Kummilapsi (Pinja, Hanna)
Lapsen ominaisuudet
Uusioperhe, koliikki ja muu sairastelu lapsuudessa (esim. korvartulehdukset)
Johdanto
Kummilapsemme nimi on Ruusu ja hän on uusioperheen lapsi. Terolla on ennestään lapsia edellisestä liitosta, mutta nyt he päättivät hankkia Tanja kanssa yhteisen lapsen. Siskopuoli Venla on 10 vuotta ja Ruut kahdeksan vuotta Ruusua vanhempi. Perheen äiti Tanja on terveydenhoitoalalla ja tuntee hyvin lapsensa terveysongelmat. Ruusun isä Tero on kiinteistövälittäjä, ja työnsä vuoksi hän joutuu tekemään usein pitkiä päiviä. Isän työpaikka onkin Ruusun kehitykseen vaikuttava etäympäristö. Tero on suomenruotsalainen, mutta kotona puhutaan enimmikseen kuitenkin suomea. Ruusulla kauniin ruskeat hiukset ja hänen silmänsä ovat vihreät kuin ruusunlehdet. Suklaan ruskeat hiuksena sekä hymykuopat hän on perinyt äidiltään. Häneltä myös löytyy äitinsä suvun pikkukorvat. Isältään hän on taas perinyt hiusten paksuuden sekä ripsien pituuden. Luonteenpiirteissä Ruusulla on hyvin paljon isäänsä. Isänsä huumorintaju sekä positiivisuus näkyvät myös Ruusussa.
Vauvaikä
Ruusun vauvaiän kehitys on edennyt normaaliin tahtiin. Muutaman viikon ikäisenä hänellä kuitenkin alkoi esiintyä hyvin runsasta selittämätöntä itkuisuutta, mistä vanhemmat huolestuivat aluksi. Ruusun äiti kuitenkin tunnisti sen koliikiksi. Vanhemmat pyrkivät parantamaan tilanetta itsehoidolla, kuten syöttämällä lasta pullosta rauhallisesti ja röyhtäyttämällä säännöllisesti, jotta kaasua ei muodostuisi suolistossa turhaan. Vauvan öinen itkeminen valvottivat vanhempia, mikä oli varsin uuvuttavaa. Päivisin piti jaksaa hoitaa lasta ja isyyslomalta palattuaan isän täytyi jaksaa tehdä pitkiä työpäiviä. Ruusun ollessa noin kolmikuukautinen, vaiva onneksi loppui itsestään. Koliikista ei ole sittemmin ollut harmia, sillä siitä ei jää pysyviä vaurioita lapseen. Nelikuukautisena Ruusulla esiintyi jälleen runsasta itkemistä ja vanhemmat epäilivät ensin koliikkia, mutta kyseessä olikin vain ensimmäisten hampaiden puhkeamisen aiheuttama kipu.
Ensimmäiset sanansa 'äiti' ja 'tutti' hän on oppinut sanomaan jo puolen vuoden iässä. Hänen kasvoillaan on nähty ensimmäinen hymy, ja hän ilmaisee tunteitaan yhä enemmän erilaisten eleiden avulla. Vaikkei Ruusu osaakaan vielä puhua, hän on jo runsaasti vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa protokeskustelun avulla. Hienomotoriikan kehitys on varsin nopeaa, ja vauva osaa jo kääntyillä ja ryömiä vauhdikkaasti. Ruusun lähiympäristö on kasvanut uuden muskari harrastuksen aloittamisen ansiosta, ja hän on päässyt tapaamaan jo perheen ja sukulaisten lisäksi myös muita ikäisiään vauvoja. Tuntemattomia ihmisiä hän vierastaa, mutta osaa jo tunnistaa äidin ja isän kasvot sekä äänen. Myös sisarusten kanssa hän on tutustunut ja leikkii iloisesti, ja siskot ovatkin innoissaan perheen uusimmasta jäsenestä. Hän osaa jo tarttua esineisiin ja tutkii erilaisia asioita innokkaasti.
Reilun vuoden ikäisenä Ruusu ottaa ensimmäiset askeleensa. Tämä mahdollistaa yhä laajemman ympäristön tutkimisen ja uusien asioden oppimisen. Uuden taidon oppimisesta innostuneena Ruusu säntäileekin vauhdikkaasti paikasta toiseen. Herkkyyskausien ansiosta uusia taitoja ilmenee jatkuvasti. Hänen suustaan kuullaan yhä enemmän uusia sanoja ja lausahduksia. Hän kantaa mukanaan jatkuvasti vaaleanpunaista pehmokania Pepiä. Se luo turvan tunnetta, ja on Ruusulle ikään kuin siirtymäobjekti.
