Kummilapsi Roosa (Janette ja Ella)
Lapsuus
vauvaikä (0-2 v.)
Aluksi äiti hoiti vauvaa pääsääntöisesti kotona, mutta isä oli myös paljon mukana lapsen hoidossa. Roosa alkoi noin kolmiviikkoisena kiinnostumaan ympäristöstä ja suuntautumaan ulospäin. Hänen maailmansa alkoi vähä vähältä laajeta. Roosan kasvaessa vanhemmat juttelivat koko ajan hänelle enemmän ja enemmän. Lapsen tarpeet tyydytettiin jatkuvasti ja ennalta. Kahden kuukauden rajoilla lapsi oli jo selvästi tutustumassa ympäristöönsä, ja vanhemmat olivat koko ajan turvana (turvallinen kiintymyssuhde.) Kolmi-nelikuisena Roosaa kiehtoi ja kiinnosti eniten kaksi asiaa: miten maailmaa voi käyttää ja hänen omat hämmästyttävät kykynsä. Kehoa voi keikuttaa ja käännellä ja väännellä. Roosa jokelteli paljon ja heilutteli helistimiä käsissään. Roosa hymyili ja nauroi paljon, ja siksi monet ihmiset tykkäsivät yrittää naurattaa häntä. Kolmen kuukauden iässä Roosa oli kiinnostunut kasvoista ja tunnisti äitinsä. Hän katsoi puhujaa ja kääntyi ääntä kohti. (aistien kehittyminen) Konttauksesta kävelyyn hän siirtyi yhdentoista ja puolen kuukauden ikäisenä. Kävelyn oppiessaan Roosa oppi myös potkaisemaan palloa. Pallopelit olivat tytön lempipuuhaa vuoden ikäisenä. (karkeamotoriset taidot) Roosa tapasi uusia ihmisiä ja käyttäytyi kaikkien kanssa sosiaalisesti ja uteliaasti. (sosiaalisten taitojen kehittyminen) Roosan vanhemmat pitivät tärkeänä päivittäistä rutiinia. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksi ruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa olivat tärkeitä myös lapselle. (järjestyksen herkkyyskausi) Leikki-iässä Roosa oli tarkka siitä, että nukkumaan mentäessä hänen vierellään oli unilelut Irmeli-ilves ja Jussi-pupu. (siirtymäobjekti)
Roosan isä ja äiti olivat kumpikin suomalaisia, mutta he puhuivat tytölleen myös englantia. Vanhemmat halusivat, että tyttö oppisi molemmat kielet jo pienestä asti hyvin. (kielellisen kehityksen herkkyyskausi) Kasvaessaan Roosa oppi paljon ja nopeasti erilaisia taitoja ja tietoja. Esim. tunnistamaan eläimiä kuvakirjoista, rakentamaan palapelejä, syömään itse ja keräämään lelut takaisin koriin. (kognitiivinen kehitys)
http://www.vau.fi/contentassets/dede6c2f60814f06ac1c9954793e63e0/kaksiv980.jpg
leikki-ikä (2-6 v.)
