5.5 Perusopetuksen tavoitteita tukeva muu toiminta
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa[1]. Opetuksenjärjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.
Koulun kerhotoiminta
Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.
Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.
Koulun kirjastotoiminta
Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.
Kouluruokailu
Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.[2]Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.[3]
Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat
Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.[4] Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella[5].
Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.
Koulumatkat ja koulukuljetukset
Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.
Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä[6]. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä[7].
[2] Perusopetuslaki 31 § 2 mom.
[3] Perusopetuslaki 3 § 2 mom. , 31 a § 1 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 13 §
[4] Perusopetusasetus 3 § 4 ja 5 mom.
Jyväskylän paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Yhteiset juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet
Opetushallitus on julkaissut 19.9.2022 ohjeen perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä yhteisistä juhlista ja uskonnollisista
tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että sivistykselliset ja uskonnon vapautta koskevat perusoikeudet toteutuvat esi- ja perusopetuksessa. Opetuksen järjestäjien vastuulla on opetuksen toteuttaminen sekä yhteisten juhlien ja uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestäminen säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Erityistä huomiota kiinnitetään koulun ja kodin väliseen viestintään esimerkiksi ennen uskonnollisia aineksia sisältävää tilaisuutta.
Koulun kerhotoiminta
Jyväskylässä kerhotoiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä maksutonta kerhotoimintaa kaikilla perusopetuksen kouluilla. Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Koulut suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät kerhotoimintaa yhdessä oppilaiden, eri toimijoiden ja huoltajien kanssa.
Kerhotoimintaa järjestävät koulujen opettajien lisäksi kolmannen sektorin toimijat mm. urheiluseurat ja eri järjestöt. Kerhotoiminta lisää harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhot edistävät oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Jyväskylässä Jälkkäri- ja Vertti-ryhmissä. Jälkkäri-toiminnan piiriin kuuluvat 1-2. -luokkien oppilaat sekä 3-5. -luokkien oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös. Jälkkäri-toiminnan järjestämisvastuu on perusopetuspalveluilla ja toimintaa järjestetään sekä perusopetuksen että palveluntuottajien toimesta. Vertti -toiminta on kaikkien vuosiluokkien kehitysvammaisille ja autistisille koululaisille tarkoitettua toimintaa, jota järjestää perusopetuspalvelut.
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa. Se on valvottua ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa, joka edistää oppilaiden keskinäisiä suhteita, kouluviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, joka edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen perustavaa yhteistyötä.
Toimintaa järjestetään kouluilla ja se on vahvasti osa kouluyhteisöä, lapsen päivittäistä toimintaympäristöä. Siksi on tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi toiminnassa ja voivat osallistua sen suunnitteluun.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan lainäädäntö velvoittaa kuntaa arvioimaan antamaansa tai hankkimaansa toimintaa yhteistyössä kotien ja palveluntuottajien kanssa
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten perusteiden mukainen paikallinen toimintasuunnitelma. Jyväskylässä on otettu käyttöön 1.8.2015 alkaen Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan hyväksymä toistaiseksi voimassa oleva aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Jokainen toimipiste laatii lisäksi ryhmäkohtaisen suunnitelman aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kunnan toimintasuunnitelman mukaisesti sekä lasten ja huoltajien toiveita huomioiden.
Koulupäivän rakenne ja tauot opetuksessa luovat pohjan hyvälle koulupäivälle. Taukojen aikana oppilaiden liikuntaan ja muuhun toimintaan luodaan mahdollisuuksia esimerkiksi virikkeellisten pihojen ja tilojen suunnittelulla
Koulukirjasto
Kouluilla voidaan tarjota kirjastopalveluja lasten ja nuorten lukutaidon, lukuharrastuksen ja yleissivistyksen tukemiseksi. Oppilaita kannustetaan kestävään elämäntapaan kirjojen lainaamisen ja kierrätyksen periaatteita noudattaen.
Kouluruokailu
Kouluruokailu on osa koulun kasvatustyötä. Koulussa halutaan luoda edellytykset terveellisiin ja kiireettömiin yhteisiin ruokahetkiin. Ruokakulttuureihin tutustuminen esimerkiksi teemaviikoin on mahdollista lukuvuoden aikana. Kouluruokailuun liittyy myös kestävään elämäntapaan elintarvikkeiden järkevä käyttö ja biojätteen mahdollisimman pieni määrä. Koulussa kannustetaan oppilaita päivittäiseen kouluruokailuun. Oppilaiden erityistarpeet sovitaan yhdessä huoltajien, ruokalahenkilökunnan ja tarvittaessa terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.
Koulumatkat ja liikenneturvallisuus
Koulun kasvatustyössä huomioidaan myös vastuullinen liikennekäyttäytyminen niin koulumatkojen kuin koulupäivän aikaisten siirtymien yhteydessä. Koulumatkoihin liittyvät ohjeet ja säädökset tiedotetaan huoltajille ja oppilaille koulujen kotisivuilla.