Ensimmäiset sanansa 'äiti' ja 'tutti' hän on oppinut sanomaan jo puolen vuoden iässä. Hänen kasvoillaan on nähty ensimmäinen hymy, ja hän ilmaisee tunteitaan yhä enemmän erilaisten eleiden avulla. Vaikkei Ruusu osaakaan vielä puhua, hän on jo runsaasti vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa protokeskustelun avulla. Hienomotoriikan kehitys on varsin nopeaa, ja vauva osaa jo kääntyillä ja ryömiä vauhdikkaasti. Ruusun lähiympäristö on kasvanut uuden muskari harrastuksen aloittamisen ansiosta, ja hän on päässyt tapaamaan jo perheen ja sukulaisten lisäksi myös muita ikäisiään vauvoja. Tuntemattomia ihmisiä hän vierastaa, mutta osaa jo tunnistaa äidin ja isän kasvot sekä äänen. Myös sisarusten kanssa hän on tutustunut ja leikkii iloisesti, ja siskot ovatkin innoissaan perheen uusimmasta jäsenestä. Hän osaa jo tarttua esineisiin ja tutkii erilaisia asioita innokkaasti.
Reilun vuoden ikäisenä Ruusu ottaa ensimmäiset askeleensa. Tämä mahdollistaa yhä laajemman ympäristön tutkimisen ja uusien asioden oppimisen. Uuden taidon oppimisesta innostuneena Ruusu säntäileekin vauhdikkaasti paikasta toiseen. Herkkyyskausien ansiosta uusia taitoja ilmenee jatkuvasti. Hänen suustaan kuullaan yhä enemmän uusia sanoja ja lausahduksia. Hän kantaa mukanaan jatkuvasti vaaleanpunaista pehmokania Pepiä. Se luo turvan tunnetta, ja on Ruusulle ikään kuin siirtymäobjekti.
2-4 vuotias
2- vuotiaana Ruusulla alkoi uhmaikä. Hän heittäytyy maahan parkumaan jos ei saa tahtoa läpi. Erityisesti nukkumaan meneminen on Ruusun kanssa vaikeaa. Ruutin ja Venlan lähto toisen vanhemman luo on Ruusulle kanssa vaikeaa. Ainut mikä Ruusun saa rauhoittumaan on pehmokani Pepi. Korvatulehdus valvotti Ruusua yöllä. Korvasta alkoi vuotaa märkää sekä Ruusu valitti korvien kipua, joten hänelle jouduttiin antamaan antibioottihoito. Ruusu on myös alkanut kertomaan hänen mielikuvitusystävästään, jonka nimi on Henri. Kun Ruusun sisarpuolet ovat toisen vanhemman luona eikä hänellä ole kavereita kylässä hän usein leikkii Henrin kanssa. Ruusun puheestakin saa jo hyvin nyt selvää, ja päiväkodin tapahtumat sekä retket kerrotaan kotona jo hyvin tapahtumarikkaina tarinoina. Joskus Henristä kerrotut tarinat yllättävät meidät kaikki. Ruusu on siirtynyt Piagetin mukaiseen esioperaationaaliseen vaiheeseen. Ruusu uskoo muumien olevan oikeita ja hän toivoo hyvin paljon pääsevänsä muumien luokse kylään.
Kolmivuotiaana hän alkoi myös leikkiä kotileikkejä naapurin lasten kanssa. Kehittävä leikki tukee aivokuoren ja tunteita tuottavan limbisen järjestelmän välisten hermostollisten yhteyksien syntymistä. Tämä parantaa Ruusun valmiuksia säädellä tunteita esimerkiksi kotileikissä ja oppimistilaneissa. Hän osaa ottaa paremmin kavereita huomioon ja vaihdella leluja yms. Nukkejen vaatteiden vaihto sekä syöttäminen on hänelle tärkeää. Sanavarasto tytöllä on hyvin laaja. Yksi syy tähän voi olla hänen vahva halu kysellä ihan koko ajan. Kirjojen lukeminen on joskus ihan mahdotonta, koska jokaisen lauseen tai kuvan jälkeen kysytään miten, miksi ja koska. Ruusulle luetaan joka ilta ennen nukkumaan menoa. Varsinkin Tatu ja Patu- kirjat ovat hyvin mieluisia. Mielen teoria Ruusulla ei ole vielä täysin kehittynyt, sillä piilosta leikkiessä hän piiloutuu usein paikkoihin joista muut hänet näkevät, mutta hän kuvittelee olevansa piilossa, sillä ei itse nää muita. Ruusu osaa nyt tunnistaa milloin hänen pitää päästä potalle. Vaippoja Ruusu silti pitää vielä varalta.
Neljän vuoden ikäisenä Ruusu alkoi heräilemään keskellä yöllä painajaisten takia. Painajaisissa toistuu kohtaus kun sirkuspelle Hermanni hukkuu. Koko talo on joutunut heräämään Ruusun itkun vuoksi. Joskus Ruusun on pakko päästä vanhempiensa keskelle yöllä, koska ei saa unta enää painajaistensa takia. Nyt Ruusu pärjää jo ilman vaippaa, vaikka vahinkoja sattuu. Päiväkodissa Ruusu on leikkinyt paljon Veeti nimisen pojan kanssa. Ruusu on kysellyt paljon lähi aikoina sukupuolieroista. Ne ovat hänelle vielä hieman epäselviä, mutta selvästi itse kuitenkin tietää olevansa tyttö ja esimerkiksi että isä on mies ja oli pienenä poika. Ruusu tykkää leikkiä nukeilla ja olla isosiskojensa laitettavana. Hän on pääosin omaksunut biologisen sukupuolensa mukaisesti myös sosiaalisen sukupuolensa. Kuitenkin hän rakastaa leikkiä Veetin kanssa "poikien leikkejä".
