Luvut 14-27
Luku 14
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
-------------
Luku 18.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutukseen hakeutuminen. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kulutus. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
P1. Liikennemuodot.
a) Luettele liikennemuodot. Maa-, vesi- ja ilmaliikenne.
b) Luettele tavaran kuljetustavat. Tie, vesi, juna, putki, ilma.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
--------------
Luku 24
S3. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
S3. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
-------------
Luku 18.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutukseen hakeutuminen. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kulutus. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
P1. Liikennemuodot.
a) Luettele liikennemuodot. Maa-, vesi- ja ilmaliikenne.
b) Luettele tavaran kuljetustavat. Tie, vesi, juna, putki, ilma.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
--------------
Luku 24
S3. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
S3. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.