Ruska (Emma, Milla, Jonna)
Ruskalle annetut piirteet
Lapselle epäillään dysfasiaa.
Ruskan esittely
Lapsen lähiympäristöön kuuluu ensisijaisesti hänen vanhempansa. Ruskalla on kaksi isää. Heidän nimensä ovat Miro ja Rasmus. Miro on 31- ja Rasmus 42-vuotias. He ovat ravitsemusalan yrittäjiä, joilla on oma ravintola Helsingissä. He käyttivät sijaissynnyttäjää, joka on Miron hyvä ystävä Anna. Raskaus sujui ilman komplikaatioita, mutta synnytyksessä lapsi puristi napanuoraa, jolloin happi ei päässyt kulkemaan ja täten aivot joutuivat olemaan hetken ilman happea. Lapsi vaikuttaa kuitenkin hyvinvoivalta. Ruska syntyi 8. lokakuuta.
Rasmus hoitaa yrityksen asioita kotoa käsin, ja täten hänellä on aikaa katsoa Ruskan perään eikä lapsen tarvitse käydä useinkaan päivähoidossa. Heidän parisuhteensa on rekisteröity, ja he aikovat mennä naimisiin heti, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Ruska on Miron biologinen lapsi ja toistaiseksi pariskunnan ainoa lapsi. Vanhemmat ovat ateisteja. Heillä ei ole mitään periytyviä sairauksia.
Lähiympäristöön kuuluu myös sijaissynnyttäjä Anna; joskus jos Ruskan vanhemmat joutuvat olemaan kauemmin pois kotoa, he vievät lapsen hoitoon Annalle. Hän on myös Ruskan toinen kummi. Hänen toiset kumminsa ovat Rasmuksen veli Mikko vaimoineen. Rasmuksen vanhemmat ovat läsnä lapsenlapsensa elämässä.
Ruskan perhe asuu esikaupunkialueella kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa. Lähistöllä on päiväkoti, jonka pihalla sijaitsevalla leikkikentällä Ruskalla on mahdollisuus käydä leikkimässä ikätovereidensa kanssa.
Ruskan etäympäristö on pääsääntöisesti tasapainoinen: vanhemmat viihtyvät töissään ja ovat täten kotonakin hyväntuulisempia. Ravintola pärjää melko hyvin, mikä vähentää vanhempien stressiä ja rahahuolia.
Ruskan ensimmäiset ikävuodet (0-2)
Ruska ymmärtää, että oikeanlaisella liikkeellä hän saa palloon vauhtia ja hallitsee objetktipysyvyyden. Piagetin teorian mukaan Ruska on saavuttanut kognitiivisesa kehityksessä sensomotorisen vaiheen.
Ruskan fyysiset piirteet ovat vuoden ikäisenä jo todella paljon hänen vanhempiensa kaltaiset. Paksun, luonnostaan taipuisan tukan Ruska on perinyt Mirolta. Katseenvangitsevat siniset silmät hän taas on perinyt Annalta. Näihin ulkoisiin ominaisuuksiin Ruska ei voi itse vaikuttaa, koska ne ovat tulleet hänelle geenien mukana.
Yhdeksän kuukauden iässä Ruskan psykososiaalisena kehitystehtävänä on perusturvallisuus/turvattomuus. Näistä Ruska omaksuu perusturvallisuuden kasvuympäristönsä ansiosta. Kaksivuotiaana kehitystehtävä on autonomia/häpeä. Ruskan ympäristö kannustaa ja rohkaisee lasta pyrkimyksissään, ja hänelle kehittyy hallinnan tunne ja kokemus itsenäisyydestä.
Ensimmäiset sanansa Ruska sanoi vasta 12 kuukauden iässä. Hänen ensimmäiset sanansa olivat 'haloo' ja 'pupu'. Puhuttaessa Ruska ei kuitenkaan tunnu reagoivan mitenkään, eikä sanavarasto tunnu karttuvan. Tämä on johtanut vanhemmat epäilemään dysfasiaa, joka on puheen tuottamisen ja käsittelyn häiriö. Vaikka hänellä on meneillään kielellisen kehityksen herkkyyskausi, paljoakaan ei tunnu tapahtuvan. Vanhemmat käyvät ahkerasti protokeskustelua lapsensa kanssa ja toivovat tämän auttavan Ruskan kielellistä kehitystä. Kielellisesti kehitystä ei ole kuitenkaan havaittavissa, mutta kyseiset protokeskustelut synnyttävät Ruskalle sisäisiä malleja eli skeemoja yhdessäolosta ja vuorovaikutuksesta. Kahteen ikävuoteen mennessä Ruska osaa jo muutaman merkityksellisen sanan, mutta ei osaa esimerkiksi käyttää eleitä puheensa tueksi eikä vaikuta kiinnostuneelta ympärillään kuulemasta puheesta. Tämä tapahtuu siitäkin huolimatta, että Ruska kuulee paljon puhetta kotona radiosta, televisiosta ja vanhemmiltaan sekä näiden tutuilta.