Veetin siirtyessä "kielikylpypäiväkotiin" jossa puhutaan suomen lisäksi myös ruotsia, Ruusukin haluaa mennä sinne. Vanhempien mielestä se on hyvä ajatus, ja päiväkoti on myös lähellä heidän kotiaan, joten nelivuotiaana Ruusukin siiryy sinne.
Kolmivuotiaana hän alkoi myös leikkiä kotileikkejä naapurin lasten kanssa. Kehittävä leikki tukee aivokuoren ja tunteita tuottavan limbisen järjestelmän välisten hermostollisten yhteyksien syntymistä. Tämä parantaa Ruusun valmiuksia säädellä tunteita esimerkiksi kotileikissä ja oppimistilaneissa. Hän osaa ottaa paremmin kavereita huomioon ja vaihdella leluja yms. Nukkejen vaatteiden vaihto sekä syöttäminen on hänelle tärkeää. Sanavarasto tytöllä on hyvin laaja. Yksi syy tähän voi olla hänen vahva halu kysellä ihan koko ajan. Kirjojen lukeminen on joskus ihan mahdotonta, koska jokaisen lauseen tai kuvan jälkeen kysytään miten, miksi ja koska. Ruusulle luetaan joka ilta ennen nukkumaan menoa. Varsinkin Tatu ja Patu- kirjat ovat hyvin mieluisia. Mielen teoria Ruusulla ei ole vielä täysin kehittynyt, sillä piilosta leikkiessä hän piiloutuu usein paikkoihin joista muut hänet näkevät, mutta hän kuvittelee olevansa piilossa, sillä ei itse nää muita. Ruusu osaa nyt tunnistaa milloin hänen pitää päästä potalle. Vaippoja Ruusu silti pitää vielä varalta.
Neljän vuoden ikäisenä Ruusu alkoi heräilemään keskellä yöllä painajaisten takia. Painajaisissa toistuu kohtaus kun sirkuspelle Hermanni hukkuu. Koko talo on joutunut heräämään Ruusun itkun vuoksi. Joskus Ruusun on pakko päästä vanhempiensa keskelle yöllä, koska ei saa unta enää painajaistensa takia. Nyt Ruusu pärjää jo ilman vaippaa, vaikka vahinkoja sattuu. Päiväkodissa Ruusu on leikkinyt paljon Veeti nimisen pojan kanssa. Ruusu on kysellyt paljon lähi aikoina sukupuolieroista. Ne ovat hänelle vielä hieman epäselviä, mutta selvästi itse kuitenkin tietää olevansa tyttö ja esimerkiksi että isä on mies ja oli pienenä poika. Ruusu tykkää leikkiä nukeilla ja olla isosiskojensa laitettavana. Hän on pääosin omaksunut biologisen sukupuolensa mukaisesti myös sosiaalisen sukupuolensa. Kuitenkin hän rakastaa leikkiä Veetin kanssa "poikien leikkejä".
Veetin siirtyessä "kielikylpypäiväkotiin" jossa puhutaan suomen lisäksi myös ruotsia, Ruusukin haluaa mennä sinne. Vanhempien mielestä se on hyvä ajatus, ja päiväkoti on myös lähellä heidän kotiaan, joten nelivuotiaana Ruusukin siiryy sinne.
5-7 vuotias
Ruusun ensimmäinen eskaripäivä koittaa. Eskari on samassa rakenuksessa päiväkodin kanssa ja tämänkin on ruotsinkielinen. Puheessa sekoittuu vielä hyvin selvästi ruotsin ja suomenkielen sanat. Ruusu haluaan itse valita omat vaatteet, joka kertoo hänen orastavasta itsenäisyydestä. Puheesta saa selvää hyvin, mutta r- ja s- kirjaimien lausuminen tuottaa haasteita. Ennen eskaria Ruusu opetteli pyyhkimään pyllynsä itse, pukemaan itsensä sekä pyöräilemään apurattaiden kanssa. Eskarissa Ruusu sai enemmän ystäviä ja osa heistä on myös vieraillut Ruusun luona. Varsinkin Saanan kanssa Ruusu on ystävystynyt varsin hyvin. Veetin kanssa he ovat vielä myös hyviä ystävyksiä.Vaikea korvatulehdus on vaivannut Ruusua vajaan viikon. Ja tämän vuoksi hän joutui olemaan pois koulusta pari päivää ennen kuin antibiootit auttoivat. Tämän takia Ruusun mummu Leena oli hoitamassa tyttöä. Eskarista pois oleminen harmitti Ruusua, koska kuulemma tänään oltaisiin menty pyöräretkelle. Ruusua on joutunut moneen kertaan kieltämään menemästä Venlan huoneeseen kun hänellä on kavereita kylässä. Ruusu ihailee Venlaa hyvin paljon ja matkii hänen sanomisiaan sekä olemusta. Voisi sanoa Ruusun samaistuneen Venlaan ja tämän takia hän haluaa tulla hänen kaltaisekseen. Venla ei niinkään välitä tästä, ja sanoo joskus Ruusulle välillä liiankin rumasti kieltääkseen Ruusua roikkumasta hänen ympärillä.
