Mikaela (Ada ja Katariina)
Mikaelalle annetut piirteet
Oppimisvaikeuksia, avioerotarina
Johdanto
Kummilapsemme Mikaela asuu Espoossa omakotitalossa isänsä Leon ja äitinsä Minnan kanssa. Koti sijaitsee alueella, jossa asuu paljon muitakin lapsiperheitä. Mikaelan asuinympäristö välittää sosiaalisia ja toiminnallisia virikkeitä läpi lapsuuden. Isä Leo on luonteeltaan kiltti, huomioivainen ja helposti lähestyttävä. Hänellä on havaittu kouluelämässä oppimisvaikeuksia, mitkä ovat vanheemmalla iällä jonkin verran vaikuttaneet työelämässä. Äiti Minna taasen on napakampi ja tarkempi luonteeltaan. Hän tiukempana opettaa Mikaelalle kunniallisuutta, kun taas isä enemmän toisten huomioimisesta ja välittämisestä. Vanhempien vahva side kuitenkin takaa Mikaelalle turvallisen ja välittävän kasvuympäristön.
Minna työkentelee menestyvässä yrityksessään paljon arkipäivisin, jonka vuoksi Mikaela pienenä puuhaili paljon Leo isän kanssa kotona. Mikäli isä oli poissa niin Mikaelaa tuli hoitamaan Kerttu. Lastenhoitaja oli hieman tarkka mutta kuitenkin lempeä ja huolehtivainen, joka kasvatti ja kehitti Mikaelaa, etenkin vauva- ja lapsuus iässä.
Minna työkentelee menestyvässä yrityksessään paljon arkipäivisin, jonka vuoksi Mikaela pienenä puuhaili paljon Leo isän kanssa kotona. Mikäli isä oli poissa niin Mikaelaa tuli hoitamaan Kerttu. Lastenhoitaja oli hieman tarkka mutta kuitenkin lempeä ja huolehtivainen, joka kasvatti ja kehitti Mikaelaa, etenkin vauva- ja lapsuus iässä.
Vauvaikä
Mikaelan fyysismotorinen kehitys vauvaiässä etenee normaalisti. Kolmen kuukauden ikäisenä hän alkaa reagoimaan ihmiskasvoihin hymyilemällä; sosiaalinen hymy, ja oppii silloin perustunteita, kuten ilon ja surun. Alkeellinen muisti on alkanut kehittyä, sillä nälkäitkua ei kestä niin kauan, kun Mikaela huomaa äitinsä lämmittävän maitoa, hän tajuaa saavansa pian ruokaa ja lopettaa itkunsa. Viiden kuukauden ikäisenä Mikaelan hienomotoriikka alkaa kehíttymään. Hän oppii ottamaan paremmin otteita leluistaan ja suuntaamaan liikkeitään. Syödessään Mikaela haluaisi väkisin syödä sormin, sillä hän on oppinut pinsettiotteen. Motorinen kehitys on hyvää ja Mikaela oivaltaa että motorisen toiminnan ohella ongelmaratkaisussa tarvitaan aistitietoja. Tästä käytetään nimitystä sensomotorinen vaihe. Puolivuotiaana Mikaela oppii istumaan ilman tukea. Vähitellen, noin kahdeksan kuukauden ikäisenä hän alkaa konttaamaan. Ympäristön tutkiminen on silloin hyvin kiinnostavaa hänelle. Tästä muutaman kuukauden kuluttua hän ottaa ensiaskeleensa. Ympäristön virikkeiden ja leikkien ansiosta Mikaela oppii paljo kehonhallintaa, esimerkiksi heittämään palloa ja rakentamaan torneja. Mikaelalle leikkien myötä kehittyi objektipysyvyys, sillä lelujen mennessä välillä hukkaan hän ei hätääntynyt, koska ymmärsi etteivät lelut katoa kokonaan. Kognitiivinen kehitys vauvaiässä kulki sujuvasti. Isänsä kanssa Mikaela jo varhain alkoi viestittelemään protokeskustelemalla. Toisen ikävuoden aikana Mikaela oppii jakamaan kokemuksiaan kielen avulla. Symboleidein käyttäminen vahvistuu. Herkkyyskauden ollessa suurimmillaan Mikaela alkaa erotamaan suomenkielen sanojen lisäksi hieman englanninkielisiä sanoa ja oppii regoimaan niihin, sillä äiti puhuu paljon englantia töidensä takia. Äidin ollessa paljon poissa, Mikaelaa hoitaa kotona lastenhoitaja Kerttu. Hän sai aluksi turvaa eroahdistukseen lempinallestaa, se toimi siirtymäobjektina.
