Luvut 2-5
Luku 2
P3.
a) Määrittele kivilaji. Kivilaji on muodostunut yhdestä tai useammasta mineraalista.
b) Mihin kolmeen ryhmään ne syntytapansa mukaan jaetaan? Ne jaetaan syntytapansa mukaan magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.
c) Miten on selitettävissä, että erinimisissä kivissä on samat mineraalit? Kun mineraalit ovat joutuneet suureen paineeseen ja lämpötilaan, ne ovat järjestäytyneet uudelleen ja on syntynyt uusi kivilaji.
d) Selvitä internetin avulla kotikuntasi maakuntakivi. Lapin maakuntakivi on kulta ja omasi vastaavasti….
S5. Selvitä muodostumien synty
Selvitä luvun tekstin avulla, miten ovat saaneet alkunsa seuraavat kallioperämme muodostumat.
a) Vuokatti on jäänne Karelidien vuoristosta ja jäänyt ympäristöään korkeammaksi kestävien kivilajiensa vuoksi.
b) Inarijärvi on syntynyt kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen seurauksena.
c) Kevojoen kanjoni on syntynyt kallioperän repeämisestä ja on maamme komein sekä tunnetuin murroslaakso.
d) Saariselkä. Kallioperän muiden lohkojen vajotessa, Saariselän kalliolohko on vastaavasti kohonnut ylöspäin monen muun tunturin kanssa.
---------------------------
Luku 3.
Ei avoimia tehtäviä.
---------------------------
Luku 4.
P2. Maankohoaminen
c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? Saadaan uutta viljely- ja rakennusmaata.
d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Jääkauden painon vapautumisen jälkeen kuoren laatta on alkanut kohota.
S3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme
b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. Helsingissä.
c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluihin. Lisääntyvät sateet ja myrskyt voivat nostaa Itämeren pintaa. Myös muuttuneet tuuliolot vaikuttavat veden virtauksiin Itämerelle. Lisäksi napa-alueiden sulamisvedet vaikuttavat globaalisti merenpintaa nostavasti. Maankohoaminen Suomenlahdella on jo niin vähäistä, että se ei enää juurikaan hidasta merenpinnan nousua.
d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? Pohjanmaalla tulvariski kasvaa, kun vesien virtausnopeus hidastuu maankohoamisen seurauksena. Lisäksi varsinkin talvisin suurten järvien vedenpinnat tulevat nousemaan ja niistä lähtevät joet tulvivat säännöllisesti. Talvisten hyydetulvien määrä tulee myös kasvamaan.
e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Suomessa varaudutaan rannikoiden tulviin mm. säännöstelemällä järvien ja jokien vedenpinnan korkeutta, pengerryksin ja perkaamalla vesistöjä. Lisäksi tehokkaalla maankäytön suunnittelulla voidaan estää tulvien tuhoja. Tulva-alueille voidaan suunnitella riittävästi virtausreittejä, joihin tulvavesiä voidaan ohjata. Tulvaennusteilla ja varoitusjärjestelmillä pyritään myös minimoimaan tulvien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ohjataan rakentamista turvallisille alueille ja opastetaan asukkaita toimimaan oikein riskitilanteissa.
YT4. Kaupunkien etäisyys mereen
a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? Tampere noin 110 km Pohjanlahden rannikosta. Hämeenlinna: Pohjanlahteen noin 160 km, Suomenlahteen 100 km. Jos lasketaan 100 km 7 0000 vuodessa: rantaviiva on siirtynyt 1 km 70 vuodessa.
b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? Maankohoamisesta.
c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Esimerkiksi Turku, Oulu, Helsinki.
-------------
Luku 5.
ei avoimia tehtäviä, joissa yksiä oikeita vastauksia
P3.
a) Määrittele kivilaji. Kivilaji on muodostunut yhdestä tai useammasta mineraalista.
b) Mihin kolmeen ryhmään ne syntytapansa mukaan jaetaan? Ne jaetaan syntytapansa mukaan magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.
c) Miten on selitettävissä, että erinimisissä kivissä on samat mineraalit? Kun mineraalit ovat joutuneet suureen paineeseen ja lämpötilaan, ne ovat järjestäytyneet uudelleen ja on syntynyt uusi kivilaji.
d) Selvitä internetin avulla kotikuntasi maakuntakivi. Lapin maakuntakivi on kulta ja omasi vastaavasti….
S5. Selvitä muodostumien synty
Selvitä luvun tekstin avulla, miten ovat saaneet alkunsa seuraavat kallioperämme muodostumat.
a) Vuokatti on jäänne Karelidien vuoristosta ja jäänyt ympäristöään korkeammaksi kestävien kivilajiensa vuoksi.
b) Inarijärvi on syntynyt kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen seurauksena.
c) Kevojoen kanjoni on syntynyt kallioperän repeämisestä ja on maamme komein sekä tunnetuin murroslaakso.
d) Saariselkä. Kallioperän muiden lohkojen vajotessa, Saariselän kalliolohko on vastaavasti kohonnut ylöspäin monen muun tunturin kanssa.
---------------------------
Luku 3.
Ei avoimia tehtäviä.
---------------------------
Luku 4.
P2. Maankohoaminen
c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? Saadaan uutta viljely- ja rakennusmaata.
d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Jääkauden painon vapautumisen jälkeen kuoren laatta on alkanut kohota.
S3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme
b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. Helsingissä.
c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluihin. Lisääntyvät sateet ja myrskyt voivat nostaa Itämeren pintaa. Myös muuttuneet tuuliolot vaikuttavat veden virtauksiin Itämerelle. Lisäksi napa-alueiden sulamisvedet vaikuttavat globaalisti merenpintaa nostavasti. Maankohoaminen Suomenlahdella on jo niin vähäistä, että se ei enää juurikaan hidasta merenpinnan nousua.
d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? Pohjanmaalla tulvariski kasvaa, kun vesien virtausnopeus hidastuu maankohoamisen seurauksena. Lisäksi varsinkin talvisin suurten järvien vedenpinnat tulevat nousemaan ja niistä lähtevät joet tulvivat säännöllisesti. Talvisten hyydetulvien määrä tulee myös kasvamaan.
e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Suomessa varaudutaan rannikoiden tulviin mm. säännöstelemällä järvien ja jokien vedenpinnan korkeutta, pengerryksin ja perkaamalla vesistöjä. Lisäksi tehokkaalla maankäytön suunnittelulla voidaan estää tulvien tuhoja. Tulva-alueille voidaan suunnitella riittävästi virtausreittejä, joihin tulvavesiä voidaan ohjata. Tulvaennusteilla ja varoitusjärjestelmillä pyritään myös minimoimaan tulvien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ohjataan rakentamista turvallisille alueille ja opastetaan asukkaita toimimaan oikein riskitilanteissa.
YT4. Kaupunkien etäisyys mereen
a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? Tampere noin 110 km Pohjanlahden rannikosta. Hämeenlinna: Pohjanlahteen noin 160 km, Suomenlahteen 100 km. Jos lasketaan 100 km 7 0000 vuodessa: rantaviiva on siirtynyt 1 km 70 vuodessa.
b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? Maankohoamisesta.
c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Esimerkiksi Turku, Oulu, Helsinki.
-------------
Luku 5.
ei avoimia tehtäviä, joissa yksiä oikeita vastauksia