Omenaa syödessään Ruusulta lähti ensimmäinen hammas irti. Tämä oli hyvin odotettu juttu, koska Veetiltä oli jo lähtenyt aiemmin jo yksi ja hänen luonaan oli käynyt hammaskeiju. Tämän vuoksi Ruusukin odotti hammaskeijun saapumista. Ruusun isosisko Ruut käy tanssitunneilla, joten Ruusukin tämän myötä innostuu tanssimisesta. Hän osallistuukin Ruutin innoittamana Luovantanssin tunneille.
Ruusu aloitti koulun ruotsinkielisessä koulussa. Ensimmäisenä koulupäivänä Tanja ja Tero jännittivät Ruusun koulun alkamista enemmän kuin Ruusu itse. Ruusu kokee olevansa jo isotyttö ja pärjäävänsä hyvin itse. Koulureitti on kesän aikana pyöräilty moneen kertaan sekä koulutarvikkeita on osteltu innolla koko edellinen kevätkin. Koulu ikään tullessa Ruusu on siirtynyt konkeettisten operaatioiden vaiheeseen eli hän ajattelee yhä loogisemmin, mutta hän tukeutuu vielä tukevasti konkreettisiiin havaintoihin. Ruusu meni ensimmäisen kerran mummulle yökylään, mutta joutui soittamaan kotia koti-ikävän vuoksi. Mummulta Ruusu oli kysellyt mihin Mirri kissa on mennyt, ja muummu oli kertonut Mirrin kuolemasta. Tämän pohjalta Ruusu on ruennut tajuamaan kuoleman lopullisuuden. Uusien asioiden oppiminen on Ruususta tällä hetkellä tosi hauskaa ja hän tykkää tosi paljon biologiasta. Myös kengännauhojen sitominen luonnistuu. Ennakkoluuloja Ruusulla ei ole ja hän onkin leikkinyt paljon naapurissa asuvien eri kulttuureista tulevien lapsien kanssa.
Omenaa syödessään Ruusulta lähti ensimmäinen hammas irti. Tämä oli hyvin odotettu juttu, koska Veetiltä oli jo lähtenyt aiemmin jo yksi ja hänen luonaan oli käynyt hammaskeiju. Tämän vuoksi Ruusukin odotti hammaskeijun saapumista. Ruusun isosisko Ruut käy tanssitunneilla, joten Ruusukin tämän myötä innostuu tanssimisesta. Hän osallistuukin Ruutin innoittamana Luovantanssin tunneille.
Ruusu aloitti koulun ruotsinkielisessä koulussa. Ensimmäisenä koulupäivänä Tanja ja Tero jännittivät Ruusun koulun alkamista enemmän kuin Ruusu itse. Ruusu kokee olevansa jo isotyttö ja pärjäävänsä hyvin itse. Koulureitti on kesän aikana pyöräilty moneen kertaan sekä koulutarvikkeita on osteltu innolla koko edellinen kevätkin. Koulu ikään tullessa Ruusu on siirtynyt konkeettisten operaatioiden vaiheeseen eli hän ajattelee yhä loogisemmin, mutta hän tukeutuu vielä tukevasti konkreettisiiin havaintoihin. Ruusu meni ensimmäisen kerran mummulle yökylään, mutta joutui soittamaan kotia koti-ikävän vuoksi. Mummulta Ruusu oli kysellyt mihin Mirri kissa on mennyt, ja muummu oli kertonut Mirrin kuolemasta. Tämän pohjalta Ruusu on ruennut tajuamaan kuoleman lopullisuuden. Uusien asioiden oppiminen on Ruususta tällä hetkellä tosi hauskaa ja hän tykkää tosi paljon biologiasta. Myös kengännauhojen sitominen luonnistuu. Ennakkoluuloja Ruusulla ei ole ja hän onkin leikkinyt paljon naapurissa asuvien eri kulttuureista tulevien lapsien kanssa.