Espoossa elinympäristö on suotuisa, jossa lapsi saa kasvaa turvallisesti ja hyvässä hoivassa. Asuinalue takaa erilaisia aktiviteettejä kuten leikkipuistoja, joten fyysinen lähiympäristö on lapselle suotuisa. Naapurin lasten kanssa toimiminen on lisännyt Mikaelan sosiaalisia taitoja.
Sosiaalisen mallintamisen avulla hän alkaa ymmärtämään myös kuinka tiettyihin asiihin kuuluisi suhtautua. Vanhempien talous tilanne suo myös hyvät oltavat Mikaelalle. Muutenkin vanhempien työt vaikuttavat hyvällä tavalla epäsuorasti Mikaelan elämään. Työpaikan tuoma etäympäristö on siis hänelle suotuisa. Hän on perimän myötä saanut äidiltään kirkkaansiniset silmät ja ruskean tukan. Kasvonpiirteissä on taas paljon isän näköä.
Temperamentiltaan Mikaela on aktiivinen, reipas ja ympäristöstään kiinnostunut sekä hänen on uusiin tilanteisiin helppo reagoida. Isänsä kanssa Mikaela on puuhaillut vauvaikäisenä paljon, mikä on juurikin auttanut ja opettanut Mikaelaa avautumaan uusiin tilanteisiin rohkeasti ja positiivisesti. Vauvaikäinen Mikaela on havainnut äidin tiukemman linjan joka osaltaan jo varhain opettaa hänelle arviointikykyä, joka vasta myöhemmin tarkemmin ilmenee Mikaelan käyttäytymisessä, kun hän alkaa kohtaamaan enemmän uusia ihmisä ympäristöstään. Mikaelalla on turvallinen kiintymyssuhde molempiin vanhempiinsa, jonka myötä myös protokeskustelu alkoi varhain.
Espoossa elinympäristö on suotuisa, jossa lapsi saa kasvaa turvallisesti ja hyvässä hoivassa. Asuinalue takaa erilaisia aktiviteettejä kuten leikkipuistoja, joten fyysinen lähiympäristö on lapselle suotuisa. Naapurin lasten kanssa toimiminen on lisännyt Mikaelan sosiaalisia taitoja.
Sosiaalisen mallintamisen avulla hän alkaa ymmärtämään myös kuinka tiettyihin asiihin kuuluisi suhtautua. Vanhempien talous tilanne suo myös hyvät oltavat Mikaelalle. Muutenkin vanhempien työt vaikuttavat hyvällä tavalla epäsuorasti Mikaelan elämään. Työpaikan tuoma etäympäristö on siis hänelle suotuisa. Hän on perimän myötä saanut äidiltään kirkkaansiniset silmät ja ruskean tukan. Kasvonpiirteissä on taas paljon isän näköä.
Temperamentiltaan Mikaela on aktiivinen, reipas ja ympäristöstään kiinnostunut sekä hänen on uusiin tilanteisiin helppo reagoida. Isänsä kanssa Mikaela on puuhaillut vauvaikäisenä paljon, mikä on juurikin auttanut ja opettanut Mikaelaa avautumaan uusiin tilanteisiin rohkeasti ja positiivisesti. Vauvaikäinen Mikaela on havainnut äidin tiukemman linjan joka osaltaan jo varhain opettaa hänelle arviointikykyä, joka vasta myöhemmin tarkemmin ilmenee Mikaelan käyttäytymisessä, kun hän alkaa kohtaamaan enemmän uusia ihmisä ympäristöstään. Mikaelalla on turvallinen kiintymyssuhde molempiin vanhempiinsa, jonka myötä myös protokeskustelu alkoi varhain.