Ruskalla on turvallinen kiintymyssuhde vanhempiensa kanssa, joten hän pitää fyysisestä läheisyydestä ja tykkää olla esimerkiksi vanhempien sylissä, mutta kielellisesti hän on etäinen.
Ruska on vanhempiensa kannalta helppo lapsi. Hänen temperamenttinsa on hyväntuulinen ja vilkas. Ruskalla on tietty päivärytmi, mikä helpottaa vanhempien elämää huomattavasti. Uudet tilanteet ovat hankalia Ruskalle ja stressaavat häntä. Tähän hän reagoi sulkeutumalla ympäröivältä maailmalta. Tilanteeseen sopeutumisen avustukseksi lapsella on tärkeä siirtymäobjekti, violetti pupu, joka auttaa häntä kokemaan turvallisuuden tunnetta.
Leikki-ikä (3-6)
Ruskan lähipiiri alkaa varmistua hänen dysfasiastaan. Tarkkaa diagnoosia ei kuitenkaan pystytä vielä tekemään, koska ensin pitää sulkea pois kaikki muut mahdolliset syyt, esim. kuulovamma, yleinen jälkeenjäänyys tai puhe-elimistön rakenteellinen poikkeavuus. Ruska alkaa käydä puheterapiassa pari kertaa viikossa. Musiikkiterapian on huomattu helpottavan dysfasialasten kommunikointia, joten kosketinsoitin koettiin Ruskalle hyödylliseksi lahjaksi. Lahja olikin mieluisa Ruskalle, joka ei tahtonut laskea sitä hetkeksikään käsistään. Vaikka kielen tuottaminen ja puheen ymmärtäminen tuottavat Ruskalle hankaluuksia, ovat vanhemmat löytäneet korvaavia kommunikaatiokeinoja. Eleiden viittominen ja kuvien käyttäminen kommunikoinnin apuvälineenä ovat helpottaneet kommunikaatiota huomattavasti.
Ruskan minäkäsityksestä on vaikea saada selkoa, sillä hän ei osaa ilmaista tunteitaan eikä mielenmaisemaansa muutenkaan. Voi kuitenkin olettaa, että hänen itsetuntonsa on hyvä ja hän kokee itsensä arvokkaaksi turvallisen kasvuympäristön ja ihmissuhteiden johdosta.
Ruskan vanhemmat antavat lapselleen mahdollisuuden valita tasapuolisesti sekä tytöille että pojille ominaisia vaatteita ja leluja, joista lapsi tuntuu useammin valitsevan "tyttöjen juttuja". Vanhemmat eivät tästä huolestu, sillä he aikovat tukea lastaan identiteetistä huolimatta.
Leikki-iässä Ruska potee psykososiaalisena kehitystehtävänä aloitteellisuuden ja syyllisyydentunteen välistä ristiriitaa. Hän kokee onnistumisia useammin kuin epäonnistumisia, ja tämän johdosta Ruska omaksuu aloitteellisuuden syyllisyydentunteen sijaan.
5-6 v.:
Ruskalle on diagnosoitu vaikea dysfasia. Ruskan vanhemmat eivät välitä lapsensa häiriöstä ja pyrkivät olemaan tämän tukena niin paljon kuin suinkin mahdollista. Puheterapiassa käyntiä lisätään 3-4:n kertaa viikossa.
Ruska siirtyy esioperationaaliseen vaiheeseen. Hän ajattelee egosentrisesti eli minäkeskeisesti ja osaa jäljitellä kohteita, jotka eivät ole läsnä. Tämän seurauksena monet mielikuvitusleikit alkavat olla Ruskan mieleen.
Ruskan käsitys sukupuolesta on vakiintunut. Hänen biologinen sukupuolensa on poika, ja sukupuoli-identiteettinsä tuntuu olevan sen mukainen, vaikka hän pitääkin monesti perinteisesti naisellisina pidetyistä asioista. Hän oppii viimein kuusivuotiaana ilmoittamaan olevansa poika; yleensä lapset oppivat tämän puolet aiemmin.