8-11 vuotias
Ruusu käy nyt koulussaan toista luokkaa. Hän on oppinut koulunsa säännöt ja normit eli hänelle on muodostunut erilaisia skeemoja siitä miten käyttäydytään ja toimitaan eri tilanteissa. Innostus kouluun on vielä pysynyt, ja Ruusun lempiaineita tällä hetkellä ovat äidinkieli, biologia ja juuri alkanut englanti. Matikantunnilla onnistuu jo yksinkertaiset ongelmanratkaisutehtävät aika hyvin. Myös liikunta on hänelle mieleistä, ja hän on jatkanut tanssia ja 9 vuotiaana hän siirtyy luovasta tanssista nykytanssiryhmään. Ruusun toiminnanohjaus on selvästi kehittynyt, ja se onkin tärkeää tanssiharrastuksen kannalta, sillä siinä tarvitaan fyysisen harjoittelun lisäksi myös itsearvioinnin ja palautteen hyödyntämisen ja oman harjoittelun suunnittelua.
Ruusu on saanut paljon uusia kavereita niin koulusta kun tanssiryhmästä, mutta myös eskarista tuttu Saana ja jo taaperoiästä tuttu Veeti ovat edelleen hänen kavereitaan. Etenkin Veetin kanssa hän on lähentynyt entisestään, mutta oikeastaan muut kaverit ovat saman sukupuolen edustajia. Kavereiden merkitys on suuressa roolissa, ja heidän hyväksyntä on tärkeää. Perheenkin kanssa Ruusu viihtyy silti oikein hyvin, ja keväällä Ruusulle syntyy pikkuveli Lenni, jota hän hoivaa mielellään.
10 vuotiaana Ruusu aloittaa myös trumpetin soiton. Vapaa-ajalla hän tykkää lisäksi seikkailla ja leikkiä kavereiden kanssa ulkona sekä rakentaa majoja. Hän auttaa usein vanhempiaan kotitöissä ja pikkuveljen hoitamisessa. Ruusu myös alkaa pohtimaan yhä suurempia, maailmankaikkeuteen liittyviä kysymyksiä. 11 vuotiaana hän osallistuu myös ensimmäiseen tanssikilpailuunsa. Ruusua jännitti paljon, joten se heikensi hieman suoritusta, mutta hänellä on intoa harjoitella ja lähipiiri kehuu kannustaa häntä harrastuksessaan.
Ruusu on saanut paljon uusia kavereita niin koulusta kun tanssiryhmästä, mutta myös eskarista tuttu Saana ja jo taaperoiästä tuttu Veeti ovat edelleen hänen kavereitaan. Etenkin Veetin kanssa hän on lähentynyt entisestään, mutta oikeastaan muut kaverit ovat saman sukupuolen edustajia. Kavereiden merkitys on suuressa roolissa, ja heidän hyväksyntä on tärkeää. Perheenkin kanssa Ruusu viihtyy silti oikein hyvin, ja keväällä Ruusulle syntyy pikkuveli Lenni, jota hän hoivaa mielellään.
10 vuotiaana Ruusu aloittaa myös trumpetin soiton. Vapaa-ajalla hän tykkää lisäksi seikkailla ja leikkiä kavereiden kanssa ulkona sekä rakentaa majoja. Hän auttaa usein vanhempiaan kotitöissä ja pikkuveljen hoitamisessa. Ruusu myös alkaa pohtimaan yhä suurempia, maailmankaikkeuteen liittyviä kysymyksiä. 11 vuotiaana hän osallistuu myös ensimmäiseen tanssikilpailuunsa. Ruusua jännitti paljon, joten se heikensi hieman suoritusta, mutta hänellä on intoa harjoitella ja lähipiiri kehuu kannustaa häntä harrastuksessaan.
12-15
12-vuotiaana nuoruusiän ydin vaiheen alkaessa Ruusu alkoi vetäytyä enemmän omaan huoneeseensa sekä muttumaan hieman kiukkuisemmaksi. Leena mummun kuolema oli Ruusulle hyvin raskas ja se näkyi hänessä hyvin vahvasti. Ruusu ei poistunut huoneestaa moneen päivään, eikä liittynyt perheen yhteisiin ruokailuhetkiin. Seitsemännelle luokalle mennessä murrosiän ja puberteetin alkoivat näkyä hänessä. Ruusu kasvoi pituutta ja hänessä alkoi näkyä hieman naisellisia muotoja. Ruusu ajautui eri luokkaan alakoulusta tuttujen kavereiden kanssa ja tämän vuoksi hänen kaveriporukkansa muuttui. Identiteetin pohtiminen ja hakeminen näkyi esimerkiksi hänen parin kuukauden välisinä hiustenvärjäämisinä ja vaatetyylin vaihtumisena. Ruusun vaatteet ovat lähiaikoina haisseet tupakalle. Tanja huomasi tämän ja kauhistui asiasta suuresti. Ruusu ja Tanja riitautuivat tämän takia pahasti ja Ruusu karkasi kotoa. Lähdimme Tanjan kanssa etsimään Ruusua, koska Tero oli tähän aikaan toisella puolella Suomea töissä. Löysimme hänet paikallisen ostoskeskuksen vessasta. Tämän jälkeen olemme myös soiton opettaja on soittanut vanhemmille huolissaa Ruusun poissaolojen takia. Keskustellessamme asiasta Ruusu hermostui ja sanoi että häntä ei enää kiinnosta trumpetin soitto ja haluaa lopettaa sen. Lopulta vanhempienkin piti hyväksyä tämä ratkaisu. Joskus Tanjan ja Teron kanssa jutellessamme he kertovat Ruusun olevan nykyään hyvin vähäsanainen ja töykeä. Tunteet kuohuavat hyvin paljon kotona sekä Ruusu on ruennut kyseenalaistamaan arvojaan. Kaverinsa 14-vuotis syntymäpäiviltä Ruusu tuli kotiin hyvin humalassa, tyttö kertoi juoneensa kaveriensa kanssa ja häntä ei kuulemma kiinnosta yhtään mitä mieltä vanhemmat ovat asiasta. Tanja ja Tero kuitenkin yrittävät kaikkensa tukeakseen lasta. Myös koulukuraattori korttia ollaan yritetty käyttää mutta Ruusu ei suostu menemään sinne. Koulussa kuitenkin hän pärjää hyvin, vaikka ei opiskelekkaan paljoa. Fysiikka ja maantieto ovat ainoita aineita, joista Ruusu saa tyydyttäviä. Formaalisen ajattelun vaiheseen siirtymisen seurauksena Ruusu on onnistunut hahmottamaan hyvin historian käsitteitä ja osaa hyvin tunnistaa esimerkiksi demokratian ja diktatuurin erot.