Leikki-ikä
Vanhemmat pitävät oikein hyvää huolta lapsestaan Mikaelasta ja välit ovat todella läheiset jo pienestä pitäen. Kun vanhemmat puhuvat paljon lapselle ja keskenään, lapsen puhetaito kehittyy varhaisessa vaiheessa.
Lapsi on isältään oppinut ja perinyt rauhallisia luonteenpiirteitä, kun taas äiti, joka on napakampi ja tiukempi, on opettanut Mikaelalle jämäkkyyttä persoonallisuuteensa. Äidillä on taipumusta jopa aggressiivisuuteen ja on hyvin mahdollista, että se periytyisi Mikaelallekin. Lempeä isä kuitenkin tuo tasapainoa perhe-elämään, eikä Mikaelalle siten ympäristön vaikutuksesta periydy aggressiivisuutta.
Paljon isänsä kanssa aikaa viettävä Mikaela on kasvuympäristönsä ja sosiaalisten suhteiden myötä oppinut toimimaan kiltisti ja rennosti muiden ihmisten, esimerkiksi naapurin leikkikavereiden kanssa.
Äidin kanssa ollessaan Mikaela käyttäytyy todella mallikkaasti ja oppii hyviä tapoja ja ajattelemaan fiksusti.
Kognitiivinen kehitys on ollut hyvää jo leikki-iällä. Sosiaalinen kognitio on kehittynyttä sillä Mikaela osaa lukea sosiaalista tilannetta, ymmärtää muiden viestejä ja ennakoida heidän toimintaansa. Tämä näkyy erityisesti siinä kuinka Mikaela havaitsee ja osaa ajatella sitä kuinka eri ihmisten kanssa toimitaan. Hän tietää että äidin kanssa täytyy olla paremmin käyttäytyvä ja tunnollisempi kuin isän kanssa,sillä kasvatusmenetelmät vanhemmilla ovat hiukan erilaiset.
Esioperationaalinen vaihe Mikaelan elämässä ilmenee kun äiti testaa häntä Piaget'n vesilasikokeella. Koska Mikaela vastaa, että korkeammassa lasissa on enemmän vettä, äiti voi päätellä että Mikaelan määrän säilyvyyteen liittyvät kognitiiviset operaatiot eivät ole hänellä vielä hallussa.
Mikaela on sosiaalisesti taitava ja osaa säädellä tunteitaan tilanteen mukaan, arvioida sopivia toimintavaihtoehtoja ja säädellä käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa. Hänellä on useita leikkikavereita joiden kanssa hän tykkää leikkiä erityisesti mielikuvitus- ja roolileikkejä. Hänen lempileikkinsä on kampaamoleikki, jossa hän ystäviensä kanssa vuorollaan leikkii kampaajaa ja laittaa toisten hiuksiin kampauksia. Hän oppii että leikkiin sisältyy säännöt, eikä aina voi olla oma vuoro olla pääroolissa eli kampaajana. Sääntöleikkien myötä Mikaela oppii ratkomaan ristiriitatilanteita, itsehillintää ja kykyä toimia yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi.
Myös Mikaelan mielen teoria on kehittynyttä. Esimerkiksi hän pystyy ymmärtämään ja ottamaan huomioon että naapurin Minjan lempileikki on piiloleikki, ja näin Mikaela leikkii piilosta tämän kanssa vaikkei itse siitä niin pidäkään. Hän kykenee osoittamaan empatiaa Minjaa kohtaan.
Mikaelalle on muodostunut minäkäsitys eli käsitys itsestään. Sosiaaliset suhteet kavereiden ja vanhempien kanssa vaikuttavat hänen minäkäsitykseensä mm. samaistumisen kautta. Hän haluaa samaistua äitinsä kanssa ja siksi laittautuu itsekin hienot vaatteet ja kampailee tukkaansa jatkuvasti.
Mikaelan käsitys sukupuolesta eli sukupuoli-identiteetti on kehittynyt normaalisti. Mikaela tietää olevansa tyttö ja kasvavansa naiseksi vaikka toisinaan leikkiikin "poikien jutuilla". Hän on sosiaalistunut biologisen sukupuolensa odotamalla tavalla.
