Maapallon ilmasto on vaihdellut menneinä aikoina. Pohjolassakin on ollut monenlaista ilmastoa jo pelkästään viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Maapallon keskilämpötilan on todettu nousseen viimeisen sadan vuoden aikana puoli astetta ja kaikkein suurimpana syynä pidetään ihmisen toimintaa.

Vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani saavat aikaan kasvihuoneilmiön: ne päästävät auringon lämpösäteilyn lävitseen Maapallon pinnalle, mutta estävät Maapallon pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä poistumasta avaruuteen. Kaasut toimivat siis kuin kasvihuoneen lasiseinät ja -katto.

Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen on lisännyt ilmakehän merkittävimmän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, pitoisuutta teollistumisen alkuajoista alkaen. Viime vuosina etenkin suurien teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on alettukin kiinnittämään huomiota. Ilmasto myös lämpenee pohjoisimmilla alueilla enemmän ja nopeammin kuin eteläisillä.

​​

Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2–3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvikaudella. Otsikon joululaulusta saattaa siis tulevaisuudessa tulla hyvinkin paikkansa pitävä. Etelä- ja länsiosissa maatamma entistä suurempi osa sateista tulee vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee ehkä jopa 40 prosenttia.

Idässä ja pohjoisessa pakkaspäivien määrä ei juuri vähene, mutta pakkasten kireys hellittää, joka saa aikaan sateiden lisääntymisen ja näin ollen lumen määrä saattaa jopa kasvaa.

Kesät lämpenevät, jolloin lehtimetsien määrä kasvaa ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä alkaa tulla meille uusia kasvi- ja ehkä jopa eläinlajeja, sadot todennäköisesti suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi pitenee.

Video ilmastonmuutoksen globaaleista riskeistä
Video ilmastonmuutoksen riskeistä Suomessa
Video Suomen talven muutoksista