Vähän reilun kahden vuoden iässä Roosalle tuli huomattava, mutta ei mahdoton uhmaikä. Uhmaikä syntyy, kun lapsi huomaa itsensä ja muiden ihmisten eron. Vanhemmat veivät Roosaa viikottain leikki- ja pelikerhoihin, perhekerhoon, ja Roosan ollessa vanhempi myös kesäisin leireille. Vanhemmat leikkivät ja touhusivat tytön kanssa aina kun vain ehtivät. Roosa tykkäsi kerhoista ja vanhempiensa kanssa leikkimisestä. Vanhemmat antoivat hyvän pohjan liikunnan harrastamiselle ja liikunnasta innostumiselle. (motoriset taidot) Roosa tapasi kerhoissa paljon omanikäisiään lapsia ja oppi kuuntelemaan ja tottelemaan muita aikuisia äidin ja isän lisäksi. (kommunikoinnin kehittäminen) Reilu kolme vuotiaasta noin kuusivuotiaaksi asti Roosa sai sillon tällöin kiukkukohtauksia. Hän saattoi suuttua esimerkiksi jos isä ei ostanut kaupasta lelua, minkä Roosa halusi, kotona oli ruokana jotain mistä Roosa ei pitänyt tai äiti ei kerennytkään lukea iltasatua. Roosan kohtaukset hankaloittivat perheen arkea niin, että tyttö kävi muutaman kerran terapiassa. Siellä Roosa harjoitteli itsensä rauhoittamista ja kiukkukohtauksien hallintaa. (sosioemotionaalinen kehitys) Neljä vuotiaana Roosa innostui erityisesti piirtämisestä ja värittämisestä. Hän sai leikata saksilla kuvia lehdistä ja liimata niitä paperille. Hän myös selaili paljon kirjoja itsekseen. (hienomotoriset taidot) Päiväkotiin Roosa meni vasta neljä vuotiaana. Kerhoissa Roosa oli oppinut hyvin sosiaalisia taitoja, joten hänellä ei ollut mitään ongelmia tutustua päiväkodissa uusiin leikkikavereihin. Kavereidensa kanssa Roosa tykkäsi erityisesti leikkiä erilaisia roolileikkejä, pelata lautapelejä ja rakentaa rakennuspalikoilla torneja. (emotionaalinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys)
http://1.bp.blogspot.com/-TdrdxqpdY_E/VmaEl0WE7OI/AAAAAAAANkc/NLP0n-GV2sQ/s1600/ihanuus6v3.jpg
kouluikä (7-12 v.)
Koulussa Roosa oppi enemmän toiminnanohjausta.
Hän asetti tavoitteita esim. koearvosanoihin. Osasi tehdä asioita käskemättä. Ennakoida tilanteita ja toimia niissä joustavasti tarpeenmukaan. Roosa oppi paljon uusia asioita. Aluksi hänellä oli vaikeaa lukea joidenkin aineiden kokeisiin. Äiti auttoi tytärtään kokeisiin kertaamisessa ja neuvoi hyviä opiskelu tekniikoita. Roosa löysi itselleen hyvän opiskelu tekniikan. (kognitiivinen kehitys)
Yhdeksän vuotiaana Roosa aloitti ensimmäisen kunnollisen ja tavoiteellisen harrastuksensa. Hän innostui tanssista niin, että harjoitteli aina aikaisemmin tunnilla käytyjä liikkeitä myös kotona. Tanssin lisäksi Roosa oli edelleen liikunnallisesti aktiivinen sekä koulussa, että kotona. Roosa innostui myös koulun käsityötunneista. Hän teki vapaa-ajalla yhdessä mummonsa kanssa erilaisa helppoja käsitöitä. (fyysis-motoriset taidot)
Roosa työskenteli hyvin ryhmissä ja ymmärsi millainen on hyvä kaveri. Välituntisin hän monesti aloitti pihaleikin ja haki luokkakavereitaan mukaan pelaamaan. (sosiaalinen kehitys) Roosalla ei ollut suurempia ongelmia minuutensa kanssa. Hän osasi kertoa missä on hyvä ja osasi arvioida mitä muut hänestä ajattelivat. (minäkäsityksen kehittyminen)