Mikaela tykkää selittää tekemiään asioita kun esimerkiksi kotiin tulee vieraita. Hän kertoo mitä teki pienempänä ja mitä on tehnyt kavereidensa kanssa. Hän siis muistaa oman elämänsä tapahtumia eli hänellä on kehittynyt elämäkertamuisti.
Lapsi on isältään oppinut ja perinyt rauhallisia luonteenpiirteitä, kun taas äiti, joka on napakampi ja tiukempi, on opettanut Mikaelalle jämäkkyyttä persoonallisuuteensa. Äidillä on taipumusta jopa aggressiivisuuteen ja on hyvin mahdollista, että se periytyisi Mikaelallekin. Lempeä isä kuitenkin tuo tasapainoa perhe-elämään, eikä Mikaelalle siten ympäristön vaikutuksesta periydy aggressiivisuutta.
Paljon isänsä kanssa aikaa viettävä Mikaela on kasvuympäristönsä ja sosiaalisten suhteiden myötä oppinut toimimaan kiltisti ja rennosti muiden ihmisten, esimerkiksi naapurin leikkikavereiden kanssa.
Äidin kanssa ollessaan Mikaela käyttäytyy todella mallikkaasti ja oppii hyviä tapoja ja ajattelemaan fiksusti.
Kognitiivinen kehitys on ollut hyvää jo leikki-iällä. Sosiaalinen kognitio on kehittynyttä sillä Mikaela osaa lukea sosiaalista tilannetta, ymmärtää muiden viestejä ja ennakoida heidän toimintaansa. Tämä näkyy erityisesti siinä kuinka Mikaela havaitsee ja osaa ajatella sitä kuinka eri ihmisten kanssa toimitaan. Hän tietää että äidin kanssa täytyy olla paremmin käyttäytyvä ja tunnollisempi kuin isän kanssa,sillä kasvatusmenetelmät vanhemmilla ovat hiukan erilaiset.
Esioperationaalinen vaihe Mikaelan elämässä ilmenee kun äiti testaa häntä Piaget'n vesilasikokeella. Koska Mikaela vastaa, että korkeammassa lasissa on enemmän vettä, äiti voi päätellä että Mikaelan määrän säilyvyyteen liittyvät kognitiiviset operaatiot eivät ole hänellä vielä hallussa.
Mikaela on sosiaalisesti taitava ja osaa säädellä tunteitaan tilanteen mukaan, arvioida sopivia toimintavaihtoehtoja ja säädellä käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa. Hänellä on useita leikkikavereita joiden kanssa hän tykkää leikkiä erityisesti mielikuvitus- ja roolileikkejä. Hänen lempileikkinsä on kampaamoleikki, jossa hän ystäviensä kanssa vuorollaan leikkii kampaajaa ja laittaa toisten hiuksiin kampauksia. Hän oppii että leikkiin sisältyy säännöt, eikä aina voi olla oma vuoro olla pääroolissa eli kampaajana. Sääntöleikkien myötä Mikaela oppii ratkomaan ristiriitatilanteita, itsehillintää ja kykyä toimia yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi.
Myös Mikaelan mielen teoria on kehittynyttä. Esimerkiksi hän pystyy ymmärtämään ja ottamaan huomioon että naapurin Minjan lempileikki on piiloleikki, ja näin Mikaela leikkii piilosta tämän kanssa vaikkei itse siitä niin pidäkään. Hän kykenee osoittamaan empatiaa Minjaa kohtaan.
Mikaelalle on muodostunut minäkäsitys eli käsitys itsestään. Sosiaaliset suhteet kavereiden ja vanhempien kanssa vaikuttavat hänen minäkäsitykseensä mm. samaistumisen kautta. Hän haluaa samaistua äitinsä kanssa ja siksi laittautuu itsekin hienot vaatteet ja kampailee tukkaansa jatkuvasti.