Kahdeksannen luokan jälkeisenä kesänä Ruusu osallistui tanssileirille. Leirillä Ruusu innostui kehittämään tanssiaan. Leirillä Ruusu myös sai uusia ystäviä. Leirin jälkeen Ruusu meni tapaamaan siskooan Venlaa Hampuriin. Venla on opiskellut Hampurissa pari vuotta eivätkä he tämän takia näe kovin usein. Vierailu Venlalla sekä tanssi leiri saivat Ruusussa muutoksia aikaan. Ruusu lähentyi leirilllä saatujen ystävien kanssa ja alkoi viettää heidän kanssaan vielä enemmän aikaa. Juominen sekä tupakointi loppuivat, mutta sen sijaan hän haluaa kehittää itseään vielä enemmän tanssi harrastuksensa parissa. Kesän lopussa Ruusu meni katsomaan Veetin jalkapallo ottelua ja he alkoivat taas sen jälkeen viettämään aikaa enemmän yhdessä. Yhdeksännellä luokalla Ruusun keskiarvo parani ja myös pienistä takaiskuista huolimatta Ruusun elämä on alkanut palata taas raiteilleen. Ruusun Ruut sisko sai ensimmäisen lapsensa keväällä ja koko perhe varsinkin Ruusu on viettänyt heidän luonaan paljon aikaa. Ruusu on myös saanut olla siskonlapsensa lapsenvahtina ja tämän myötä hän on oppinut vastuullisuutta.
Kahdeksannen luokan jälkeisenä kesänä Ruusu osallistui tanssileirille. Leirillä Ruusu innostui kehittämään tanssiaan. Leirillä Ruusu myös sai uusia ystäviä. Leirin jälkeen Ruusu meni tapaamaan siskooan Venlaa Hampuriin. Venla on opiskellut Hampurissa pari vuotta eivätkä he tämän takia näe kovin usein. Vierailu Venlalla sekä tanssi leiri saivat Ruusussa muutoksia aikaan. Ruusu lähentyi leirilllä saatujen ystävien kanssa ja alkoi viettää heidän kanssaan vielä enemmän aikaa. Juominen sekä tupakointi loppuivat, mutta sen sijaan hän haluaa kehittää itseään vielä enemmän tanssi harrastuksensa parissa. Kesän lopussa Ruusu meni katsomaan Veetin jalkapallo ottelua ja he alkoivat taas sen jälkeen viettämään aikaa enemmän yhdessä. Yhdeksännellä luokalla Ruusun keskiarvo parani ja myös pienistä takaiskuista huolimatta Ruusun elämä on alkanut palata taas raiteilleen. Ruusun Ruut sisko sai ensimmäisen lapsensa keväällä ja koko perhe varsinkin Ruusu on viettänyt heidän luonaan paljon aikaa. Ruusu on myös saanut olla siskonlapsensa lapsenvahtina ja tämän myötä hän on oppinut vastuullisuutta.
16-18 vuotias
Nuoruusiän vaikein vaihe on seltätetty, ja Ruusun tilanne on rauhoittunut. Hänen itsetuntonsa on selvästi parantunut yläasteelta, ja minäkäsitys sekä tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvenneet. Identiteettiä ei kuitenkaan ole vielä täysin saavutettu, vaan Ruusu on vielä selvittelyvaiheessa.