http://www.tekstiiliteollisuus.fi/uploads/Lasten_neuleohjekuvia/ruotsi/sirdar/siniraitatakki_2.jpg
Aluksi äiti hoiti vauvaa pääsääntöisesti kotona, mutta isä oli myös paljon mukana lapsen hoidossa. Roosa alkoi noin kolmiviikkoisena kiinnostumaan ympäristöstä ja suuntautumaan ulospäin. Hänen maailmansa alkoi vähä vähältä laajeta. Roosan kasvaessa vanhemmat juttelivat koko ajan hänelle enemmän ja enemmän. Lapsen tarpeet tyydytettiin jatkuvasti ja ennalta. Kahden kuukauden rajoilla lapsi oli jo selvästi tutustumassa ympäristöönsä, ja vanhemmat olivat koko ajan turvana (turvallinen kiintymyssuhde.) Kolmi-nelikuisena Roosaa kiehtoi ja kiinnosti eniten kaksi asiaa: miten maailmaa voi käyttää ja hänen omat hämmästyttävät kykynsä. Kehoa voi keikuttaa ja käännellä ja väännellä. Roosa jokelteli paljon ja heilutteli helistimiä käsissään. Roosa hymyili ja nauroi paljon, ja siksi monet ihmiset tykkäsivät yrittää naurattaa häntä. Kolmen kuukauden iässä Roosa oli kiinnostunut kasvoista ja tunnisti äitinsä. Hän katsoi puhujaa ja kääntyi ääntä kohti. (aistien kehittyminen) Konttauksesta kävelyyn hän siirtyi yhdentoista ja puolen kuukauden ikäisenä. Kävelyn oppiessaan Roosa oppi myös potkaisemaan palloa. Pallopelit olivat tytön lempipuuhaa vuoden ikäisenä. (karkeamotoriset taidot) Roosa tapasi uusia ihmisiä ja käyttäytyi kaikkien kanssa sosiaalisesti ja uteliaasti. (sosiaalisten taitojen kehittyminen) Roosan vanhemmat pitivät tärkeänä päivittäistä rutiinia. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksi ruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa olivat tärkeitä myös lapselle. (järjestyksen herkkyyskausi) Leikki-iässä Roosa oli tarkka siitä, että nukkumaan mentäessä hänen vierellään oli unilelut Irmeli-ilves ja Jussi-pupu. (siirtymäobjekti)
Roosan isä ja äiti olivat kumpikin suomalaisia, mutta he puhuivat tytölleen myös englantia. Vanhemmat halusivat, että tyttö oppisi molemmat kielet jo pienestä asti hyvin. (kielellisen kehityksen herkkyyskausi) Kasvaessaan Roosa oppi paljon ja nopeasti erilaisia taitoja ja tietoja. Esim. tunnistamaan eläimiä kuvakirjoista, rakentamaan palapelejä, syömään itse ja keräämään lelut takaisin koriin. (kognitiivinen kehitys)
http://www.vau.fi/contentassets/dede6c2f60814f06ac1c9954793e63e0/kaksiv980.jpg
leikki-ikä (2-6 v.)
Vähän reilun kahden vuoden iässä Roosalle tuli huomattava, mutta ei mahdoton uhmaikä. Uhmaikä syntyy, kun lapsi huomaa itsensä ja muiden ihmisten eron. Vanhemmat veivät Roosaa viikottain leikki- ja pelikerhoihin, perhekerhoon, ja Roosan ollessa vanhempi myös kesäisin leireille. Vanhemmat leikkivät ja touhusivat tytön kanssa aina kun vain ehtivät. Roosa tykkäsi kerhoista ja vanhempiensa kanssa leikkimisestä. Vanhemmat antoivat hyvän pohjan liikunnan harrastamiselle ja liikunnasta innostumiselle. (motoriset taidot) Roosa tapasi kerhoissa paljon omanikäisiään lapsia ja oppi kuuntelemaan ja tottelemaan muita aikuisia äidin ja