Mikaelan käsitys sukupuolesta eli sukupuoli-identiteetti on kehittynyt normaalisti. Mikaela tietää olevansa tyttö ja kasvavansa naiseksi vaikka toisinaan leikkiikin "poikien jutuilla". Hän on sosiaalistunut biologisen sukupuolensa odotamalla tavalla.
Mikaela tykkää selittää tekemiään asioita kun esimerkiksi kotiin tulee vieraita. Hän kertoo mitä teki pienempänä ja mitä on tehnyt kavereidensa kanssa. Hän siis muistaa oman elämänsä tapahtumia eli hänellä on kehittynyt elämäkertamuisti.
Kouluikä
Nyt Mikaela on 7-vuotias juuri koulun aloittanut tyttö.
Mikaela 7v
Vaikka lastenhoitaja Kerttu pitää hyvää huolta Mikaelasta, koulun alkaessa Kerttu ei ole yhtään tyytyväinen Mikaelan oppimissuorituksiin. Vasta myöhemmässä vaiheessa Mikaelalla havaitaan olevan suuria oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksia selittää osaltaan se, että myös isällä on ollut oppimisvaikeuksia ja näin Mikaela on perinyt ominaisuuden itselleen. Kun oppimisvaikeuksien syitä aletaan tutkimaan, terapeutti Marja alkaa kyseenalaistaa onko Mikaelan oppiminen aina ollut tehokasta. Silloin vanhemmat muistavat että olihan Mikaelalla tosiaan jo leikki-iässä joitain vaikeuksia, kuten puheen epäselvyyttä sekä taivutusmuotojen runsaita virheitä.
Matematiikka tuottaa ongelmia ja lisäksi Mikaela oppii lukemaan vasta kolmannella luokalla. Lukivaikeutta selittää se, ettei Mikaela pysty yhdistämään äännettä tiettyyn kirjaimeen eivätkä sanat ja kirjaimet hahmotu aivokuorella normaalisti kuten muilla lapsilla hahmottuu. Nämä kielelliset vaikeudet hankaloittavat Mikaelan koulunkäyntiä hiukan, mutta oppimisvaikeuksistaan huolimatta Mikaela on onnellinen ja sosiaalinen lapsi, jolla on läheisiäkin ystävyyssuhteita koulukavereidensa kanssa. Hänellä on säilynyt luontainen into opetella uusia taitoja siitä huolimatta että hän huomaa olevansa koulussa luokkatovereitaan heikompi lukija.
Vähitellen hän kuitenkin negatiivisen samaistumisen myötä hän alkaa korostaa itsessään kielteisiä ominaisuuksia ja ei löydä muuta samaistumiskohdetta kuin koulussa sääntöjä rikkovan porukan, jonka jäsenillä myös on oppimisvaikeuksia.
Terveen itsetuntonsa ansiosta hän kuitenkin tajuaa että voi aivan hyvin olla myös oppimisvaikeuksia omaamattomien kavereidensa kanssa eivätkä oppimisvaikeudet ole nolo asia.
Konkreettisten operaatioiden vaiheessa Mikaela oppii kyllä ajattelemaan loogisesti ja taitavasti, mutta esimerkiksi matemaattinen ajattelu hänellä ei oppimisvaikeuksiensa vuoksi kehity normaalisti.
Mikaela sisäistää toiminnalliset skeemat eli skriptit koulussa. Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet muiden oppilaisen kanssa sujuvat yhdessä koulussa laadittujen sääntöjen ansiosta. Säännöt ja yleiset normit on Mikaelalla hallussa.
Oppimansa tiedot Mikaelalla menee ensin työmuistiin ja sen avulla hän pystyy säilyttämään mielessään tärkeitä havaintoja mutta myös poimimaan säilömuistista tehtävän kannalta olennaiset tiedot.
