5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.[1]

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.[2]

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista[3]. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun[4]. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.


[1] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 36 (477/2003)ja 36 a - 36 i § (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)

Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelua käytetään, kun oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä kasvatuskeskusteluun enintään kahdeksi tunniksi.

Kasvatuskeskustelu suoritetaan osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, koulupäivää ennen tai sen jälkeen. Keskustelussa on yksilöitävä teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Samalla on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Keskustelu tulee kirjata Wilmaan ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille, joille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Samasta asiasta voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.

Kasvatuskeskustelu vs. jälki-istunto.jpg

Kurinpidollisissa asioissa työyhteisöjen sisällä olevien tiimien lisäksi käytetään kaupungin tasolla tarvittavia asiantuntija- ja ammattihenkilöstön palveluja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Yhteistyö koulujen kesken on tärkeää yhteisiä käytänteitä sovittaessa. Palvelun laadun tavoitteena on yksilön asioiden hoitamisen sujuvuus ja mahdollisimman nopea käsittely. Henkilökunnan perehdyttämisessä hyödynnetään kaupungin yleisiä perehdytysmateriaaleja, sekä muita hyvää ja turvallista koulupäivää tukevia suunnitelmia.

Lukuvuosittain pidetään huoli siitä, että koulun henkilökunnalla ja oppilailla on ajantasainen tieto kasvatuskeskusteluista ja kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä. Perusopetuslain sisältämät toimivaltuudet tulee jokaisen koulussa työskentelevän hallita. Niihin liittyvät kaupunkitasoiset ohjeistukset kerrataan säännöllisesti. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista koulujen kotisivuilla ja/tai Wilman välityksellä.

Järjestyssäännöt käydään läpi lukuvuosittain.

Jyväskylän kaupunki, Opetustoimi 2008

KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN

Kouluissa tulee olla ohjeistus kiusaamisen ennalta ehkäisemisestä ja kiusaamistapauksissa toimimisesta. Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja tilanteeseen puuttumisella.

Kiusaaminen ja koulukiusaaminen

Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.

Sopimaton ja huono käytös

Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.

Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.

Miten kiusaamista ehkäistään ennalta

Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:

  • Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
  • Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
  • Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
  • Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti.
  • Käytetään vertaissovittelua yhtenä oppilaiden omaa kontrollia lisäävänä toimintatapana.

Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen

Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Kouluissa kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä.

Miten kiusaamistilanteessa toimitaan

Oppilaan huoltajat

  • Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
  • Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
  • Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
  • Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

Oppilas

  • Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
  • Lähde pois kiusaajan luota.
  • Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.
  • Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.
  • Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.
  • Jos olet kiusattu, pyri löytämään ystävä. Yhdessä olette vahvempia.

Toimintamalli kiusaamistapauksessa:

1 PUUTTUMINEN

  • pohjana havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli
  • toiminnan käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa koulun aikuinen

2 SELVITTELY

  • Sovitaan asian selvittämisestä ja toimenpiteistä vastaavat aikuiset.
  • Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen.
  • Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena:
Keskustelu kiusatun kanssa
Keskustelu kiusaajan kanssa
Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja.
  • Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.
  • Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat kouluun tapaamiseen.
  • Tarvittaessa kutsutaan koolle koko luokan vanhemmat.


3 TOIMENPITEET

  • Toimijat: opettajat, muu henkilökunta, oppilaiden huoltajat, erityisopettaja, rehtori, kuraattori sosiaaliviranomainen, terveydenhoitaja, lääkäri (terveyskeskus), psykologi, poliisi
  • Toimenpiteet: anteeksipyyntö, aina ilmoitus kotiin, keskustelu, sovittelu, kurinpitorangaistukset (jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi), hyvitykset (vaativat aina vanhempien hyväksynnän)

4 SEURANTA

  • Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.
  • Seurannasta tehdään suunnitelma, joka kirjataan (luokanopettaja/-valvoja).

Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina. Kirjaukset käsitellään oppilashuollossa ja säilytetään oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään muistio. Muistiot säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

LISÄMATERIAALI/ TOIMINTAVINKKI

VASTUUNPORTAAT
Vastuuntunnon kehittymistä edistävä tapa puuttua lasten ja nuorten tekemiin vääryyksiin.

Koulurauhaohjeistuksessa on toimintaohje koulujen häiriö- ja uhkatilanteisiin.