Euroopassa vallitsee kolme lämpövyöhykettä: kylmä, lauhkea ja lämmin eli subtrooppinen. Päiväntasaajan läheisyydessä vallitseva kuuma eli trooppinen vyöhyke puuttuu Euroopasta..

1. Kylmä vyöhyke

Pohjoisnavalla ja sen läheisyydessä ollaan kylmällä vyöhykkeellä. Kylmällä vyöhykkeellä sijaitsevat Euroopan pohjoisimmat alueet, kuten Skandien pohjoiskärki ja Islannin pohjoisosa.

Kylmällä vyöhykkeellä eli kylmän ilmaston alueella lämpimimmänkin kuukauden keskilämpötila on alle +10 astetta. Samankaltaista ilmastoa voidaan havaita myös vuoristoalueilla.

2. Lauhkea vyöhyke

Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Lauhkea vyöhyke rajautuu suurin piirtein napapiirin ja 40. leveysasteen välille, esimerkiksi Suomen pohjoisista osista Pohjois-Italiaan.

Koska lauhkean vyöhykkeen eri alueiden ilmasto-olosuhteet poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon, jaetaan se kolmeen erilaiseen ilmastoalueeseen: meri-ilmasto, mannerilmasto ja väli-ilmasto.

2a. Meri-ilmasto

Lauhkean vyöhykkeen länsiosissa tuulee lännestä. Tuuli tuo mereltä mukanaan sateita. Nämä Atlantin läheisyydessä olevat alueet ovat meri-ilmaston aluetta.

Euroopasta tällä meri-ilmaston alueella sijaitsevat esimerkiksi Iso-Britannia (oheinen diagrammi), Portugali ja Pohjois-Ranska.

Meri-ilmastossa saadaan tasaisesti sateita ympäri vuoden ja lämpötilojen vaihtelut vuoden aikana ovat pienempiä kuin muilla lauhkean vyöhykkeen alueilla.

Pienemmät lämpötilojen vaihtelut johtuvat meren tasoittavasta vaikutuksesta: kesällä meri tuo viilentävää ilmaa ja talvella puolestaan lämpimämpää ilmaa, kun Atlantti ei ole jäässä.

2b. Mannerilmasto

Euroopan sisäosissa vallitsee mannerilmaston alue. Lähes koko Venäjä on mannerilmaston aluetta.

Mannerilmasto on monin tavoin meri-ilmaston vastakohta.

Mannerilmaston lämpötilat vaihtelevat paljon vuoden aikana. Kesät ovat kuumia ja talvet hyvinkin kylmiä.

Mereltä tulevat tuulet eivät riitä tuomaan kosteutta mantereen sisäosiin, joten sademäärä on meri-ilmastoa pienempi.

Sadetta saadaan eniten kesällä, kun meri-ilmastossa sateita saadaan tasaisesti ympäri vuoden.

Oheissa on Moskovan ilmastodiagrammi. 

2c. Väli-ilmasto

Meri-ilmaston ja mannerilmaston välissä sijaitsee väli-ilmaston alue, jossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta.

Suurin osa Suomesta, Ruotsista ja Keski-Euroopasta sijaitsee tällä ilmasto-alueella.

Tällä ilmastoalueella on neljä vuodenaikaa. Kesät ovat yleensä mannerilmastoa viileämpiä ja talvet leudompia.

Talvet ovat leutoja, eli harvoin pakkasjaksot kestävät kauan. Tämä johtuu siitä, että Atlantilta ja Itämereltä tulevat tuulet tuovat lämmintä ja kosteaa ilmaa alueelle.

Toisaalta väli-ilmastoon kuuluu välillä pitkiäkin mantereisen ilmamassan ajanjaksoja, mikä puolestaan näkyy kesällä helteinä tai talvella kovina pakkasina. Sadetta saadaan kohtuullisesti ympäri vuoden, kuitenkin vähemmän kuin meri-ilmastossa.

Suomessa sataa vuodessa noin 500–650 millimetriä. Sademäärä voi vaihdella kuitenkin vajaasta 400 millimetristä (v. 2002) jopa yli 900 millimetriin (v. 2012). Meri-ilmastossa, kuten Irlannissa, sataa vuodessa noin 1 000 millimetriä.

Ohessa on Jyväskylän ilmastodiagrammi.


Suomen vuositilastot Suomen vuositilastot

 

3. Lämmin vyöhyke

Lämmin eli subtrooppinen vyöhyke sijaitsee lauhkean ja kuuman eli trooppisen vyöhykkeen välissä. Se ulottuu kääntöpiireiltä 40. leveysasteelle. Tähän alueeseen kuuluvat suurimmaksi osaksi tai kokonaan Euroopasta Välimeren valtiot, kuten Espanja, Italia ja Kreikka. Tällä lämpövyöhykkeellä kesä on pitkä ja kuuma ja talvi lyhyt ja leuto. Välimerenilmastossa eli talvisateidenilmastossa saadaan sateet talvikuukausina. Koko vuoden keskilämpötila on noin 15 astetta.

​