Mikaela ymmärtää
Vaikka lastenhoitaja Kerttu pitää hyvää huolta Mikaelasta, koulun alkaessa Kerttu ei ole yhtään tyytyväinen Mikaelan oppimissuorituksiin. Vasta myöhemmässä vaiheessa Mikaelalla havaitaan olevan suuria oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksia selittää osaltaan se, että myös isällä on ollut oppimisvaikeuksia ja näin Mikaela on perinyt ominaisuuden itselleen. Kun oppimisvaikeuksien syitä aletaan tutkimaan, terapeutti Marja alkaa kyseenalaistaa onko Mikaelan oppiminen aina ollut tehokasta. Silloin vanhemmat muistavat että olihan Mikaelalla tosiaan jo leikki-iässä joitain vaikeuksia, kuten puheen epäselvyyttä sekä taivutusmuotojen runsaita virheitä.
Matematiikka tuottaa ongelmia ja lisäksi Mikaela oppii lukemaan vasta kolmannella luokalla. Lukivaikeutta selittää se, ettei Mikaela pysty yhdistämään äännettä tiettyyn kirjaimeen eivätkä sanat ja kirjaimet hahmotu aivokuorella normaalisti kuten muilla lapsilla hahmottuu. Nämä kielelliset vaikeudet hankaloittavat Mikaelan koulunkäyntiä hiukan, mutta oppimisvaikeuksistaan huolimatta Mikaela on onnellinen ja sosiaalinen lapsi, jolla on läheisiäkin ystävyyssuhteita koulukavereidensa kanssa. Hänellä on säilynyt luontainen into opetella uusia taitoja siitä huolimatta että hän huomaa olevansa koulussa luokkatovereitaan heikompi lukija.
Vähitellen hän kuitenkin negatiivisen samaistumisen myötä hän alkaa korostaa itsessään kielteisiä ominaisuuksia ja ei löydä muuta samaistumiskohdetta kuin koulussa sääntöjä rikkovan porukan, jonka jäsenillä myös on oppimisvaikeuksia.
Terveen itsetuntonsa ansiosta hän kuitenkin tajuaa että voi aivan hyvin olla myös oppimisvaikeuksia omaamattomien kavereidensa kanssa eivätkä oppimisvaikeudet ole nolo asia.
Konkreettisten operaatioiden vaiheessa Mikaela oppii kyllä ajattelemaan loogisesti ja taitavasti, mutta esimerkiksi matemaattinen ajattelu hänellä ei oppimisvaikeuksiensa vuoksi kehity normaalisti.
Mikaela sisäistää toiminnalliset skeemat eli skriptit koulussa. Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet muiden oppilaisen kanssa sujuvat yhdessä koulussa laadittujen sääntöjen ansiosta. Säännöt ja yleiset normit on Mikaelalla hallussa.
Oppimansa tiedot Mikaelalla menee ensin työmuistiin ja sen avulla hän pystyy säilyttämään mielessään tärkeitä havaintoja mutta myös poimimaan säilömuistista tehtävän kannalta olennaiset tiedot.
Mikaela ymmärtää
Nuoruus ja varhaisaikuisuus
Nyt Mikaela on saavuttanut nuoruusiän ydinvaiheen, sillä hän on 14 vuotias, ja murrosiän puberteetti vaihe on käynnissä
Fyysinen kehitys: Kasvu on ollut nopeaa ja pian Mikaela on jo pidempi kuin äitinsä. Mikaela tarvitsee enemmän unta joka on myös laadultaan parempaa. Joskus unta on vaikea saada tarpeeksi, jolloin ystävyyssuhteissa ilmenee ongelmia, koska Mikaela on unenpuutteensa takia äkäinen. Rankat koulupäivät usein uuvuttavat, jolloin hänen on tärkeää myös muistaa hyvä ruokavalio. Mikaela on rohkistunut käymään myös kuntosalilla, jolloin lihasmassaa kertyy.
Kognitiivinen kehitys: Mikaela havaitsee koulussa ystävien keskuudessa olevansa muita huonompi, sillä oppimisvaikeudet ilmenevät vahvasti etenkin matikassa. Ongelmanratkaisutaidot eivät ole niin kehittyneet, kuin hänen kavereillaan. Hän kuitenkin vahvan itsetunnon myötä ei lamaannu, sillä hänellä on haaveena käytännönläheinen työ eikä niinkään pänttäämistä vaativa koulutus. On huomattavissa, että Mikaela osaa ajatella kypsemmin, sillä hän on siirtynyt formaalien operaatien vaiheeseen.