isän lisäksi. (kommunikoinnin kehittäminen) Reilu kolme vuotiaasta noin kuusivuotiaaksi asti Roosa sai sillon tällöin kiukkukohtauksia. Hän saattoi suuttua esimerkiksi jos isä ei ostanut kaupasta lelua, minkä Roosa halusi, kotona oli ruokana jotain mistä Roosa ei pitänyt tai äiti ei kerennytkään lukea iltasatua. Roosan kohtaukset hankaloittivat perheen arkea niin, että tyttö kävi muutaman kerran terapiassa. Siellä Roosa harjoitteli itsensä rauhoittamista ja kiukkukohtauksien hallintaa. (sosioemotionaalinen kehitys) Neljä vuotiaana Roosa innostui erityisesti piirtämisestä ja värittämisestä. Hän sai leikata saksilla kuvia lehdistä ja liimata niitä paperille. Hän myös selaili paljon kirjoja itsekseen. (hienomotoriset taidot) Päiväkotiin Roosa meni vasta neljä vuotiaana. Kerhoissa Roosa oli oppinut hyvin sosiaalisia taitoja, joten hänellä ei ollut mitään ongelmia tutustua päiväkodissa uusiin leikkikavereihin. Kavereidensa kanssa Roosa tykkäsi erityisesti leikkiä erilaisia roolileikkejä, pelata lautapelejä ja rakentaa rakennuspalikoilla torneja. (emotionaalinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys)
http://1.bp.blogspot.com/-TdrdxqpdY_E/VmaEl0WE7OI/AAAAAAAANkc/NLP0n-GV2sQ/s1600/ihanuus6v3.jpg
kouluikä (7-12 v.)
Koulussa Roosa oppi enemmän toiminnanohjausta.
Hän asetti tavoitteita esim. koearvosanoihin. Osasi tehdä asioita käskemättä. Ennakoida tilanteita ja toimia niissä joustavasti tarpeenmukaan. Roosa oppi paljon uusia asioita. Aluksi hänellä oli vaikeaa lukea joidenkin aineiden kokeisiin. Äiti auttoi tytärtään kokeisiin kertaamisessa ja neuvoi hyviä opiskelu tekniikoita. Roosa löysi itselleen hyvän opiskelu tekniikan. (kognitiivinen kehitys)
Yhdeksän vuotiaana Roosa aloitti ensimmäisen kunnollisen ja tavoiteellisen harrastuksensa. Hän innostui tanssista niin, että harjoitteli aina aikaisemmin tunnilla käytyjä liikkeitä myös kotona. Tanssin lisäksi Roosa oli edelleen liikunnallisesti aktiivinen sekä koulussa, että kotona. Roosa innostui myös koulun käsityötunneista. Hän teki vapaa-ajalla yhdessä mummonsa kanssa erilaisa helppoja käsitöitä. (fyysis-motoriset taidot)
Roosa työskenteli hyvin ryhmissä ja ymmärsi millainen on hyvä kaveri. Välituntisin hän monesti aloitti pihaleikin ja haki luokkakavereitaan mukaan pelaamaan. (sosiaalinen kehitys) Roosalla ei ollut suurempia ongelmia minuutensa kanssa. Hän osasi kertoa missä on hyvä ja osasi arvioida mitä muut hänestä ajattelivat. (minäkäsityksen kehittyminen)
http://www.tekstiiliteollisuus.fi/uploads/Lasten_neuleohjekuvia/ruotsi/sirdar/siniraitatakki_2.jpg
Lähteet
-Lapsi-kirja, Anna Wahlgren
-Kehittyvä ja onnellinen lapsi, Dorothy Einon
-Oivallus psykologiaa lukiolaisille 2
-Kehittyvä ja onnellinen lapsi, Dorothy Einon
-Oivallus psykologiaa lukiolaisille 2
Nuoruus
