Luvut 6-13

Luku 6
---------------------------------
Luku 7.

P2. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.

S3. Paikkatietotehtävä soista
Tutki soiden esiintymistä Paikkatietoikkuna-palvelusta. Toimi seuraavasti:
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2015" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?

---------------------------------
Luku 8.

P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.

S5. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.

b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.

c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa?
Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.

---------------------------------
Luku 9.

S4. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet

---------------------------------
Luku 10.

S2. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.

---------------------------------
Luku 11.

---------------------------------
Luku 12.

P4. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.

S5. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.

S4. Vesistöjen merkitys
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.