Ruusu pohti peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa ilmaisutaito ja tanssilukion välillä, mutta välimatkan vuoksi päätti jäädä kotiseudulla sijaitsevaan ilmaisutaitopainotteiseen lukioon. Innostus tanssiin on kuitenkin säilynyt vahvana, ja hän kiertää ryhmänsä kanssa ympäri Suomea erilaisissa kisoissa. Lukion ja harrastamisen yhdistäminen on toisinaan hyvinkin rankkaa, mutta suuri motivaatio auttaa Ruusua jaksamaan arjessa. Raskasta on myös ollut se, että Ruusun ja Veetin tiet erosivat hänen mentyään toiselle paikkakunnalle liikunta lukioon. Kaverukset ovat olleet yhdessä aina päiväkodista saakka, joten erossa oleminen on tuntunut oudolta. He kuitenkin pitävän yhteyttä säännöllisesti esim. FaceTime-puheluiden välityksellä ja pyrkivät näkemään aina kuin suinkin löytävät siihen aikaa.
Ruusun sosiaalinen elämä on kokenut melkoisen muutoksen. Perhesuhteet ovat parantuneet selvästi, vaikka pieniä ristiriitoja syntyy edelleen. Ruut-siskon perhe on ollut paljon läsnä viimeaikoina, ja Ruusu hoitaakin mielellään siskonlastansa. Kaveripiiri hänelle oon muuttunut positiiviseen suuntaan ja Ruusu on oppinut arvostamaan entistä enemmän läheistensä uskollisuutta ja luotettavuutta. Vertaisiltaan hän saa tukea erilaisissa tilanteissa ja he ovatkin hyvin tärkeitä kehityksen kannalta. Kognitiivisten toimintojen kehittymisen seurauksena hän on lähentynyt yhä enemmän joidenkin ystäviensä kanssa. 17-vuotiaana Ruusu myös aloittaa ensimmäisen vakavan seurustelusuhteensa. Sen kestettyä noin puolivuotta suhde päättyy osapuolten erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. Ruusulle ero on todella vaikea, mutta siitäkin hän selviää ystäviensä tuen avulla. Hän soittaa usein siskollensa Hampuriin, ja se piristää häntä kummasti.
18-vuotiaana Ruusu päättää lopettaa tanssiharrastuksen kilpailutasolla, sillä aika ei enää riittänyt lukion ja muun elämän rinnalla. Kuitenkin hän jatkaa vielä lasten ja nuorten tanssiryhmien valmentamista. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkiytyneet, ja lukion jälkeen Ruusu on päättänyt hakea yliopistoon opiskelemaan opettajan ammattiin. Ruusu on päässyt postformaalin ajattelun tasolle ja itsenäistynyt valtavasti. Vaikka hän viihtyy kotona, on hän valmis muuttamaan omilleen heti lukion päätyttyä. Nyt hän etsii opiskelija-asuntoa Tampereelta ja aikoo aloittaa oman elämän. Kesälomalla ylioppilaaksi päästyään hän lähtee matkustamaan ympäri Eurooppaa sisarensa Venlan kanssa, sillä haluaa kokea seikkailun ja nähdä maailmaa ennen yliopiston alkamista.
Ruusu pohti peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa ilmaisutaito ja tanssilukion välillä, mutta välimatkan vuoksi päätti jäädä kotiseudulla sijaitsevaan ilmaisutaitopainotteiseen lukioon. Innostus tanssiin on kuitenkin säilynyt vahvana, ja hän kiertää ryhmänsä kanssa ympäri Suomea erilaisissa kisoissa. Lukion ja harrastamisen yhdistäminen on toisinaan hyvinkin rankkaa, mutta suuri motivaatio auttaa Ruusua jaksamaan arjessa. Raskasta on myös ollut se, että Ruusun ja Veetin tiet erosivat hänen mentyään toiselle paikkakunnalle liikunta lukioon. Kaverukset ovat olleet yhdessä aina päiväkodista saakka, joten erossa oleminen on tuntunut oudolta. He kuitenkin pitävän yhteyttä säännöllisesti esim. FaceTime-puheluiden välityksellä ja pyrkivät näkemään aina kuin suinkin löytävät siihen aikaa.
Ruusun sosiaalinen elämä on kokenut melkoisen muutoksen. Perhesuhteet ovat parantuneet selvästi, vaikka pieniä ristiriitoja syntyy edelleen. Ruut-siskon perhe on ollut paljon läsnä viimeaikoina, ja Ruusu hoitaakin mielellään siskonlastansa. Kaveripiiri hänelle oon muuttunut positiiviseen suuntaan ja Ruusu on oppinut arvostamaan entistä enemmän läheistensä uskollisuutta ja luotettavuutta. Vertaisiltaan hän saa tukea erilaisissa tilanteissa ja he ovatkin hyvin tärkeitä kehityksen kannalta. Kognitiivisten toimintojen kehittymisen seurauksena hän on lähentynyt yhä enemmän joidenkin ystäviensä kanssa. 17-vuotiaana Ruusu myös aloittaa ensimmäisen vakavan seurustelusuhteensa. Sen kestettyä noin puolivuotta suhde päättyy osapuolten erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. Ruusulle ero on todella vaikea, mutta siitäkin hän selviää ystäviensä tuen avulla. Hän soittaa usein siskollensa Hampuriin, ja se piristää häntä kummasti.