Roosalle siirtyminen yläasteelle oli tosi jännittävä paikka, häntä pelotti. Roosa sairastui anoreksiaan melkein heti yläasteen alettua ja ei osannut enään arvioida mitä muut hänestä ajattelivat. Roosan anoreksia oli alkanut kun murrosiän isot muutokset olivat alkaneet ahdistaa ja hän alkoi tuntemaan itsensä isoksi. (Minäkäsitys) Vaikka Roosa oli ennen avoin ja hänellä oli tosi hyvät sosiaaliset taidot, niin hän ei kuitenkaan ollut pystynyt puhumaan ahdistuksistaan vanhemmilleen ja näin sosiaaliset suhteet vanhempiin heikkenivät. Roosasta tuli myös sulkeutuneenpi ja hän halusi olla paljon yksin anoreksian myötä, myöskin kavereita kohtaan sosiaaliset suhteet heikkenivät. Roosan anoreksia oli edennyt jo aika paljon ennen kuin terveystarkastuksessa se huomattiin. Roosan paino oli jo huolestuttavan alhainen, koska hän oli kerennyt sairastaa anoreksiaa jo yli puoli vuotta. Roosa oli lopettanut tanssinkin, hän oli mennyt jo niin heikkoon kuntoon. Roosan paraneminen oli pitkä ja raskas prosessi, koska Roosa ei halunnut aluksi hyväksyä itse että hänellä olisi vakava sairaus. Roosa joutui paranemisprosessin aikana käymään terapiassa, painoa tarkkailtiin kerran viikossa ja hänelle tehtiin ruokaohjelma että paljonko pitää päivässä syödä. (Toiminnanohjaus) Paranemisen jälkeen Roosa haki lukioon ja pääsi sinne minne halusi. Kesälomalle Roosa ja hänen vanhempansa olivatvsuunnitelleet että Roosa lähtisi kielikurssille Saksaan, koska hän osaa puhua englantia jo tosi sujuvasti. Saksassa Roosa oppi saksan kielen (kielen kehitys), tutustui jopa pariin kaveriin ja joihin hän pitää vieläkin tiiviisti yhteyttä, koska hekin asuvat Suomessa. (kognitiivinen ja sosiaalisten taitojen kehitys) Saksassa Roosa oli myös oppinut hyväksymään ja tykkäämään itsestään taas jälleen. Roosa sai lukiosta kavereita ja oli taas avoin, sosiaaliset suhteet paranivat vanhempiinkin. Roosan unelma oli aina että hänestä tulisi lukion opettaja ja Roosalla lukio meni tosi hyvin hän sai hyvät arvosanat. Lukiosta heti Roosa haki yliopistoon, mutta ei kuitenkaan ekalla kerralla päässyt sisää. Roosa ei kuitenkaan masentunut siitä vaan sai nyt mahdollisuuden viettää välivuoden ja matkustella ympäri maailmaa. (toiminnanohjaus) Roosa haki välivuoden jälkeen samaan yliopistoon uudelleen, lukemaan opettajaksi ja pääsi sisään. Nyt Roosa opettaa Englantia yhdessä Helsingin lukioista.
http://4.bp.blogspot.com/-EL8L4tpCwHc/VE-rWCHOB6I/AAAAAAAAA0M/IbCUpIer7Zs/s1600/IMG_7121.JPG
http://4.bp.blogspot.com/-EL8L4tpCwHc/VE-rWCHOB6I/AAAAAAAAA0M/IbCUpIer7Zs/s1600/IMG_7121.JPG
Teksti
Hyvin rakennettu tarina, jossa kehitystä käsitellään psykologisen tiedon avulla. Hyvä työ!
18/30p
Huomioita:
18/30p
Huomioita:
- Nuoruuden osiossa olisi tärkeää käsitellä identiteetin kehitystä laajemmin.
- Psykologisten käsitteiden laittaminen sulkuihin toimii tällaisessa tarinassa. Koevastauksissa käsitteet pitää kuitenkin kirjoittaa mukaan leipätekstiin. Joidenkin suluissa olevien käsitteiden kohdalla olis voinut olla kehityksen osa-alueen sijaan jokin tarkempi käsite. Esim. "Roosa löysi itselleen hyvän opiskelu tekniikan. (kognitiivinen kehitys)" kognitiivinen kehitys -> metakognitiivisten taitojen kehittyminen
- Kiva, että aineistoa oli etsitty lähteeksi merkityistä kirjoista!