Etenkin rehevissä, kasvillisuuden peittämissä rantavesissä, on runsaasti erilaisia selkärangattomia. Pohjalla voi lymytä esimerkiksi sudenkorentojen, sukeltajien, vesiperhosten ja surviaissääskien toukkia sekä vesisiiroja ja simpukoita. Vedessä säntäilevät malluaiset ja sukeltajat.

Kasveissa voi olla kiinni vaikkapa vesiskorpioneja, sauvaluteita, vesihämähäkkejä ja kotiloita. Lähirantojenkin lajikirjo yllättää, jos on tottunut katsomaan vesistöjä vain päältä.

Vesien selkärangattomia on helppo saada tutkittavaksi. Tarvitset vain

• pohjaeläinhaavin, jossa pohjalla on metalliverkko
• lasipurkkeja
• erikokoisia pinsettejä.

Voit valita tutkittavaksi useammanlaisia rantoja. Eniten saalista löytyy reheviltä rannoilta. Karuilla rannoilla ja virtavesissäkin on eläimiä, mutta yksilömäärät ovat pienempiä.

Virtavesissä ja kivisillä rannoilla kannattaa käännellä vedessä olevia kiviä, sillä niiden alla on usein pikkueläimiä.

Pohjaeläinhaavilla voi varovasti kaapia pohjan pintaa. Haavin aiheuttama virtaus tempaa pikkueläimiä mukaansa, joten liikuta haavia uudestaan vastakkaiseen suuntaan. Vesikasvillisuuden keskeltä saalista tulee usein eniten.

Nosta haavi maalle ja tutki verkon päälle jäänyttä saalista. Poimi pinseteillä eläimiä purkkeihin, joissa on valmiiksi vettä. Purkkeja on syytä olla useita, sillä useimmat vesiselkärangattomat ovat petoja. Samoissa purkeissa olevat eläimet saattavat syödä toisiaan. Paljain käsin otuksia ei kannata poimia, sillä erityisesti isomalluainen ja vesihämähäkki saattavat purra kipeästi.

Merkitse ylös keräyspaikka ja -aika. Tunnista löytämäsi lajit ja kirjoita muistiin. Palauttakaa valokuvia veden selkärangattomista palautuskansioon.

 

Vesiselkärangattomia varten varataan useampia purkkeja.