Ruska käy läheistä esikoulua. Vanhemmat ovat hieman huolissaan siitä, löytääkö kielellisten haasteiden kanssa kamppaileva poika ystäviä, mutta jo ensimmäisten päivien aikana häntä nähdään paljon Afganistanista muuttaneen Monesa-nimisen tytön seurassa. Monesa on kuulovammainen, joten hän osaa viittomakieltä. Tämän johdosta Ruskan on helpompi kommunikoida tytön kanssa, sillä hän käyttää itsekin paljon viittomia puheensa tukena.
Esikoulussa Ruskalla on toimintaan osallistumisen tukena henkilökohtainen avustaja.
Ruskan minäkäsitys perustuu tässä ikävaiheessa lähinnä muiden antamaan palautteeseen ja peilisuhteisiin, joten hän tiedostaa siniset silmänsä ja vallattomat hiuksensa aikuisten antamien kommenttien johdosta.
Musiikillisesti Ruska kehittyy kovaa tahtia. Hänellä tuntuu olevan paljon sisäistä motivaatiota harjoitteluun, ja joskus onnistuneilla musiikkiterapian sessioilla häneltä kuulee itselleen normaalia edistyneempää tunteiden ilmaisuakin.
Kouluikä (7-12)
Neljännellä luokalla Ruskan dysfasiaan havaitaan liittyvän myös keskittymisvaikeuksia. Hänelle diagnosoidaankin ADHD. Motoriset taidot kehittyvät kuitenkin hyvää tahtia, ja soiton saralla ollaan jo kauan sitten siirrytty leluksylofoneista oikeaan pianoon. Ruska on edelleen myös hyvin fyysisesti aktiivinen ja loistaa koulun liikuntatunneilla. Tämä antaa pojalle onnistumisen kokemuksia ja lisää kaverisuosiota tukien itsetuntoa ja tervettä minäkäsitystä. Ruskan status on kuitenkin heikko. Hän ei täytä kaikkia sukupuoleensa liittyviä odotuksia, minkä takia tämä menettää uskottavuudensa koulutovereiden silmissä. Toiminnanohjaus on Ruskalla viivästynyttä. Hänen on erityisen vaikea ymmärtää kielellisiä ohjeita ja noudattaa niitä.
Ikätoverit naljailevat joskus Ruskalle hänen tyttömäisyydestään, mutta kiusaaminen ei koskaan kehity vakavaksi ja koulun aikuiset rauhoittavat tilanteet nopeasti. Lisäksi hänen oma pienryhmänsä on vastaanottavaisempi, ja siellä vallitsee hyvä ryhmähenki. Ryhmässä on myös läpi alakoulun Ruskan parhaaksi ystäväksi kehittynyt Monesa, jonka kanssa pojalla ulkopuolisen silmään näyttää toisinaan olevan oma viittomasalakieli. Muita ystäviä Ruskalla ei ole huonon sosiaalisen kognitionsa johdosta.
Ruskan identiteetti on vielä tässä vaiheessa Marcian teorian mukaan selkiytymättömässä vaiheessa. Tämä voi osittain johtua hänen vanhempiensa kasvatustavasta, koska häntä ei ole opetettu sitoutumaan tiettyihin arvoihin, joten hänellä ei ole valmiina omaksuttua identiteettiä.
Nuoruuden ydinvaihe 13-20v.
Seitsemännelle luokalle siirtyminen sujuu Ruskalta suhteellisen ongelmitta. Hän jatkaa opiskelua pienryhmässä, ja opinnot etenevät entiseen tahtiin. Jo ala-asteella alkanut kiusaaminen kasvaa kuitenkin pian uusiin mittasuhteisiin, ja parin kuukauden sisään kiusaajat ovat valikoineet Ruskan selväksi kohteekseen. Kiusaamiseen sisältyy lähinnä haukkumista ja muuta verbaalista kiusaamista, mutta toisinaan esimerkiksi Ruskan tavaroita varastellaan ja kerran hän käveli kotiin ilman kenkiä, kun ne varastettiin ja piilotettiin koulupäivän aikana. Ruskan punaisia hiuksia ja kangertelevaa puhetta kiusataan eniten.
Kiusaamisen lisääntyessä Ruska hakee turvaa ja lohtua musiikista. Hän alkaa olla jo todella edistynyt pianonsoitossa ja monesti musiikintunneilla saa opettajaltaan kehuja. Ruska on soittanut muutamissa koulun tilaisuuksissa mm. itsenäisyyspäivän juhlassa ja kevätjuhlissa. Onnistumiset lisäävät Ruskan motivaatiota entisestään ja harjoittelu sen kun jatkuu.