Minuuden ja identiteetin kehitys: Alkuvaiheessa Mikaelan on haastavaa löytää omaa sosiaalista identiteettiään oppimisvaikeuksien vuoksi, koska lähipiirin ystävät opiskelevat ahkerasti tuottaen hyviä tuloksia. Eikä hän oikein koe kuuluvansa joukkoon. Minäkäsitys ja itsetunto ovat kuitenkin hyvät, osaksi sen vuoksi, sillä hän on jo pienestä pitäen saanut rakkautta vanhemmiltaan ja kokenut itsensä hyväksi sellaisenaan. Henkilökohtainen identiteetti on sen vuoksi varmalla pohjalla. Tutustuessaan uusiin ihmisiin hän kokee sopeutuvansa heidän joukkoon, tällöin hän saa kasvatettua ja vahvistettua sosiaalista identiteettiään. Valmiina omaksuttu identiteettti on perusta vanhemmilta saaduista arvoista. Keskivaiheilla kun hän alkaa pohtimaan ja arvioimaan poikkeavatko omat arvot vanhempien arvoista. Hänen identiteettinsä on selvittelyvaiheessa. Hän käy läpi omia arvojaan ja punnitsee uusia vaihtoehtoja, jonka seurauksena hänelle tulee lopulta saavutettu identiteetti.
Sosiaalinen kehitys: Mikaela viihtyy hyvin vertaistensa kanssa, ja ystävien merkitys nuoruusiässä on kasvanut. Mikaelan ollessa 17vuotias, laajan kaveriporukan keskelle ilmestyy uusi tyyppi. Mikaela iskee silmänsä viehättävään ja karismaattiseen poikaan nimeltä Elias. He tutustuttuaan rakastuvat tulisesti. Eliaksen myötä Mikaela oppii uusia puolia itsestään. Läheinen suhde Eliakseen auttaa Mikaelaa itsenäistymään ja irrottautumaan perheestään. Rakkauden kokemukset auttavat Mikaelaa rakentamaan seksuaali-identiteettiään. Vanhempien kanssa Mikaelalla on edelleen hyvät ja lämpimät välit, mutta hän ei ole enään niin riippuvainen heistä.
Pari vuotta seurusteltuaan Mikaela ja Elias sanovat alttarilla tahdon. Pian he alkavat odottamaan esikoistaan ja huomaavatkin odottavansa kaksosia. Kaksosten jälkeen syntyy vielä yksi vauva, jolloin Mikaela ja Elias tajuavat että tahti on ollut aivan liian kova, ja suhde ajautuu kriisiin. He eivät ole osanneet ajatellakkaan millaista vauva arki olisi, muutenkin he kokevat kaiken menneen liian nopeasti. Elias ei kestä tätä, ja tajuaa että haluaa elää villiä nuoruutta, eikä vain hyysätä vauvoja. Koska suhteessa on niin paljon ongelmia, he päättävät erota. Avioeron astuttua voimaan Mikaela ei koe elämänsä olevan vakaa. Eliaksen jättäessä Mikaelan ja lapset Mikaelan on jälleen mietittävä uudelleen sekä sosiaalista että henkilökohtaista identiteettiään. Mihin hän kuuluu, onko hän riittävän hyvä, kuinka hänelle ja lapsille käy.. Hyvän tukiverkoston ansiosta Mikaela kuitenkin toipuu erosta ja identiteettikriisi jää taa, vaikka se vaikuttaakin hänen loppuun elämäänsä.
Fyysinen kehitys: Kasvu on ollut nopeaa ja pian Mikaela on jo pidempi kuin äitinsä. Mikaela tarvitsee enemmän unta joka on myös laadultaan parempaa. Joskus unta on vaikea saada tarpeeksi, jolloin ystävyyssuhteissa ilmenee ongelmia, koska Mikaela on unenpuutteensa takia äkäinen. Rankat koulupäivät usein uuvuttavat, jolloin hänen on tärkeää myös muistaa hyvä ruokavalio. Mikaela on rohkistunut käymään myös kuntosalilla, jolloin lihasmassaa kertyy.
