkaisija on alle 200 metriä, puhutaan yleensä lammesta eikä järvestä.

leimautuminen
Vesilinnun poikasen kiintyminen kuoriutumisen jälkeen ensimmäiseksi näkyvillä olevaan liikkuvaan hahmoon.

luonnonvalinta
Ilmiö, jossa kelpoisimmat yksilöt saavat eniten jälkeläisiä.

maaperä
Kallioperän päällä oleva irtonainen maa-aines.

meri
Meri on hyvin laaja vesi-alue, jonka vesi on suolaista.

moreeni
Lajittumatonta maa-aineista, jossa on niin suuria kiviä kuin hyvin hienoa saveakin.

muodonvaihdos
Esimerkiksi sudenkorennon tai sammakon kehittyminen eri vaiheiden kautta aikuiseksi.

murtovesi
Vähäsuolaista vettä, mm. Itämeressä.

mutaatio
Muutos perimässä, DNA-molekyylissä.

mäti
Koostuu naaraskalan tuottamista munasoluista. Naaras laskee mädin yleensä pohjaan ja koiraskala hedelmöittää munasolut maidillaan.

natriumkloridi
NaCl. Ruokasuola. Merivedessä on natriumkloridia.

omavarainen
Omavarainen eliö ei tarvitse ulkopuolelta saatavaa valmista ravintoa, vaan kykenee itsenäisesti hyödyntämään esimerkiksi auringon valoenergiaa (fotosynteesi). Tuottajat ovat omavaraisia.

ominaislämpökapasiteetti
Ominaislämpökapasiteetti kuvaa kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu. Koska vesi sitoo lämpöä hyvin, sen ominaislämpökapasiteetti on korkea.

peto-saalis -suhde
Kahden lajin suhde, jossa toinen laji hyötyy saadessaan ravintoa ja saalislajin yksilöt kärsivät.

pesäpakoisuus
Vesilinnun poikasten tapa jättää pesä pian kuoriutumisen jälkeen.

plankton
Veden pienikokoisten levien ja eläinten muodostama eliöstö.

populaatio
Alueella elävien saman lajin yksilöiden joukko.

pölytys
Kasvin siitepölyn siirtyminen tuulen tai hyönteisten välityksellä emikukalle.

ravinne
Aine, jota levät ja kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Mm. typpi ja fosfori ovat ravinteita.

ravintoketju
Eliöyhteisön eliöiden muodostama ketju, joka alkaa tuottajasta (kasvi) ja päättyy useamman asteen kuluttajaan (petoon).

ravintoverkko
Alueen ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.

rehevöityminen
Ilmiö, jossa veteen päässeet ravinteet (typpi ja fosfori) muuttavat vesiluontoa muun muassa siten, että monet vesikasvit lisääntyvät.

relikti
Eli jäännelaji. Laji, jonka esiintymisalue on jäänne lajin laajemmasta esiintymisalueesta.

siemenkasvi
Kasvi, joka tuottaa kukkien avulla siemeniä.

sinibakteerit
Eli sinilevät eli syanobakteerit. Fotosynteesiin kykeneviä vedessä eläviä bakteereja.

siitos
Tapahtuma, jossa eläimen uroksen siittiöt hedelmöittyvät naaraan munasolut. Esimerkiksi linnuilla ja nisäkkäillä on sisäinen siitos.

sukupuutto
Ilmiö, jossa laji häviää maapallon biosfääristä eli kuolee sukupuuttoon.

sulkasato
Linnun elämän kierron vaihe, jossa se vaihtaa uudet sulat.

suo
Turvetta muodostava ekosysteemi. Mm. Räme, korpi ja neva.

suvuton lisääntyminen
Lisääntyminen ilman sukusoluja.

symbioosi
Kahden eliöt tiivis yhteiselo, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

tasalämpöinen
Eliö, joka pystyy pitämään kehon lämpötilan vakiona ympäristön lämpötilasta riippumatta. Linnut ja nisäkkäät.

toisenvarainen
Eliö, joka saa energiansa joko elävistä tai kuolleista eliöistä. Kuluttajat ja hajottajat.

tuma
Solun osa, jossa on perimä (DNA-molekyyleissä).

tuottaja
Kasvi tai syanobakteeri, joka tuottaa sokeria yhteyttämällä.

uhanalainen laji
Laji, joka uhkaa kuolla koko maapallolta tai Suomesta sukupuuttoon.

valuma-alue
Alue, josta vesi virtaa tarkasteltavaan vesistöön, esimerkiksi jokeen, järveen tai Itämereen.

yhteyttäminen
Kasvin viherhiukkasessa tapahtuva reaktio, jossa Auringon valoenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä syntyy happea ja sokeria.

ympäristömyrkky
Eliöille vaarallinen aine, jota voi kertyä ravintoketjussa. Esimerkiksi raskasmetallit ja DDT.

Sisällys