Kahdeksannella luokalla Ruskan paras ystävä Monesa kuolee yllättäen, ja Ruska jää aivan yksin. Aiemmin tyttö oli auttanut häntä selviämään kiusaamisesta ja muista nuoruusiän myllerryksistä, ja nyt Ruskalla ei ole enää ketään ikäistään tukemassa häntä. Vertaissuhteet ovat tärkeitä nuorelle, joten tämä on Ruskalle iso kolaus. Pojan vanhemmat yrittävät tukea häntä parhaansa mukaan, mutta se ei korvaa oman ikäistä seuraa.
14-vuotiaana Ruska siirtyy formaalisen ajattelun vaiheeseen. Hän ei enää tarvitse konkreettisia asioita ajattelun tueksi vaan hän pystyy ajattelemaan abstraktisti. Tämä auttaa huomattavasti mm. matematiikassa. Hän osaa myös tarkastella eri näkökulmia ja vaihtoehtoja.
Ruska valmistuu peruskoulusta saaden kiitettävät arvosanat kaikista taito- ja taideaineista. Lukuaineiden keskiarvo on 6.7. Etenkin kielet olivat heikkoja. Ruska jatkaa opiskelemaan musiikkialan perustutkintoa Helsingin konservatorioon. Siellä opinnot sujuvat mutkitta, ja Ruska valmistuukin muusikoksi. Ensimmäisenä työnään hän alkaa soittamaan pianoa vanhempiensa ravintolassa pientä palkkaa vastaan.
Nuoruuden ydinvaihe on Ruskalle kaikkiaan hankala, ja hänen itsetuntonsa tulee ryminällä alas. Ruskan henkilökohtaisen identiteetin rakentuminen häiriintyy hänen epäselvän minäkäsityksensä ja heikentyneen itsetuntonsa vuoksi. Nuoruusiän kehityksessä Eriksonin teorian mukaan vastakkain ovat identiteetti ja roolihämmennys. Ruska kokee kiusaamisesta johtuen epäselvyyttä omasta minästään, ja luovuttaa identiteetin rakentamisen suhteen.
17-vuotiaana hän liittyy apua tarjoavalle keskustelupalstalle, joka on suunnattu koulukiusatuille. Sieltä hän löytää itselleen ystäviä, ja saa tarvitsemiaan vertaissuhteita. Ruskan identiteetti alkaa muodostua uudelleen ja hän siirtyy selvittelyvaiheeseen. Ruska on ohittanut puberteetin ja hänen seksuaali-identiteettinsä alkaa muotoutua. Ruska huomaa tuntevansa vetoa kaikkiin sukupuoliin, mutta pääasiassa tyttöihin. Vertaisryhmästä Ruska löytää myös ensimmäisen tyttöystävänsä Mariannen.
Aikuisuuteen siirtyminen (21-26v)
Aikuisuuteen siirtymävaiheessa Ruska saavuttaa selkiytyneen identiteetin vaiheen. Hän on varma tulevaisuudestaan musiikin parissa, ja on saanut soittopaikan Helsingin sinfoniaorkesterissa.Toisena työnä Ruska toimii välillä mallin töissä. Parisuhde Mariannen kanssa voi hyvin ja Marianne odottaakin pariskunnan esikoista.
Siirtyessään aikuisuuteen Ruska saavuttaa postformaalisen ajattelun muodon. Ruska osaa esimerkiksi muodostaa omia mielipiteitään asioista eikä ole enää riippuvainen muiden mielipiteistä. Hän ei esimerkiksi välitä muiden ihmisten mielipiteistä vaan aikoo kasvattaa tulevan lapsensa sukupuolineutraalisti Mariannen kanssa.
Ruska saa parikymppisenä selville, että hänen paras ystävänsä Monesa oli tehnyt itsemurhan. Hänelle ei kerrottu sitä nuorena, koska hänellä oli muutenkin niin hankalaa ja tiedon itsemurhasta ajateltiin olevan liikaa hänen psyykkeelleen. Myöhemmin syyllisyys piilottelusta kuitenkin alkaa painaa Ruskan vanhempia, ja he antavat Monesan itsemurhakirjeen Ruskan luettavaksi.
Ruska on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Suhteet vanhempiin ovat edelleen hyvät ja kielellinen kehitys on monen mutkan kautta ja kovalla työllä saatu hyvälle tasolle. Välillä Ruska ei ymmärrä sarkasmia tai muuta äänenpainoihin tukeutuvaa huumoria, mikä saa hänet vaikuttamaan joskus ulkopuolisen silmään hieman yksinkertaiselta. Ruskan älykkyys sijoittuukin muille osa-alueille, kuten musikaalisuuteen ja mielikuvitukseen. Itsetunto-ongelmista on päästy yli ja kiusaaminenkin tuntuu jo kaukaiselta.