18-vuotiaana Ruusu päättää lopettaa tanssiharrastuksen kilpailutasolla, sillä aika ei enää riittänyt lukion ja muun elämän rinnalla. Kuitenkin hän jatkaa vielä lasten ja nuorten tanssiryhmien valmentamista. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkiytyneet, ja lukion jälkeen Ruusu on päättänyt hakea yliopistoon opiskelemaan opettajan ammattiin. Ruusu on päässyt postformaalin ajattelun tasolle ja itsenäistynyt valtavasti. Vaikka hän viihtyy kotona, on hän valmis muuttamaan omilleen heti lukion päätyttyä. Nyt hän etsii opiskelija-asuntoa Tampereelta ja aikoo aloittaa oman elämän. Kesälomalla ylioppilaaksi päästyään hän lähtee matkustamaan ympäri Eurooppaa sisarensa Venlan kanssa, sillä haluaa kokea seikkailun ja nähdä maailmaa ennen yliopiston alkamista.
Aikuisuus
Yliopistossa ollessaa Ruusu tutustuu samalla luennolla olleeseen Teemuun. Heidän juttunsa kehittyy nopeasti vakavaksi ja he alkavat seurustella. Seurustelun alku aika oli molemmille vaikeaa, koska Ruusu on opiskelu-vaihdossa Ruotsissa?. Opettajaksi valmistuttuaan hän ryhtyy yhdessä miehensä Teemun kanssa suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. Teemu kosii Ruusua heidän ollessa interrail-matkalla Euroopassa. Seuraavana kesänä heidän ollessaan 26- vuotiaita he menevät naimisiin kotikaupungin tunnelmallisessa kirkossa. Häiden jälkeen Ruusun isä Tero kuolee sydänifraktiin. Isän kuolema on Ruusulle hyvin vaikea käsitellä, mutta selviää perheensä tuella tilanteesta. Puoli vuotta häiden jälkeen Ruusu huomaa olevansa raskaana. Raskaus sujuu ongelmitta ja vaikkakin alkuraskauden pahoinvointi on runsasta. Poika Frans syntyy terveenä, vaikkakin joutui aluksi olemaan sinivalon alla keltaisuuden takia. Fransin kummiksi pääsee Ruusun veli Lenni, joka on 16- vuotias. Fransin kummeja ovat myös lapsuudenkaveri Veeti sekä Teemun sisko ja hänen miehensä. Äitiysloman päätyttyä Ruusu alkaa työskennellä paikallisessa koulussa ruotsinkielen opettajana. Perheen taloudellisen tilanteen kohennuttua he päättävät ostaa omakotitalon, ja Ruusun ollessa 29-vuotias, hän synnyttää kaksostytöt Ellen ja Liljan . Ruusu yhdessä aviopuolisonsa kanssa toteuttaa aikuisuuden kehitystehtäviä eli nuoremmasta sukupolvesta huolehtimista, ja kokee löytäneensä paikkansa yhteiskunnasta. Ruuhkavuosiiin Ruusu saa paljon apua äidiltään Tanjalta sekä siskoltaan Venlalta, jolla Fransia vuoden vanhempi Vietnamista adoptoitu poika. Nuoruuden kiinnostuksenkohteiden rinnalle on tullut uusiakin, ja Ruusu on innokas kehittymään edelleen.
Kaksostyttöjen ollessa 2- vuotiaita Ellelle todetaan 1- tyypin diabetes, joka on periytynyt Teemulta. Arki on raskasta, mutta lapset sekä tanssi antavat voimaa arkeen. Arkirutiinit sekä rytmi ovat tärkeitä. Teemu irtisanottiin ja tämän vuoksi hän alkoi juomaan alkoholia. Heidän parisuhde joutuu koetukselle. Lapsetkin kärsivät isän poissaolosta. Liljan ystävä kertoo Ruusulle olevansa huolestunut Liljan alipainosta. 13- vuotias Lilja joutuu viettämään tämän vuoksi aikaa osastolla. Ruusu tuntee olevansa huono äiti, koska ei huomannut tilannetta. Vuoden lopuksi tilanteet alkavat kumminkin tasaantua, kun Lilja rupeaa parantumaan sekä Teemu saa uuden työpaikan. 16- vuotiaan Franssin jääkiekko harrastus alkaa muuttua vakavammaksi ja Frans muuttaa eri paikkakunnalle pelaamaan jääkiekkoa. Ruusu on huolestunut pojastaan, mutta uskoo hänen kuitenkin pärjäävän.
Ruusu viettää 50-vuotis syntymäpäiviään Espanjassa, johon meidätkin on kutsuttu. Ruuhkavuodet ovat ohi Ruusulla, ja hän aikoo keskittyä enempi taas tanssiin ja ystäviin. Parisuhde Teemun kanssa on säilynyt yhteisen huumorintajun sekä yhdessä koettujen hetkien avulla. Ruusu kertookin nauttivansa elämästä enemmän kuin koskaan. Taloudellinen tilanne on kohdillaan ja lapset ovat jo aikuisia.