Kognitiivinen kehitys: Mikaela havaitsee koulussa ystävien keskuudessa olevansa muita huonompi, sillä oppimisvaikeudet ilmenevät vahvasti etenkin matikassa. Ongelmanratkaisutaidot eivät ole niin kehittyneet, kuin hänen kavereillaan. Hän kuitenkin vahvan itsetunnon myötä ei lamaannu, sillä hänellä on haaveena käytännönläheinen työ eikä niinkään pänttäämistä vaativa koulutus. On huomattavissa, että Mikaela osaa ajatella kypsemmin, sillä hän on siirtynyt formaalien operaatien vaiheeseen.
Minuuden ja identiteetin kehitys: Alkuvaiheessa Mikaelan on haastavaa löytää omaa sosiaalista identiteettiään oppimisvaikeuksien vuoksi, koska lähipiirin ystävät opiskelevat ahkerasti tuottaen hyviä tuloksia. Eikä hän oikein koe kuuluvansa joukkoon. Minäkäsitys ja itsetunto ovat kuitenkin hyvät, osaksi sen vuoksi, sillä hän on jo pienestä pitäen saanut rakkautta vanhemmiltaan ja kokenut itsensä hyväksi sellaisenaan. Henkilökohtainen identiteetti on sen vuoksi varmalla pohjalla. Tutustuessaan uusiin ihmisiin hän kokee sopeutuvansa heidän joukkoon, tällöin hän saa kasvatettua ja vahvistettua sosiaalista identiteettiään. Valmiina omaksuttu identiteettti on perusta vanhemmilta saaduista arvoista. Keskivaiheilla kun hän alkaa pohtimaan ja arvioimaan poikkeavatko omat arvot vanhempien arvoista. Hänen identiteettinsä on selvittelyvaiheessa. Hän käy läpi omia arvojaan ja punnitsee uusia vaihtoehtoja, jonka seurauksena hänelle tulee lopulta saavutettu identiteetti.
Sosiaalinen kehitys: Mikaela viihtyy hyvin vertaistensa kanssa, ja ystävien merkitys nuoruusiässä on kasvanut. Mikaelan ollessa 17vuotias, laajan kaveriporukan keskelle ilmestyy uusi tyyppi. Mikaela iskee silmänsä viehättävään ja karismaattiseen poikaan nimeltä Elias. He tutustuttuaan rakastuvat tulisesti. Eliaksen myötä Mikaela oppii uusia puolia itsestään. Läheinen suhde Eliakseen auttaa Mikaelaa itsenäistymään ja irrottautumaan perheestään. Rakkauden kokemukset auttavat Mikaelaa rakentamaan seksuaali-identiteettiään. Vanhempien kanssa Mikaelalla on edelleen hyvät ja lämpimät välit, mutta hän ei ole enään niin riippuvainen heistä.
Pari vuotta seurusteltuaan Mikaela ja Elias sanovat alttarilla tahdon. Pian he alkavat odottamaan esikoistaan ja huomaavatkin odottavansa kaksosia. Kaksosten jälkeen syntyy vielä yksi vauva, jolloin Mikaela ja Elias tajuavat että tahti on ollut aivan liian kova, ja suhde ajautuu kriisiin. He eivät ole osanneet ajatellakkaan millaista vauva arki olisi, muutenkin he kokevat kaiken menneen liian nopeasti. Elias ei kestä tätä, ja tajuaa että haluaa elää villiä nuoruutta, eikä vain hyysätä vauvoja. Koska suhteessa on niin paljon ongelmia, he päättävät erota. Avioeron astuttua voimaan Mikaela ei koe elämänsä olevan vakaa. Eliaksen jättäessä Mikaelan ja lapset Mikaelan on jälleen mietittävä uudelleen sekä sosiaalista että henkilökohtaista identiteettiään. Mihin hän kuuluu, onko hän riittävän hyvä, kuinka hänelle ja lapsille käy.. Hyvän tukiverkoston ansiosta Mikaela kuitenkin toipuu erosta ja identiteettikriisi jää taa, vaikka se vaikuttaakin hänen loppuun elämäänsä.